Susien arvellaan lisääntyneen Suomen rajan pinnassa muun muassa Ukrainan sodan vuoksi. Metsästäjiä ei ole nyt Venäjän puolella entiseen tapaan.
Poronhoitajat ovat kyllästyneet lisääntyneeseen susijahtiin Kuusamossa. Video: Ensio Karjalainen / Yle
17:53•Päivitetty 18:21
Juttu tiivistettynä
- Petojen aiheuttamat tuhot porotaloudelle ovat kiihtyneet Kuusamon eteläisellä poronhoitoalueella.
- Sudet ovat tappaneet kesän aikana yli 1 300 poroa Kuusamossa, mikä on ennätyksellistä.
- Poromiehet vaativat muutoksia petopolitiikkaan, jotta sudet voidaan poistaa aikaisemmin keväällä.
- Poroisännän mukaan poronhoito on vaarassa loppua, ellei petovahinkoja saada kuriin.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Petojen aiheuttamat tuhot porotaloudelle kiihtyvät poronhoitoalueen eteläisessä osassa Kuusamossa.
Touko-elokuun aikana pedot, pääasiassa sudet, ovat tappaneet Kuusamossa yli 1 300 poroa, kertoo Oivangin paliskunnan poroisäntä Juha Kujala. Paliskunta on löytänyt pelkästään elokuussa 178 suden tappamaa poroa.
Eteläkuusamolaisen Kallioluoman paliskunnan alueella sudet tappoivat poroisäntä Heikki Härmän mukaan elokuussa 45 poroa.
– Poronhoitourani aikana susituhot eivät ole olleet koskaan näin suuret, Härmä kertoo.
Kallioluoman paliskunnan suurin sallittu poromäärä on 2 300 poroa. Härmä laskee, että poromäärä on tipahtanut viimeisten neljän vuoden aikana 900:lla.
– Luku nousee pian yli tuhannen, hän ennustaa.
Härmän mukaan petopolitiikkaan pitää saada muutos.
– Sudet ja susilaumat pitäisi saada poistettua jo keväällä, jotta ne eivät ehtisi tehdä tuhojaan kesän aikana.
Poronhoito osin jo vaarassa loppua
Oivangin paliskunnan poroisäntä Juha Kujala kuvaa tilannetta vaikeaksi.
– Porot kuolevat ja poromiehet väsyvät jatkuvaan petojen jahtaamiseen, Kujala toteaa.
Hänen mukaansa poronhoitokulttuuri näivettyy Kuusamossa, jos petovahinkojen annetaan jatkua nykyisellään.
– Meistä on tullut pedonpyytäjiä. Akut alkavat olla loppu, Kujala huokaisee.
Avaa kuvien katselu
Kuolleet porot löytyvät nykyisin helposti gps-pantojen avulla. Naarasporoilla on lähes poikkeuksetta pannat kaulassa. Kuva: Ensio Karjalainen / Yle
Erityisesti susien määrä on lisääntynyt poronhoitoalueen eteläisissä osissa viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Koko poronhoitoalueella on luvallisesti kaadettu viimeisten kolmen vuoden aikana 140 sutta.
Syyskuun alkupuolella poromiehillä on lupa poistaa Kuusamossa yhdeksän sutta. Kujalan mukaan poromiesten arvio kuitenkin on, että alueella liikkuu tällä hetkellä noin 25 sutta.
Susia tulee Venäjältä
Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Samu Mäntyniemi kertoi aiemmin Yle:lle, että yksi mahdollinen selitys poronhoitoalueelle tulevien susien suurelle määrälle on, että niitä tulee Venäjän puolelta.
– Meidän DNA-näytteissä on isompi osa sellaisia, joiden alkuperää ja sukulaisuussuhteita ei tunneta, Mäntyniemi sanoo.
Susien arvellaan lisääntyneen Suomen rajan pinnassa muun muassa Ukrainan sodan vuoksi. Metsästäjiä ei ole nyt Venäjän puolella entiseen tapaan.
Emeritusprofessori, suurpetotutkija Ilpo Kojolan kertoi viime keväänä Ylelle, että sotilashenkilöstöllä näyttäisi olleen ja edelleen olevan merkittävä rooli Venäjän susikannan säätelyssä.
Kojola on edelleen sillä kannalla, että Kuusamon, Sallan ja Savukosken susituhojen taustalla ovat Venäjältä tulevat yksittäiset sudet ja osittain myös laumat.
– DNA-tutkimuksen mukaan sudet tulevat itärajan takaa. Tilanne on viheliäinen poronhoidon kannalta, hän kertoo.
Avaa kuvien katselu
Suurpetotutkija Ilpo Kojolan mukaan esimerkiksi Pudasjärven seudulla tuhoja tekevät sudet ovat pääsääntöisesti tulleet Suomen eteläisiltä osilta. Kuva: Antti Mikkola / Yle
Luonnonvarakeskuksen tutkija Samuli Heikkinen vahvistaa Kojolan arvion Venäjältä tulevista susista.
– Viime talven DNA-datassa poronhoitoalueella tapetuista vajaasta 30 sudesta vain neljä oli sellaisia, jotka olivat aiemmin tunnettuja yksilöitä Suomesta. Se vähän viittaa siihen, että suurin osa tulee Suomen rajojen ulkopuolelta, Heikkinen selittää.
Lähetystö Helsinkiin
Poronhoitajat tapaavat vielä syyskuun aikana Paliskuntain Yhdistyksen johdolla päättäjiä Helsingissä. Viesti heille on väkevä.
– Maa- ja metsätalousministeriön on nopeasti perustettava työryhmä, joka pureutuu peto-ongelmaan, Oivangin paliskunnan poroisäntä Juha Kujala sanoo.
Hänen mukaansa myös petovahinkokorvausten rahallinen katto, joka on nykyisin 10 miljoonaa euroa, on tuplattava.
– Viimeisen poronhoitovuoden ajalta vahingot olivat yli 11 miljoonaa euroa, joten petovahinkokorvauksia jää saamatta toista miljoonaa, Kujala laskee.