- Jotkut innokkaat jalkapallofanit järjestävät työnsä ja lomansa jalkapallon MM-kisojen ympärille.
- Mustasaarelainen Timo Tiensuu, 55, pitää kesälomansa aina MM-kisojen aikaan.
- Uusikaarlepyyläinen postinjakaja Gustaf Häger, 60, rytmittää työnsä niin, että voi valvoa yöllä pelejä katsoen.
- Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori ei pidä valvomista terveysriskinä, koska kyse on vapaaehtoisesta valinnasta, joka ei jatku loputtomiin.
Jalkapallon MM-kisat ovat tuottaneet kotisohville haasteita reippaan aikaeron vuoksi. Työssäkäyvän futisfanin yöunet ovat jääneet lyhyiksi.
Jos suhtautuminen jalkapalloon on tarpeeksi intohimoista ja mielikuvitusta löytyy, voi asian ratkaista niinkin, etteivät työt ole kisojen tiellä.
Mustasaaressa asuva, aikanaan itsekin lähes 30 vuotta pelannut Timo Tiensuu pitää kesälomansa aina MM-kisojen aikaan.
Toinen vaihtoehto on pyrkiä rytmittämään työnsä niin, että työnteko lutviutuu huonostikin nukuttujen yön jälkeen. Näin tekee uusikaarlepyyläinen Gustaf Häger.
Hägerin intohimo jalkapalloiluun leimahti jo kolmevuotiaana, ja sen jälkeen MM-kisoja ei ole juuri väliin jäänyt.
Nämä kisat ovat monelle penkkiurheilijalle iso urakka, sillä mukana on ennätykselliset 48 joukkuetta ja pelejä kertyy 104.
Pitääkö kaikki pelit katsoa?
– No ei nyt pakko ole, mutta kun on tämmöinen penkkiurheilija ja muutenkin kiinnostaa jalkapallo ja vedonlyönti, niin tulee kyllä katsottua, Häger sanoo.
Qatarin 2022 kisat siirsivät kesäloman joulukuuhun
Timo Tiensuun jalkapallomania on samaa tasoa ja syttyi jo pikkupoikana.
Päätös lomien pitämisestä MM-kisojen aikaan syntyi vuonna 1994, jolloin hän aloitti nykyiset työnsä ABB:llä. Myös silloin kisat pelattiin Yhdysvalloissa ja mies katsoi kaikki pelit.
– Olin niin väsyksissä, että päätin, että rupean pitämään kisalomia silloin, kun on MM-kisat, hän kertoo.
Avaa kuvien katselu
Timo Tiensuulla on pitkä kokemus elämän järjestämisestä niin, että penkkiurheilukin onnistuu. Kolmivuorotöitä tekevän puolison hän vei jo aamulla töihin, ja sen jälkeen vuorossa on aamukahvi ja näkemättä jääneiden pelien katsominen tallenteelta. Kuva: Klosse Wistbacka / Yle
Nyt meneillään ovat jo kahdeksannet jalkapallon MM-kisat lomaillen. Välillä se on johtanut erikoisiin kompromisseihin.
– Vuonna 2022 kun MM-kisat olivat Qatarissa joulukuussa, esimies kysyi, että meinaatko todella pitää joulukuussa kesäloman. Sanoin, että pidän, Tiensuu naurahtaa.
Perheeseen kuuluvat myös 12-vuotias poika ja avovaimo. Onko kotona tullut sanomista?
– Vähän shokissa vaimo oli kyllä, kun sanoin, että en nyt tule millekään reissulle, kun olen töissä koko kesän, että olen kesälomalla sitten koko joulukuun, hän sanoo.
Kisaurakka vaatii veronsa
Eikö tällainen urakka käy jo työstä, ja millä eväillä siitä selviää?
– Rehellisesti sanoen, kun katsoo peliä yöllä, niin joskushan menee kyllä silmät kiinni. Mutta sitten kun selostaja huutaa, että nyt tuli maali tai jotain tapahtuu, niin siihen herää, Gustaf Häger kertoo.
Hän käy päivisin töissä, mutta töiden ja valvomisten nuotittaminen on postin ja mainosten jakajalle mahdollista.
– Pystyn sopimaan niin, että jaksan katsoa jalkapalloa ja jakamaan postia silloin, kun on aikaa siihen, Häger kertaa.
Entä kisojen ajan lomaileva Timo Tiensuu?
– Kolme, neljä ensimmäistä vuorokautta oli kyllä kroppa niin sekaisin, että huomaa, että ikä rupeaa tulemaan vastaan. Mutta on se sen arvoista.
Hän on myös nauhoittanut kaikki pelit nukahtamisen varalta.
Pitkä kisakokemus on opettanut myös rytmitystä ja säännöllisyyttä. Erätauoilla keitellään kahveja, ja olutta enemmän juodaan vettä. Syödäkin pitää muistaa, mutta ei liikaa.
Ja aivan kaikkia pelejä ei yritetäkään katsoa suorana.
Avaa kuvien katselu
Työterveyslaitoksen työnkuormituksen hallinnan tutkimusprofessori Annina Ropposenkin kotona on valvottu kisoja katsoen. Kuva: TTLOma valinta on eri asia kuin univaikeudet
Moni tietää omastakin kokemuksesta, että pidempään jatkunut univaje alkaa tuntua.
Kysymys jalkapallon takia valvomisesta ei ole outo Työterveyslaitoksen työnkuormituksen hallinnan tutkimusprofessori Annina Ropposelle.
– Kyllähän se valitettavasti täällä kahden miehen perheessä on tuttu. Kuulun varmasti niihin, joita laji pikkuisen kiinnostaa, mutta ei niin paljon, että viitsisin siinä omaa yöuntani rikkoa, Ropponen sanoo.
Timo Tiensuun ja Gustaf Hägerin kisoista johtuvaa valvomisrupeamaa hän ei kuitenkaan pidä terveysriskinä.
– He ovat valinneet tämän ratkaisun ja järjestelleet elämänsä niin, että on mahdollista valvoa ja joustaa, jolloin he ikään kuin korvaavat sitä mahdollista syntyvää univajetta, Annina Ropponen sanoo.
Hän muistuttaa, että on suuri ero siinä, valvooko vapaaehtoisesti mieleisensä asian vuoksi vai pidempään vaikkapa terveyssyistä, jolloin unettomuusputki voi olla pitkäkin.
Kunnon univaje vastaa tutkimusten mukaan jo suhteellisen tukevaa humalatilaa. Ropposen mukaan jo yhden yön valvominen voi aiheuttaa humalatilaa vastaavan olon.
– Mutta silloin tarkoitetaan myös, että on todella ollut pakotettu valvomaan koko yön, eikä ole näköpiirissä tilannetta, jossa seuraavan kerran pääsisi nukkumaan, Annina Ropponen sanoo.