Professori Matti Tolvanen avaa Iltalehdelle tunnustamisoikeudenkäynnin vaikutusta tuomioon.
Jethro Rostedtia kuullaan keskiviikkona tunnustamisoikeudenkäynnissä. Mikko Huisko
Jethro Rostedt tunnusti tiistaina syyllistyneensä törkeisiin talousrikoksiin. Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta vahvistettiin aiemmin, että keskiviikkona pidettävä oikeudenkäynnin istunto muuttuu nyt tunnustamisoikeudenkäynniksi.
Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen avaa Iltalehdelle, mitä tunnustamisoikeudenkäynti tarkoittaa tuomion kannalta.
Tolvanen sanoo, että normaalisti tunnustamisoikeudenkäynnin myötä tuomio on kolmanneksen alkuperäistä lievempi.
– Se voisi olla enemmänkin, mutta täytyy olla vähintään kolmannes pois.
Jos siis tuomio olisi normaalisti esimerkiksi vuosi vankeutta, se voisi olla tunnustamisoikeudenkäynnin jälkeen 8 kuukautta vankeutta.
Rostedtia syytetään törkeistä veropetoksista. Rikosnimikkeellä tuomitaan Suomessa vähintään neljän kuukauden ja enintään neljän vuoden vankeuteen.
Tuomion alenemisesta tunnustamisoikeudenkäynnissä on säädelty Tolvasen mukaan kuitenkin niin, että tuomio voi olla enimmillään kaksi kolmasosaa lievempi kuin mitä voitaisiin muuten tuomita.
Tolvanen sanoo, että käytäntönä on myös se, että jos tuomio on lähempänä kahta vuotta ja se tuomittaisiin ehdottomana, se saatetaan tuomita ehdollisena tunnustamisoikeudenkäynnissä.
– Moni tunnustaa sen takia, että välttää vankilaan joutumisen. Eli, kun rangaistus alenee, se voidaan määrätä ehdollisena.
Tolvasen mukaan juuri vankeuden välttäminen näyttää olevan yleinen peruste sille, miksi syytetty lähtee tunnustamisoikeudenkäyntiin.
– Mikä on ihan ymmärrettävää, että jos tunnustamisoikeudenkäynnillä välttää vankilan, niin onhan se aika houkuttelevaa.
Rostedtin talousrikoksia käsitellään keskiviikkona Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.