Suomi on ilmoittanut kiinnostuksensa lainaan, mutta ei ole vielä hakenut sitä. EU-komissio laski maille alustavat summat.
Avaa kuvien katselu
EU-lainoilla on tarkoitus rahoittaa puolustuksen eurooppalaisia yhteishankkeita. Kuvassa on Patrian miehistönkuljetusvaunuja. Kuva: Markku Rantala / Yle
STRASBOURG EU-komissio esitteli alustavan rahanjaon puolustusmenoihin perustetusta yhteisvelkavälineestä. 19 jäsenmaata on ilmoittanut kiinnostuksensa yhteislainaan, Suomi mukaan lukien.
Jos Suomi päättää hakea lainaa, summa olisi komission alustavien laskelmien mukaan miljardi euroa.
Esimerkiksi Puola on saamassa 43 miljardia euroa. Ranska, Romania ja Unkari saisivat kukin 16 miljardia euroa ja Italia 14 miljardia. Viron summa on kaksi miljardia euroa. Jäsenmaat ovat itse esittäneet lainatarpeitaan.
EU hyväksyi keväällä 150 miljardin euron SAFE-lainavälineen. Siinä komissio ottaa markkinoilta yhteisvelkaa, ja maat lainaavat rahaa komissiolta.
Kaikki maat eivät lainaa hakeneet. Syy on se, että ne voivat saada lainaa markkinoilta itse edullisemmalla korolla kuin komission kautta lainaamalla. Suomi on tässä rajatapaus.
Esimerkiksi Ruotsi ja Saksa eivät ole kiinnostuneita EU-lainasta. Monet lainavälineen ulkopuolelle jättäytyvistä maista ovat kuitenkin halukkaita osallistumaan puolustuksen yhteishankkeisiin komission lainarahaa saavien maiden kanssa.
Seuraavaksi lainaa haluavien maiden pitää kertoa suunnitelmansa rahojen käytöstä marraskuun loppuun mennessä. Hankkeet voitaisiin saada käyntiin jo ensi vuoden alussa.
Laina on tarkoitettu jäsenmaiden yhteishankkeisiin ja rahat pitäisi suunnata eurooppalaiseen tuotantoon.
Erikoisasemassa ovat kuitenkin Ukrainan puolustusta vahvistavat hankkeet. Ukraina voi olla investointien kumppanimaa.
Investointikumppaniksi kelpaa myös turvallisuus- ja puolustussopimuksen allekirjoittanut maa kuten Britannia, Kanada, Norja tai Japani.
Velkavälineen lisäksi komissio tarjoaa joustoa velkaantumisen sääntöihin, mikäli maa investoi puolustukseen. Suomi on kiinnostunut myös tästä.