Sinilevä­havaintojen määrä kasvoi viime viikosta, mutta on ajankohdalle tavanomaista vähäisempi.

Sinilevää järven puistoon rajautuvalla rannalla. Aurinko ja pilvet heijastuvat veteen.

Avaa kuvien katselu

Sinilevää Vanajaveden rannassa viime syyskuussa Pinellan puistossa Hämeenlinnassa. Kuva: Tiina Kokko / Yle

  • Sinilevähavaintoja on enemmän kuin viime viikolla sisävesillä ja rannikolla. Tilanne on kuitenkin ajankohtaan nähden tavallista rauhallisempi.
  • Heinäkuun sateet ja lämmin sää suosivat sinilevien kasvua. Tuulet estivät lauttojen muodostumista.
  • Erittäin runsaita esiintymiä ei ole, mutta runsaasti sinilevää havaittiin useilla paikoilla.

Sinilevähavaintojen määrä on kasvanut viime viikosta, ilmenee valtakunnallisesta sinileväseurannasta.

Sinilevähavaintojen määrä kasvoi viime viikosta sekä sisävesillä että rannikkoalueilla. Tilanne on kuitenkin ajankohtaan nähden tavanomaista rauhallisempi.

Heinäkuun alun sateet ja viime päivien lämmin sää ovat monin paikoin suosineet sinilevien kasvua. Toisaalta ajoittaiset voimakkaat tuulet ovat voineet estää sinilevälauttojen muodostumista pitämällä sinilevän sekoittuneena vesimassaan.

Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesipaikoilta saatiin tällä viikolla 203 havaintoa.

Erittäin runsaita sinilevähavaintoja ei tehty, mutta runsaasti sinilevää havaittiin Rokuanjärvellä Vaalassa, Savijärvellä Sipoossa, Kirkkojärvellä Naantalissa ja Haapajärvellä Lappeenrannassa.

Hieman sinilevää havaittiin 22 havaintopaikalla eri puolilla maata aina eteläiseen Lappiin asti.

Rannikoilla 55 havaintoa

Valtakunnallisen seurannan rannikkopaikoilta saatiin tällä viikolla 55 havaintoa. Myös rannikkoalueilla sinilevähavaintojen määrä kasvoi viime viikosta, mutta jäi ajankohdalle tavanomaista vähäisemmäksi.

Kuluvan kesän aiempiin viikkoihin verrattuna rannikkoalueilla on kuitenkin havaittu tällä viikolla enemmän sinilevää kuin kertaakaan aiemmin.

Runsaasti sinilevää havaittiin Kotkan edustalla Suomenlahdella, Genbölen uimarannalla Kemiönsaaressa, Kärmäläisissä Naantalissa sekä Hökbergissä Paraisilla.

Hieman sinilevää havaittiin kymmenellä havaintopaikalla Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren alueilla. Erittäin runsaita esiintymiä ei havaittu.

Tällä viikolla Järvi-meriwikin ja Vesi.fi:n kautta saatiin 139 kansalaishavaintoa, joista 71:ssa havaittiin sinilevää.

Avomerialueita seurataan barometrien avulla

Heinäkuun alun pilvinen sää on vaikeuttanut sinilevien havaitsemista satelliittikuvista. Käytettävissä olevien havaintojen perusteella sinilevät näyttävät kuitenkin runsastuvan myös Selkämerellä.

Avomerialueiden sinilevätilannetta seurataan satelliittiaineistoon perustuvien sinileväbarometrien avulla.

Barometrit kuvaavat sinilevän esiintymisen todennäköisyyttä Suomen lähimerialueilla ja mahdollistavat kuluvan vuoden tilanteen vertailun aiempiin vuosiin. Ne julkaistaan Suomen ympäristökeskuksen Tarkka-palvelussa kuudelta Suomen lähiavomerialueelta.

Sinilevätilannetta seurataan viikoittain noin 300 havaintopaikalla. Seuranta jatkuu syyskuun loppuun asti.

Näin tunnistat sinilevän

  • Vähäinen määrä sinilevää näkyy vedessä vihreinä, sinivihreinä tai kellertävinä hiukkasina. Rantaan voi ajautua kapeita leväraitoja.
  • Runsaana esiintyessään sinilevä muodostaa tyynellä säällä veden pinnalle vihertäviä tai kellertäviä lauttoja ja kasaantuu rantaveteen.
  • Sinilevää voi tunnistaa tikulla. Sinilevämassa hajoaa pieniksi hiukkasiksi veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on yleensä jokin muu levä.
  • Vesiastiassa sinilevät nousevat usein pintaan noin tunnin kuluessa kaasurakkuloidensa ansiosta.

Lähde: Lupa- ja valvontavirasto