Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jussi Lassila pitää Medvedevin väitteitä Suomen hyökkäysaikeista osana Venäjän tavanomaista propagandaa. Henri Vanhasen X-viestin mukaan trendi on myös vaarallinen.
Venäjän turvallisuusjohtaja Medvedev. Arkistokuva. Jenni Gästgivar
- Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jussi Lassila ei pidä Dmitri Medvedevin väitteitä Suomen hyökkäysaikeista huolestuttavina tai uusina.
- Venäjän propagandan tavoitteena on ylläpitää kuvaa Natosta uhkana.
- Lassilan mukaan Venäjä pyrkii myös muuttamaan liian positiivista Suomi-kuvaa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ei näe Dmitri Medvedevin lausuntoja huolestuttavina. Lassila on erikoistunut Venäjän sisäpolitiikkaan.
Venäjän entinen presidentti ja nykyinen maan turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Medvedev väitti alkuviikosta mielipidekirjoituksessaan Suomen valmistautuvan hyökkäyssotaan Venäjän kanssa.
Erityisesti se, että viesti tuli Medvedeviltä, ei ole Lassilan mukaan yllättävää. Lassilan mukaan poikkeuksellista Medvedevin sanomisissa oli lähinnä kirjoituksen pituus ja niin sanottu syvällisempi ote.
– Mutta sisällöllisesti se on sitä samaa tuubaa, mitä Medvedeviltä on tullut pidemmän aikaa. Eikä siinä ole siinä mielessä mitään uutta.
Katala petturi
Lassilan mukaan Venäjän ärtymys kohdistuu Suomeen tällä hetkellä todennäköisesti ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin Nato-jäsenyyden aiheuttaman katkeruuden vuoksi ja toiseksi siksi, että Suomi on erityisesti tasavallan presidentti Alexander Stubbin aikana ollut hyvin aktiivinen Ukrainaa tukevassa läntisessä liittoutumassa.
– Väite siitä, että Suomi valmistelee hyökkäystä Venäjälle, on täysin päätön. Enkä usko, että Venäjälläkään kovin laajasti menee läpi tällainen ajatus. Kysymyksessähän ei olisi Suomen, vaan Naton hyökkäys Venäjälle.
Lassilan mukaan Medvedev haluaa todennäköisesti kirjoituksellaan ylläpitää Venäjällä ajatusta Naton aggressiivisuudesta, jonka osa Suomi nyt on. Lassilan mukaan Venäjän propagandassa pyritään luomaan kansalaisille kuvaa siitä, että Venäjä on kuin piiritetty linnake, jota muut maat uhkaavat.
– Yritetään nyt iskostaa nimenomaan ajatusta siitä, että Suomi on katala petturi ja ettei pidä ajatella, että se olisi joku harmiton kaunis tuhansien järvien maa, missä on mukava käydä ostoksilla.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Kuva kesältä 2024. OUTI JÄRVINEN
Myös toinen Upi-taustainen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, nykyinen tietokirjailija Henri Vanhanen kommentoi X:ssä Medvedevin kirjoituksen tarkoitusperiä ja sitä, miten siihen tulisi suhtautua.
Vanhanen jakaa Lassilan käsityksen siitä, että Medvedevin tarkoituksena on luoda kuva Suomesta uhkana, kiittämättömänä sekä historiallisesti syyllisenä, ja että Naton jälkeen Suomi on noussut ”Venäjän sisäisessä propagandassa uuteen vihollisrooliin”.
– Tällainen viestintä on suunnattu ennen kaikkea Venäjän kansalle: se pyrkii oikeuttamaan kovia toimia Suomea kohtaan sekä antaa Kremlin johdolle perustelun lisätä asevarustelua, koventaa kontrollia ja korostaa ”vahvaa johtoa”, Vanhanen kirjoittaa X-päivityksensä kommenttiosiossa.
Vanhanen jakaa myös vinkkejä siitä, miten Venäjän puolelta tulevaan vastaavanlaiseen retoriikkaan tulisi suhtautua:
– 1. Ei ylireagointia: ei hysteriaa, ei paniikkia, ei jatkuvaa reagointia jokaiseen provokaatioon. 2. Ei vähättelyä: ei naureskella kokonaan poiskaan, koska trendi on vaarallinen. 3. Johdonmukainen oma viesti: Suomi puolustaa itseään, liittolaisten kanssa, Vanhanen listaa päivityksensä kommenteissa.
Liian positiivinen Suomi-kuva
Lassilan mukaan osasyy Suomen demonisoimiselle voi olla myös se, että Suomi-kuva koetaan Venäjän sisällä edelleen hallinnon piirissä liian positiiviseksi. Lassilan mukaan Venäjän hallinnon pinnan alla on pelko kansalaisten tyytymättömyydestä, tässä tapauksessa siitä, että liian positiivinen kuva Suomesta voi osaltaan saada venäläisiä kyseenalaistamaan Venäjän eristäytymistä ja Putinin sotapolitiikkaa.
– Silloin tarvitaan erilaisia propagandistisia toimia ja toistuvaa uhoa ja muistutuksia siitä, että viholliset ovat muualla ja meitä uhataan.
Esimerkkinä Lassila mainitsee, kuinka Venäjällä Suomen päätös sulkea itäraja käännettiin Suomen aggressioksi Venäjää kohtaan.
Lassila kertoo, että hän ei pidä rajakysymystä Suomenkaan puolelta täysin onnistuneena. Hänen mukaansa Venäjä pyrkii käyttämään Suomessa asuvien venäjänkielisten keskuudessa rajakysymyksestä syntyvää katkeruutta sen omaksi hyödyksi.
– Se syöttää vääjäämättä Venäjän lapaan, hän sanoo.
Lassila kertoo, että Suomi olisi voinut esimerkiksi pitää yhden itärajan raja-asema auki ja ottanut käyttöön esimerkiksi maahantulomaksun, joka annettaisiin täysimääräisesti Ukrainalle. Lassilan mukaan se olisi tekona pakottanut maahantulijan ottamaan kantaa hyökkäyssotaan, jolloin se toimisi luonnollisena rajoitteena monien venäläisten matkustushaluille sekä todennäköisesti pakottaisi Venäjän viranomaiset estämään matkailua Suomeen.
– Tässä olisi voinut olla hyväkin vastapropaganda-ase Venäjälle, joka olisi tehokkaasti riisunut Venäjältä kyvyn käyttää rajasulkua aseena Suomea vastaan.