Sir Antony Beevor, 79, on tehnyt merkittävän työn sotahistorioitsijana tutkimalla erityisesti toista maailmansotaa. Hänet tunnetaan varsinkin teoksista Stalingrad (2000) ja Berliini 1945 (2002). Jälkimmäisen vuoksi häntä uhkaa Venäjällä viiden vuoden vankeus. Valtiolle historioitsijan kirjoitus puna-armeijan massaraiskauksista oli liikaa.
Viime vuosina Antony Beevor on kirjoittanut Venäjästä enemmänkin. Hänen uusin kirjansa on Rasputin ja Romanovien tuho (WSOY).
Kansannoususta näennäisdemokratiaan – Venäjän vallan kasvot Rasputinista Putiniin
1. Grigori Rasputin (1869–1916) oli mystikko, joka nousi köyhistä oloista ja ansaitsi Romanov-hallitsijasuvun lähipiiriin luottamuksen.
2. Vladimir Lenin (1870–1924) oli bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja. Lenin johdolla bolševikit nousivat vuoden 1917 lokakuun vallankumouksessa valtaan Venäjällä, mikä johti Neuvosto-Venäjän ja aikanaan Neuvostoliiton syntyyn.
3. Josif Stalinista (1878–1953) tuli Neuvostoliiton kommunistipuolueen ensimmäinen pääsihteeri. Hän hallitsi maata diktaattorina liki 30 vuotta.
4. Vladimir Putin (1952–) on hallinnut Venäjää vuodesta 2000. Hänet valittiin demokraattisesti valtion johtoon, mutta valtakautensa aikana hän on ottanut kontrolliin median ja opposition. Venäjä on demokratia vain näennäisesti.
Miksi uskot, että Grigori Rasputinin vaikutus Venäjän historiaan on suurempi kuin olemme ajatelleet?
”Pääministeri Aleksandr Kerenskin sanoin: ”ilman Rasputinia ei olisi Leniniä”.
Rasputinin yhteys Romanoveihin tuotti valheellisia huhuja, aikansa valeuutisia. Väitettiin, että hän olisi maannut keisarinnan tai tämän tyttärien kanssa, mikä ei varmasti pidä paikkaansa.
Venäjän patriarkaattisessa yhteiskunnassa se kuitenkin määritteli koko tilanteen. Keisari Nikolai II nähtiin siperialaisen maalaisen aisankannattajana, mikä oli yksi syy sille, ettei keisarillinen henkikaarti puolustanut häntä helmikuussa 1917.
Toinen syy on se, että Aleksandr Protopopov oli käytännössä Rasputinin nimitys sisäministeriksi. Se johti suoraan helmikuun vallankumoukseen, koska Protopopov oli vastuussa ankaran talven jäädyttämästä rautatieliikenteestä. Leipämellakat alkoivat, koska pietarilaisilla ei ollut ruokaa.
Emme toki voi sanoa varmasti, ettei vallankumousta olisi tapahtunut ilman Rasputinia.”
Valeuutisia on ollut aina, mutta hallitsijat eivät ole osanneet suhtautua niihin tulkintasi mukaan vakavasti?
”Totta, eivätkä historiantutkijatkaan, koska monesti tutkitaan arkistojen virallisia papereita. Huhujen merkitys historiaan on merkittävä, ja siksi päiväkirjat ovat tärkeitä.”
Mitä voimme oppia Venäjästä tarkastelemalla Vladimir Leniniä?
”Sen, millaista on olla täydellisen säälimätön. Jos hän halusi menestyä, asioita ei jätetty puolitiehen.
Vladimir Putin ei kuitenkaan ole leninisti. Putinin ajatusten takana ovat Medinskin ja Duginin ideologiat, jotka perustuvat siihen, että pyhillä slaavilaisilla pitäisi olla oikeus hallita Euraasian mannerta.
Emme tiedä, miten paljon Putin oikeasti uskoo siihen ja miten paljon hän vain käyttää ideologiaa propagandan välineenä antaakseen moraalisen oikeutuksen hallinnolleen.
On mielenkiintoista ja naurettavaa, että Putin syytti Leniniä Ukrainan menetyksestä. Leniniä voisi syyttää Suomen menettämisestä, mutta ei Ukrainan.”
Lenin on yksi itsenäisyytemme avaintekijöistä. Olemmeko katsoneet häntä vaaleanpunaisten linssien läpi?
”Kyllä. Lenin halusi antaa itsestään vaikutelman kansojen vapauttajana. Ajatus oli kuitenkin napata valtiot takaisin bolsevikkihallinnolla tai vastaavalla. Lenin oletti, että Suomessa punaiset voittavat sisällissodan, eikä pitänyt valkoisten voittoa mahdollisena.”
Miksi Josif Stalin on niin rakastettu johtaja Venäjällä?
”Kun Stalin kuoli, lähes kaikki venäläiset olivat kyynelissä, koska heitä pelotti. He pelkäsivät sisällissotaa ja vaikeiden aikojen paluuta. Toki osa palvoi Stalinin henkilökulttia.
Putin on siinä mielessä fiksu, että hän onnistui yhdistämään punaisen ja valkoisen ideologian. Hän osoittaa Stalinille kunnioitusta, eikä suvaitse Stalin-kritiikkiä.
Kremlissä ei ole yhtäkään sirppiä ja vasaraa, pelkkiä kultaisia kaksipäisiä kotkia. Putin on tietoinen, että kansa muistaa vaikeat ajat ja sisällissodan kauhut. Hän väläyttää uhkakuvia uudestaan, jos hallinto kokee todellista ulkopuolista uhkaa.”
Miksi venäläiset rakastavat Stalinia jopa enemmän kuin Leniniä?
”Monet ihailevat Stalinia hänen voimansa vuoksi. Uskotaan, että Venäjällä pitää olla voimakas johtaja, koska pelätään kaaosta.
Nikolai II sanoi Marlborough’n herttuattarelle, ettei demokratia toimi Venäjällä, koska he ovat poliittisesti 200 vuotta Länsi-Eurooppaa jäljessä. Se ei ollut välttämättä totta, mutta moni uskoi siihen.
Toisen uskomuksen mukaan Baltiasta Pohjoiselle Tyynellemerelle venyvä maa on niin iso, että se hajoaa ilman vahvaa keskushallintoa. Se tarkoittaisi kaaosta, sotaa ja kapinaa.”
Voiko Vladimir Putinista oppia jotakin historiaa tarkastelemalla?
”Mennyttä ja nykyisyyttä ei voi rinnastaa toisiinsa. Äsken Iranin sotaa verrattiin Vietnamiin ja Korean sotaa Ukrainaan. Se saa minut hulluksi.”
Ajattelemme, ettei Venäjää voi ymmärtää järjellä. Sama koskee Putinia, mutta joku logiikka täytyy olla?
”Tarkastellaanpa logiikkaa. Putin oli vihainen, koska Nato laajeni. Hän sai Suomen ja Ruotsin puolustusliittoon, mikä on oman maalin tasoinen saavutus.
Putin on monesti saavuttanut päinvastaisia, mihin on pyrkinyt. Hän yrittää saada Venäjän populaatiota kasvatettua ja Ukrainan osaksi Venäjää, mutta hän onnistui yhdistämään ukrainalaiset, jopa venäjää puhuvat ukrainalaiset, itseään vastaan.”
Aateloitu Antony Beevor on entinen brittiarmeijan upseeri ja sotahistorioitsija, joka kirjoittaa sodasta unohtamatta siviilien näkökulmaa.
© Jonne Räsänen