- 150 vuotta täyttävä Paulig on muuttunut kahviyhtiöstä ruokayhtiöksi.
- Suurin tuotekategoria on texmex-tuotteet, erityisesti tortillat.
- Muutos johtuu vaikeasta kahvibisneksestä.
Meteli on korviahuumaava, kun Pauligin toimitusjohtaja Rolf Ladau astelee yhtiön Vuosaaren kahvipaahtimon tuotantotiloihin. Tänne saapuu päivittäin toistakymmentä merikontillista raakakahvia. Paahtimossa ja pakkaamossa se jalostuu suomalaisille tutuiksi kahvimerkeiksi, kuten Juhla Mokaksi.
Pauligin taivalta suomalaisten kahvin tuottajana voi kuvata ikoniseksi – yhtiö täyttää tänä vuonna 150 vuotta.
Kahvinvalmistuksessa viime vuodet eivät kuitenkaan ole olleet juhlavia. Kahvin kulutus on laskenut hiljalleen vuosien ajan ja korkea hinta ihmetyttää ja harmittaa kuluttajia. Pauligille kahvin kannattavuus on heikentynyt kalliin raaka-aineen vuoksi.
– Kun aloitin Pauligilla vuonna 2018, raakakahvin maailmanmarkkinahinta oli noin 100 dollarisenttiä per pauna. Viime vuonna hinta oli jopa 440 senttiä, ja raakakahvin maailmanmarkkinahinta New Yorkin pörssissä kävi korkeammalla kuin koskaan mitatussa historiassa, Ladau sanoo.
Avaa kuvien katselu
Pauligin mukaan jo noin 60 prosenttia kahvista ostetaan erilaisista tarjouskampanjoista. Kuva: Aino Kontio / Yle
Kahvisadot ovat kärsineet, sillä kahvipensaat ovat herkkiä liialle kuumuudelle ja kuivuudelle, liiallisille sateille ja hallalle, eli kaikenlaisille sään ääri-ilmiöille. Niitä ilmastonmuutos on jo tuonut entistä enemmän, ja muutosta parempaan tuskin on luvassa.
– Kahvin kysyntä ja tarjonta ovat olleet epätasapainossa viimeiset viisi vuotta, mikä on nostanut raakakahvin hintoja.
Kahvista siirtymä ruokatuotteisiin
Vaihteleva ja vaikeutuva kahvibisnes sai Pauligin tekemään vuosikymmenen alussa päätöksen isosta suunnanmuutoksesta, joka on monelta voinut jäädä huomaamatta.
– Silloin päätimme, että tulevaisuuden kasvun pitää tulla erityisesti ruoasta, Ladau sanoo.
Muutos näkyy luvuissa: nyt 27 prosenttia Pauligin liikevaihdosta tulee kahvista. Texmex-tuotteet ovat suurin kategoria 40 prosentin osuudella. Suurin yksittäinen tuotekategoria ovat tortillat.
Kuinka moni suomalainen tietää, että Paulig tuottaa ja myy merkittävän määrän tortilloja Espanjassa ja muualla Euroopassa?
– Vähemmän ihmisiä kuin toivoisin, Ladau naurahtaa.
– Kun ihmiset ajattelevat Pauligia, he ajattelevat meidän olevan synonyymi Juhla Mokalle. Olemme tietysti sitäkin, mutta 1,4 miljardin euron liikevaihdostamme jo miljardi euroa tulee ruoasta.
Yhtiön ruokaliiketoimintaan sopivia yrityksiä on ostettu Keski- ja Etelä-Euroopasta. Joistain liiketoiminnoista on myös luovuttu, jotta ruoka-alalla on pystytty kasvamaan.
– Viime vuonna kasvumme oli 16 prosenttia, josta puolet oli orgaanista kasvua ja toinen puoli tuli yritysostojen kautta, Ladau sanoo.
– Jos ajatellaan viiden vuoden päähän, niin Pohjoismaiden merkitys tulee pienenemään, ja Keski-Euroopan merkitys meidän liiketoiminnassa tulee kasvamaan.
Avaa kuvien katselu
Toimitusjohtaja esitteli Pauligin kahvipaahtimoa Helsingin Vuosaaressa. Kuva: Aino Kontio / Yle
Aina uusien markkinoiden valtaaminen ei ole suomalaisyrityksiltä sujunut. Pauligilla ja monella muulla on kokemusta nopeasta ja vaikeasta vetäytymisestä Venäjältä, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa.
– Tietysti laajentuminen on pelottavaa, koska siihen liittyy riskejä, mutta liiketoimintaan liittyy aina riskejä. Kun otetaan hallittuja riskejä ja tehdään pohjatöitä kunnolla, niin pelottavuus vähenee.
Olisiko Pauligin kasvussa jotain, mitä voisi ammentaa laajemminkin Suomen talouteen? Siinä Ladau ei lähde neuvomaan, vaan jättää Suomen talouden linjaukset poliitikkojen tehtäväksi.
Kannustaa nuoria kansainväliselle uralle
Ladau on ehtinyt tehdä pitkän uran elintarvikealan johtotehtävissä ennen Pauligia. Työt ovat vieneet asumaan Tanskaan, Saksaan, Englantiin, Sveitsiin ja ennen Suomeen paluuta Yhdysvaltoihin. Työnantajina on ollut alan suuryrityksiä kuten Kellogg’s, Coca-Cola ja Procter & Gamble.
Mitä neuvoja kokenut johtaja antaisi nuorille, jotka miettivät urapolkuja ruokateollisuuteen näin taloudellisesti vaikeina aikoina?
– Jos tulet kansainväliseen ruokafirmaan kuten Pauligille töihin, lähtisin siitä, että motivaation pitäisi olla sellainen, että on halua ja valmiutta ottaa vastaan kansainvälisiä kokemuksia.
– Itse 20 vuotta ulkomailla monessa eri maassa asuneena voin sanoa, että kansainvälisen kokemuksen arvoa henkilötasolla ja ammatillisella tasolla ei voi millään tavalla vähätellä. Eikä myöskään perhetasolla, jos perhe on maailmalla mukana. Kaikki tällaiset kokemukset kasvattavat henkilökohtaisesti ja ammatillisesti ja tekevät valmiimmaksi ottamaan vastaan vaativampia tehtäviä.
Avaa kuvien katselu
– Meidän seuraavalla johdolla pitää olla erittäin hyvät näytöt ja kokemuspohja kansainvälisen liiketoiminnan vetämisestä, Ladau toteaa. Kuva: Aino Kontio / Yle
Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät
Ladau haluaa haastattelun lopuksi puhua vastuullisuudesta.
Jotta muita voisi hoputtaa päästövähennyksiin, kannattaa itse näyttää esimerkkiä. Vuodesta 2018 lähtien Paulig on vähentänyt omasta toiminnastaan aiheutuvia päästöjä 38 prosenttia ja koko arvoketjussa yhteensä neljä prosenttia, vaikka liiketoiminta on samalla kasvanut.
Sääilmiöt ja kuivuus näkyvät jo nyt suoraan Pauligin arjessa: Etelä-Euroopan kuivuus on rajoittanut vedenkäyttöä Espanjan tehtailla ja Reinin vesiväylien kuivuminen on sotkenut Keski-Euroopan logistiikkaa.
– Kahvin saatavuus, kahvin satoisuus, niihin on vaikuttanut ilmastonmuutos.
Ladau näkee tulevaisuudelle riskinä sen, että geopoliittinen keskustelu on ottanut ilmatilan ja vihreä siirtymä ja vastuulliset investoinnit ovat jääneet taustalle.
– Nämä asiat näkyvät kuitenkin jo nyt ja ovat esimakua siitä mitä on tulossa, jos me ei erityisesti Euroopassa oteta näitä vakavasti.
Toimitusjohtaja Rolf Ladau kertoo, miten ilmastonmuutos on jo näkynyt Pauligin toiminnassa.