Elinvoimakeskus selvittää Pielisen säännöstelyä ja sen kustannuksia. Kunnat ottavat asiaan kantaa jo tänä vuonna.
Avaa kuvien katselu
Pielisen pinnan heilahtelut ovat puhuttaneet jo yli 50 vuotta. Järvi kuuluu erottamattomasti Kolin kansallismaisemaan. Kuva: Patrik Molander / Yle
- Pielisen säännöstelystä on tekeillä selvitys, joka valmistuu syksyllä. Selvitys tehtiin, jotta rantakunnat voivat ottaa kantaa asiaan.
- Ilmastonmuutos on lisännyt säännöstelypainetta. Vedenpinnat ovat olleet poikkeuksellisen alhaalla.
- Pielinen on Suomen suurin säännöstelemätön järvi. Säännöstelyä on yritetty tuloksetta 1960-luvulta.
Ilmastonmuutos on lisännyt painetta Pielisen säännöstelyyn Pohjois-Karjalassa.
Elinvoimakeskuksen vesiasiantuntija Teppo Linjama sanoo, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat olleet nähtävissä vesistössä 2010-luvulta lähtien.
– Takana on kuivia kesiä ja syksyjä, jolloin vedenpinnat ovat laskeneet todella alas. Tämä on lisännyt painetta säännöstelyn edistämiseksi, Linjama sanoo.
Pielisen pinta on ollut tänä vuonna jo toista kesää peräkkäin poikkeuksellisen alhaalla. Kerroimme tiistaina, kuinka Kolin salainen helmi on nyt kaikkien löydettävissä vedenpinnan laskun takia.
Avaa kuvien katselu
Tänä kesänä Kaiskunniemeen on päässyt kulkemaan kuivin jaloin. Kun Pielisen pinta on korkealla, hiekkaharjun yli voi ajaa moottoriveneellä. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
Pielinen on Suomen suurin säännöstelemätön järvi. Se sijaitsee Pohjois-Karjalassa ja ulottuu Joensuun, Nurmeksen, Lieksan ja Juuan kuntien alueelle. Säännöstely vaikuttaisi myös järven alapuoliseen Pielisjokeen, jolloin rantakuntien joukkoon kuuluu myös Kontiolahti.
Pielisen säännöstely tarkoittaisi sitä, että Pielisjoessa olevat kaksi voimalaitosta saisivat säädellä, miten paljon ne päästävät vettä patojen läpi.
Nykyisin Pielisjoen luontaisesta virtaamasta poikkeaminen eli poikkeusjuoksutus on vaatinut erillisen luvan viranomaisilta.
Kunnilta päätöksiä jo tänä vuonna
Keskustelut Pielisen säännöstelystä käynnistyivät uudelleen pari vuotta sitten. Rantakuntien kanssa on neuvoteltu vuoden ajan.
Elinvoimakeskus teetti viime syksynä selvityksen Pielisjoen virtaamasta. Parhaillaan arvioidaan mahdollisen hankkeen kustannuksia, aikataulua ja etenemisprosessia.
– Selvitys on tarpeen, jotta kunnat pystyvät päättämään oman kantansa säännöstelyyn, Linjama toteaa.
Selvityksen on määrä valmistua syksyllä, jotta kunnat pääsevät tekemään päätöksiä loppuvuoden aikana.
Matala vedenpinta aiheutti harmia Pielisen ja Pielisjoen rannoilla myös viime syksynä.
Yle Uutiset Itä-Suomi 3.9.2025. Video: Heikki Haapalainen / YleLyhytaikainen säätely kiistakapulana
Pielisen säännöstelyä on selvitetty tuloksetta 1960-luvulta lähtien. Edellinen yritys kaatui rantakuntien vastustukseen vuonna 2014.
Teppo Linjama arvioi tilanteen olevan nyt toinen. Syitä siihen on useita.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät. Lisäksi energiamarkkinat ovat muuttuneet. Tuuli- ja aurinkoenergian kasvu on lisännyt säätösähkön tarvetta. Samalla huoltovarmuudesta on tullut entistä tärkeämpää.
Aiemmin Pielisjoen lyhytaikainen säätely on aiheuttanut kitkaa.
– Pielisen säännöstelyä itsessään ei juurikaan vastusteta, sillä siitä olisi hyötyä järvelle ilman merkittävää haittaa alapuoliselle vesistölle. Virtaaman lyhytaikainen säätely vaatii enemmän yhteensovittamista esimerkiksi virkistyskäytön kanssa, Linjama sanoo.
Kevättulva nosti Pielisen pinnan korkealle, kertoo Ylen uutisjuttu toukokuulta 2015.
Yle Uutiset Itä-Suomi 20.5.2015 Video: Heikki Haapalainen / YleVaelluskalat otettava huomioon
Lyhytaikainen säännöstely antaisi voimalaitoksille luvan vaihdella Pielisjoen virtaamaa vuorokauden tai viikon sisällä. Alajuoksulla tämä näkyisi vedenpinnan heilahteluna.
– Pielisjoella säännöstelyä suunnitellaan kuitenkin huomattavasti maltillisempana kuin Kemijoen tai Kokemäenjoen kaltaisissa suurissa voimalaitosvesistöissä, Linjama painottaa.
Voimalaitokset hakivat lupaa lisäjuoksutuksiin jo pari vuotta sitten sähköpulan varalta. Aluehallintovirasto hylkäsi hakemuksen vedoten rantojen eroosioon sekä uhanalaisten järvilohien ja -taimenien elinolosuhteisiin.
Linjaman mukaan vaelluskalat on otettu uudessa hankkeessa huomioon alusta asti.
– Saimaan järvilohen ja järvitaimenen elinolosuhteiden huomattava parantaminen on yksi koko hankkeen ehdottomista edellytyksistä.
Avaa kuvien katselu
Pielisjoella on kaksi voimalaitosta. Kuvan Kuurnan voimalaitoksen omistavat Pohjois-Karjalan Sähkö ja Joensuun kaupunki. Kaltimon voimalaitoksen omistaa UPM Energy Oy. Kuva: Heikki Haapalainen / YleEdessä vuosien prosessi
Vaikka Pielisen ja Pielisjoen viisi rantakuntaa näyttäisivät vihreää valoa, säännöstelyn aloittamiseen on vielä pitkä matka.
Hanke vaatii muun muassa ympäristövaikutusten arvioinnin ja uuden vesiluvan.
Linjaman mukaan edessä on vuosien prosessi. Säännöstely ei myöskään ratkaise kaikkia ilmastonmuutoksen tuomia haasteita.
– Säännöstelyllä ja juoksutuksilla voidaan tehdä paljon, mutta myös vesistön virkistyskäyttäjien oma sopeutuminen on isossa roolissa, Linjama sanoo.