HS-analyysi|PMMP:n urasta kertova uutuusdokumentti näyttää, miten eri tavalla naismuusikoista puhuttiin julkisuudessa vain parisenkymmentä vuotta sitten.
8.9. 18:48
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
PMMP:n urasta kertova dokumentti paljastaa, miten naismuusikoita kohdeltiin julkisuudessa parikymmentä vuotta sitten, kirjoittaa toimittaja Juuso Määttänen.
Paula Vesala ja Mira Luoti joutuivat vähättelyn ja pilkan kohteeksi uransa alkuvaiheessa.
Dokumentissa käsitellään useita esimerkkejä siitä, miten PMMP:tä ja sen jäseniä arvosteltiin julkisuudessa.
Vaikka ajat ovat muuttuneet, Vesala ja Luoti kokevat edelleen ahdistusta menneistä tapahtumista, Määttänen kirjoittaa.
”Luojan kiitos noin ei enää tapahdu, että kaksikymppistä naisartistia lyödään päähän joka paikasta, että sä olet joku pillu, jolla ei ole aivoja.”
Paula Vesalan sanat uudella PMMP keikalla: Ei enää ikinä -dokumentissa jäävät pyörimään päähän, kun kokonaisuuden on saanut katsottua.
Kati Laukkasen ohjaama, viime lauantaina julkaistu dokumentti PMMP-yhtyeestä on noussut heti hitiksi. Vain parissa päivässä sitä on katsottu Yle Areenassa jo lähes 150 000 kertaa.
Dokumentissa käsitellään laajasti hyvin henkilökohtaisiakin aiheita Vesalan, Mira Luodin, yhtyeen soittajien Juho Vehmasen, Heikki Kytölän ja Mikko Virran sekä säveltäjä-tuottaja Jori Roosbergin elämästä.
Silti yksi toistuvasti esille nouseva teema on se, miten PMMP:tä käsiteltiin julkisuudessa erityisesti sen ensimmäisinä vuosina. Näky ei ole mairitteleva.
Vesalaa ja Luotia vähätellään, tytötellään ja pilkataan. Bändillä ei nähdä omia musiikillisia ansioita, vaan se kehystetään ”uudeksi bimboyhtyeeksi”.
Vuonna 2004 Vesala oli Ylen Aamu-tv:n haastattelussa Muska Babitzinin ja Anne ”Heinäsirkka” Taskisen kanssa. Taskinen ja kirjailija Arja Alho olivat kirjoittaneet naisrockhistoriikin Rockin korkeat korot. Siinä PMMP luokiteltiin ”seksikkääksi viihdepopbändiksi”, kun taas Maija Vilkkumaa oli ”kunnianhimoinen omaehtoinen musiikin tekijä”.
”Vaikka Paulalla näkyy olevan ihan kunnossa olevat aivot, heitä lanseerataan seksikkäänä tyttöduona”, Taskinen perusteli näkemystään ohjelmassa.
Mieleen tulevat väkisin yhtymäkohdat esimerkiksi Kikan ja Nylon Beatin kokemaan julkiseen vähättelyyn, joita Yle on käynyt perusteellisesti läpi heistä tehdyissä audiodraamoissa.
PMMP:n kohdalla tapaukset ovat ehkä vieläkin hätkähdyttävämpiä ainakin kahdesta syystä.
Ensinnäkin tapaukset ovat tuoreempia: dokumentissa käsitellyt tv-ohjelmat ja lehtijutut on julkaistu vuosina 2003–2007, vain parikymmentä vuotta sitten. Ajat ovat muuttuneet nopeasti.
Vielä tuolloin prime time -viihteeksi televisiossa on kelvannut, että Henkka Hyppösen ja Tuomas Enbusken Hyppönen-Enbuske Experience -ohjelmassa Nelosella juontaja kyselee avoimesti Vesalalta ja Luodilta, tykkääväthän he ”kuitenkin ihan pojista”, ja laulajien vieressä istuva julkkiskokki Harri Syrjänen harmittelee heidän myöntävää vastaustaan.
”Mulle se oli henkilökohtaisesti hirveä romahdus”, Syrjänen vitsailee ja tarkentaa toivoneensa, että Vesala ja Luoti olisivat tykänneet tytöistä ja toisistaan ”silleen”.
Enbuske jatkaa perään kommentilla siitä, että ohjelman toinen juontaja Hyppönen olisi vain toivonut Luodin ja Vesalan suutelevan lähetyksessä.
Ennen tätä Hyppönen oli analysoinut Kuulkaas enot -levyn kantta ja kertonut, miten likaisia assosiaatioita hänelle oli tullut mieleen.
Dokumentin julkaisun jälkeen Hyppönen on kertonut Ylelle lähettämässään tekstiviestissä pyytäneensä anteeksi käytöstään Luodilta ja Vesalalta. HS ei tavoittanut Hyppöstä kommentoimaan menneitä sanomisiaan.
Hyppösen silloinen juontajapari Enbuske korostaa, ettei voi kommentoida muuta kuin omaa käytöstään dokumentissa nähtävässä klipissä.
”Idioottimaista, toksista paskaa”, hän sanoo puhelimessa.
Haastattelussa mukana ollut Syrjänen sanoo, että hänen muistinsa mukaan haastattelutilanteessa ”kukaan ei loukkaantunut suuremmin”.
”Jättäisin tuon kommentin varmasti sanomatta tänä päivänä. Maailma on muuttunut. Ihmiset kokevat ja puhuvat eri tavalla”, Syrjänen sanoo.
Dokumentissa Vesala sanoo, miten on ollut kyseisessä haastattelutilanteessa paniikissa ja yrittäneensä naureskella asialle vaivaantuneesti.
Vielä tuoreempi esimerkki on vuonna 2007 julkaistu Yle Extran Joulukalenteri -ohjelmasta.
Siinä juontajat Pinja Niemi (nyk. Kotila) ja Sanna Väkevä esittävät PMMP:n kappaleista itse sanoittamiaan versioita, joissa kommentoidaan laulajien raskautta. Esimerkiksi Rusketusraidat-kappale on muunnettu Raskausarviksi.
Dokumentissa Luoti ja Vesala tekevät selväksi, miten ahdistavana kokevat joulukalenterin huumoripätkän. Luoti toivoo ohjaaja Kati Laukkasen lähettävän tekijöille terveisiä ja kysyvän, onko tämä heistä vielä hauskaa.
Myös Kotila, Väkevä ja ohjelman ohjaaja ja kolmas käsikirjoittaja Pia Asikainen ovat pahoitelleet ohjelmaansa PMMP-dokumentin julkaisun jälkeen. HS:n tavoittama Asikainen kertoo, että tekijöille on ollut hirveää tajuta, että he ovat tehneet jotain, minkä voi tulkita naisvihamieliseksi ja ilkeäksi.
”Tavoitteemme oli tuolloin aivan päinvastainen. Pinja ja Sanna olivat itse PMMP-faneja, ja meillä on ollut tekemisessämme taustalla naisia voimaannuttava ajatus. Kun olen nyt katsonut ohjelman uudestaan, puna on noussut poskille jossain kohdissa. Enää emme tuollaista tekisi”, Asikainen sanoo.
Esimerkkien tuoreuden lisäksi on myös toinen syy, miksi PMMP:n kohtelu dokumentissa hätkähdyttää erityisen paljon.
Yhtyeestä tuli vuosien aikana yksi suomalaisen popmusiikin ylistetyimmistä yhtyeistä, johon rakastuivat suuren yleisön lisäksi kriitikot. Esimerkiksi musiikkilehti Soundin musiikkitoimittajille järjestämässä äänestyksessä PMMP:n Kovemmat kädet valittiin vuonna 2019 tämän vuosituhannen parhaaksi kotimaiseksi levyksi.
Dokumentissa Luoti ja Vesala selaavat joitain heistä uran alkuvaiheessa kirjoitettuja kritiikkejä. Poikkeuksellisen asiattomaksi nostetaan esille Mattiesko Hytösen kirjoitus, jossa Hytönen päättää lyttäävän kirjoituksensa toivomalla, että Vesala olisi ”syöksynyt sementtiin”. HS ei tavoittanut Hytöstä kommentoimaan tekstiään.
Samassa yhteydessä käydään läpi myös toimittaja Kalle Kinnusen kritiikki PMMP:n esikoislevystä. Siinä Kinnunen kirjoittaa levyn olevan ”hyvin tuotettu, tussusensibiliteetillä avoimesti ratsastava ja muovisuudessaankin kohtuullisen röyhkeä popfabrikaatio”. Luoti ja Vesala hämmästelevät erityisesti ”tussusensibiliteetti”-sanan käyttöä.
Kinnunen ei ajattele tekstinsä olleen PMMP:tä vähättelevä. Kinnusen mukaan dokumentissa jää vähälle huomiolle se, että PMMP:tä markkinoitiin uran alussa raflaavasti sekä roisisti ja että yhtyeen imago muuttui huomattavasti myöhemmillä levyillä.
Kinnunen uskoo yhtyeellä itsellään olleen huomattavasti sananvaltaa siihen, minkälainen mielikuva bändistä syntyi aluksi esimerkiksi seksiaiheisella esikoissinglellä Rusketusraidat ja ”hyvin provosoivalla levynkannella”.
”Historian käsittelyssä ratsastetaan mielestäni kaksilla rattailla, koska siitä unohtuu tuo toinen puoli. Tussusensibiliteetti-sanalla olen viitannut nimenomaan esikoislevyn aikaiseen bändin brändäykseen, jossa on ollut mukana seksillä myymisen idea. En osaa pitää silloista sanavalintaani kyseenalaisena levyarvioissa edelleenkään”, Kinnunen sanoo.
Helsingin Sanomat ja Nelonen ovat molemmat osa Sanoma-konsernia.