Juha Ristamäki
Maahanmuuttajien kotouttaminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla, eikä itsensä elättäminen työnteolla, kirjoittaa Juha Ristamäki.
Tänään klo 21:19
Kelan tilastot vieraskielisten tukiosuuksista ovat karua luettavaa. TIINA SOMERPURO
Iltalehti on vuosien varrella useamman kerran uutisoinut, miten maahanmuuttajille ja vieraskielisille maksetaan toimeentuloa turvaavia tukia paljon heidän väestöosuuttaan enemmän.
Tällainen selvitys julkaistiin jälleen maanantaina ja asiasta käynnistyi tällä kertaa huomattavan vilkas keskustelu.
Siihen vaikuttaa se, että maahanmuuttoasiat ovat olleet tapetilla muun muassa hallituksen ”rasismiriihen” ja perussuomalaisten koventuneen maahanmuuttoretoriikan kautta.
Kohuun vaikuttaa etenkin se, että vieraskielisten osuudet Kela-tukien saajina alkavat olla kestämättömällä tasolla. Asiaan on pakko poliittisin toimin ryhtyä puuttumaan.
Iltalehden Kelalta saamien tietojen mukaan vieraskieliset muodostavat jo 29,5 prosenttia toimeentulotuen saajista, 25,7 prosenttia työmarkkinatuen saajista ja 20,3 prosenttia peruspäivärahan saajista. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla luvut ovat vielä paljon lohduttomammat.
Ehdotuksia poliitikoilta on tullut ja tuli tiistaina lisää.
Kansanedustaja Tere Sammallahti (kok) vaati kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa Suomeen eli sosiaaliturvan rajaamista koskemaan vain Suomen kansalaisia. Humanitaaristen maahanmuuttajien kohdalla on Sammallahden mukaan siirryttävä entistä velvoittavampaan kotoutumiseen.
Kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva on ollut perussuomalaisten vaatimus jo pidempään.
Kansalaisuusperusteisen sosiaaliturvan tiellä on ollut perustuslaki, joka takaa perusoikeudet kaikille, jotka ovat ”Suomen oikeuspiirissä” riippumatta siitä, ovatko he Suomen kansalaisia.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Vestman (kok) esittikin, että oikeus työttömyysturvaan sidotaan työntekoon Suomessa ja porrastetaan työnteon keston mukaan.
Tämä olisi Vestmanin mukaan tehtävissä, koska perustuslain säätämisasiakirjoissa ja perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännössä on jätetty tila työntekoon sidotulle työttömyysturvalle.
Esimerkiksi pelkästään Kelan maksamat työttömyysturvamenot ja perustoimeentulomenot ovat miljardeja euroa, vieraskielisten osuus on siis mittava rahallisestikin.
Suomessa elintasoa ylläpidetään velaksi, siksi valtio on syvissä veloissa, eikä leikkausten tiellä näy loppua ainakaan muutamaan vaalikauteen. Julkisin varoin kustannettavista palveluista ja tuista joudutaan karsimaan reippaalla otteella.
Vieraskielisten väestöosuuttaan selvästi isommat siivut tuista kertovat työperäisen ja humanitaarisen maahanmuuton ongelmista. Kotoutuminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla, eikä itsensä elättäminen työnteolla.
Orpon hallitus on kiristänyt niin humanitaarisen kuin työperäisen maahanmuuton maassaoloehtoja, lisäksi kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan saaminen ehdollistetaan tiukemmin kotoutumiseen.
Tämä on oikea suunta ja sitä on jatkettava myös seuraavassa hallituksessa.
Työperäisten maahanmuuttajien ei pidä ajautua Kelan elätettäviksi ja vaatimuksia kotoutumiseksi on kiristettävä. Tilannetta auttaisi myös työperäisten maahanmuuttajien pisteytys, joka on jo käytössä muun muassa Kanadassa ja Saksassa.
Myös potentiaalisessa seuraavan pääministeripuolueessa SDP:ssä jaetaan tavoite siitä, että sosiaaliturvan velvoittavuutta on syytä lisätä. Tämän pitää päteä yhtä lailla maahanmuuttajiin kuin kantasuomalaisiinkin.
SDP:n kansanedustaja Joonas Räsänen totesi tiistaina Helsingin Sanomissa, että myös kielenoppimisen velvoittavuuden yhdistämistä sosiaaliturvan saamiseen olisi selvitettävä. Jos SDP johtaa seuraavaa hallitusta, sillä on tässäkin näytön paikka.