- Lähes puolet suomalaisista kokee kotihäpeää, kertoo vuoden 2020 tutkimus. Kahden lapsen äiti Inka Ikonen tunsi kotihäpeää ja julkaisi maaliskuussa videon kodistaan Instagramissa.
- Ammattijärjestäjä Ilana Aalto sanoo kotihäpeän olevan yleinen. Syynä on tavaran määrän kasvu.
- Muuttofirman tiiminvetäjä Kim Österholm näkee kotihäpeää lähes joka toisessa muutossa. Lapsiperheissä tavaraa kertyy erityisen paljon.
- Kotihäpeä kuormittaa erityisesti perheellisiä naisia. Itsemyötätunto auttaa.
Maaliskuussa helsinkiläinen Inka Ikonen, 37, tuli kotiinsa kuormittuneena. Kerrostaloasunnon sotkuisuus häiritsi häntä tavallista enemmän.
Ikonen päätti julkaista Instagramissa videon perheensä kodista. Hän tiesi monen samaistuvan aiheeseen ja halusi osoittaa, että sotku on tavallista.
Ikonen kirjoitti, ettei kenenkään kotona voi näyttää tältä. Kukaan ei voi omistaa näin paljon tavaraa.
Ikonen kertoi tuntevansa kotihäpeää.
– Ajattelin, että ’ei hitto, mikä työmaa’.
Ikonen sai kiitosta erityisesti perheellisiltä julkaisustaan, koska hän normalisoi sotkua. Ihmiset kertoivat siivoavansa kotiaan perusteellisesti ennen vieraita. Niin toimii myös Ikonen itse.
Hän tuntee kotihäpeää joka kerta, kun joku tulee kylään. Siksi hän raivosiivoaa kotiaan ennen vieraita.
Kotihäpeä kuormittaa erityisesti perheellisiä naisia.
– En pysty siihen, että meille tulee ihminen spontaanisti. Kun naapuri tuli meille yhtäkkiä, mietin, mitä hän ajattelee meidän eteisestä.
Ikävääkin palautetta julkaisusta tuli. Ikonen on kahden lapsen äiti.
– Tuli kommenttia, että kotini on kaatopaikka. Minua arvosteltiin äitinä. Yksi sanoi tekevänsä lastensuojeluilmoituksen. Kotiani kauhisteltiin ja kodin sotkuisuus liitettiin siihen, millainen olen ihmisenä.
Näin kotihäpeä näkyy arjessa:
Kotihäpeä näkyy niin, että on vaikeaa kutsua ihmisiä spontaanisti kylään.
Kymmeniä tuhansia esineitä
Vuonna 2020 Sato kertoi, että lähes puolet suomalaisista koki kotihäpeää. Kyselytutkimukseen osallistui yli tuhat ihmistä.
Ammattijärjestäjä Ilana Aalto sanoo, että kotihäpeä on yleinen ongelma.
Yhtenä syynä on tavaran määrän lisääntyminen. Keskimääräisessä kodissa on kymmeniä tuhansia esineitä.
Aiemmin tavaraa oli vähemmän ja suomalaiset kyläilivät enemmän. Kodit oli helpompi pitää vierailukunnossa.
– Jos koti ei täytä odotuksia ja tavaraa on paljon, häpeä voi tuntua voimakkaammalta. Minimalistin koti on helpompi pitää siistinä kuin lapsiperheen koti.
Kotihäpeän kokemukseen liittyy tunne kodin sotkuisuudesta. Asenneilmapiiri on, että kodin pitäisi olla siisti. Osa siirtää tavarat komeroon ja yrittää näin piilottaa häpeän.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Aallon mukaan osa ihmisistä on herkempiä myös ulkoisille paineille.
Lapsiperheissä tavaraa tai sotkua on tyypillisesti enemmän. Aallon mukaan kotihäpeä kuormittaa etenkin perheellisiä naisia.
– Jos on lapsiperhe, niin se lisää sen aiheen vakavuutta. Pelätään, että ihmiset tulevat kotiin vain arvioimaan, kelpaanko minä.
Kotihäpeä on tärkeää tunnistaa, koska se voi jopa haitata elämää. Samalla se voi siirtyä esimerkiksi äidiltä tyttärelle.
– On hyvä opetella itsemyötätuntoa. Kotihäpeää tunteva voi antaa itselleen halin. Ei se ole niin vaarallista, muillakin on sotkua. Asiaan voi myös suhtautua huumorilla.
Aallon mukaan tärkeintä olisi puuttua ilmapiiriin, jossa kodeilta odotetaan sisustuslehtimäistä siisteyttä.
Avaa kuvien katselu
”Olen tyytyväinen ruokahuoneeseemme. Siellä on vain kauniita asioita. Kirjahylly on meille tärkeä. Mikään tavara ei ole turha”, Inka Ikonen kertoo. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Tavaramäärää kauhistellaan muuttaessa
Ilmiö on tuttu myös muuttofirmassa.
Niemi Palveluiden tiiminvetäjä Kim Österholm tekee noin seitsemän muuttoa viikossa. Hän kohtaa kotihäpeää lähes joka toisessa muutossa. Ihmiset kauhistelevat kotinsa sotkua tai pölyä sekä tavaramäärää.
– Useimmiten kotihäpeä näkyy muuton yhteydessä, kun kaappien takaa löytyy pölyä ja tavaroita siirretään pois. Usein ihmiset ihmettelevät, mistä kaikki tavara on tullut.
Avaa kuvien katselu
Lapsiperheillä on usein enemmän tavaraa kuin muilla, Kim Österholm kertoo. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
– Lastenhuoneisiin kertyy leluja. Varastoihin laitetaan tavaroita pois tieltä, ja ne kaivetaan kymmenen vuoden päästä sieltä esille.
Tavaroita käydään läpi yleensä muuton yhteydessä. Jos muuttoja on harvoin, tavaraa kertyy enemmän.
Österholm haluaa sanoa, että kodissa ei ole mitään hävettävää. Tavaroihin voi liittyä muistoja, ja siksi ne ovat niin tärkeitä.
– Monesti ihmiset kauhistelevat tavaramäärää tai sotkuja, mutta ainakin muuttoja tekevänä siinä ei ole mitään kauheaa. Se on ihan normaalia.
Avaa kuvien katselu
”Jos tiedän, että joku on tulossa, niin käyn läpi kasat. Laitan tavaroita piiloon, Inka Ikonen sanoo. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Asuntomyynti nosti häpeän pintaan
Inka Ikonen tunsi viimeksi kotihäpeää, kun hän ja hänen miehensä päättivät laittaa asuntonsa myyntiin kesäkuussa. Ikonen mietti, mitä kiinteistönvälittäjät kodista ajattelevat.
– Silloin oli hirveän pitkä tehtävälista ja puunasin kämppää monta päivää.
Kun Ikosen perhe lomaili keväällä Italiassa, Airbnb-asunnossa oli vähän tavaraa. Ikonen ja hänen puolisonsa huomasivat, että omassa kodissa tavaroiden hallinta vie paljon aikaa, ja siksi niitä kannattaa vähentää.
Avaa kuvien katselu
”Minulla lähtee kierrokset käyntiin, kun huomaan, miten sotkuista kotona on. Muistan kerran, kun puoliso huomautti, että mitä jos menet hetkeksi lepäämään. Henkka jatkoi siivoamista. Tarvitsinkin lepoa”, Inka Ikonen kertoo. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Heidän kotonaan on nyt normaalia siistimpää, koska asunto on myynnissä.
– Asuntomyynnin takia ruvettiin käymään tavaramäärää läpi. Olin roudannut monta muuttoa 20 vuotta vanhoja, kulahtaneita bikineitä. Miksi olen muutosta toiseen kantanut niitä mukanani?
Äitiyden myötä Ikonen on kuitenkin oppinut olemaan armollinen itselleen.
Avaa kuvien katselu
”Äitiys on vaikuttanut niin, että pitää entistä enemmän priorisoida aikaa ja omia voimavaroja”, Inka Ikonen kertoo. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
– Olen aloittanut sanomalla ääneen, että meillä on kamalan sotkuista. Se helpottaa. En katso muiden koteja sillä silmällä, mutta olen ollut armoton omaa kotia kohtaan.
Ikonen muistuttaa itseään, että hänen arvonsa ei riipu kodin siisteydestä. Malli on ylisukupolvinen. Hänen suvussaan naiset ovat huolehtineet kodista ja olleet himosiivoajia. Naisiin suhtaudutaan Ikosen mielestä muutenkin kriittisesti.
– En halua olla kireä äiti rätin varressa, vaan olla läsnä. Myötätunto itseä kohtaan auttaa häpeän tunteeseen.