Lajin tärkeimmällä esiintymisalueella viljelijöille on jaettu tietoa siitä, miten he voisivat parantaa peltosirkun elinoloja. Muutakin silti tarvitaan.
Avaa kuvien katselu
1960-luvulla kannan kooksi arvioitiin satojatuhansia pareja, nyt niitä on arviolta 600-800. Kuva: Tuomas Seimola
- Erittäin uhanalaisen peltosirkun pelastamiseksi ryhdytään toimiin Etelä-Pohjanmaalla. Kanta on romahtanut 99 prosenttia muutamassa vuosikymmenessä.
- 1960-luvulla peltosirkkuja oli satojatuhansia pareja, nyt 600–800. Laji katoaa, jos kehitys jatkuu.
- Kauhavan ja Lapuan Alajoki on tärkein esiintymispaikka. Viljelijöitä kannustetaan parantamaan elinoloja.
Erittäin uhanalaiseksi luokitellun peltosirkun pelastamiseksi on ryhdytty toimiin Etelä-Pohjanmaalla.
Peltosirkku oli vielä muutama vuosikymmen sitten yksi maatalousalueiden runsaimmista lintulajeista. Sittemmin kannasta on kadonnut 99 prosenttia.
Jos kehitys jatkuu, peltosirkku katoaa kokonaan lajistostamme parissakymmenessä vuodessa.
Tällä hetkellä lajin tärkein yksittäinen esiintymisalue Suomessa sijoittuu Kauhavan ja Lapuan kaupungeissa levittyvälle Alajoen peltoalueelle.
– Täällä laskettiin noin 20 paria viime keväänä, kertoo Turun yliopiston emeritusprofessori Erkki Korpimäki.
Videolla näkyvän Alajoki-alueen viljelijöitä kannustetaan nyt toimiin peltosirkun elinolosuhteiden parantamiseksi.
Video: Tarmo Niemi. Muuttuva ympäristö kaventaa elinoloja
Kauhavalainen Erkki Korpimäki tuntee Alajoki-alueen hyvin ja on nähnyt alueen muutoksen.
Peltolohkot ovat kasvaneet suuremmiksi. Ladot, rajaojat ja sitä myötä puut ja pensaat ovat käyneet vähiin.
Samoin on eläinlajiston laita.
Avaa kuvien katselu
Turun yliopiston emeritusprofessori Erkki Korpimäki on tehnyt Alajoella viidellä vuosikymmenellä muun muassa petolintuihin ja myyriin liittyviä tutkimuksia. Kuva: Tarmo Niemi / Yle
Korpimäen mukaan peltosirkku on vain yksi esimerkki ympäristön muutoksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen.
Muun muassa suopöllön, peltopyyn ja maakunnan nimikkolinnun isokuovin kannat ovat kärsineet näkyvästi, listaa Korpimäki.
– Eläimille ei löydy suojaa eikä ruokaa.
Avaa kuvien katselu
Peltosirkun poikaset odottavat ruokaa pesässä. Kuva: Tuomas Seimola
Peltosirkku (Emberiza hortulana)
Pituus: 15-16,5 cm
Paino: 21-27 grammaa
Elää muutaman parin yhdyskuntina suurten peltoaukeiden laitamilla
Pesii maassa heinikon suojassa ja ojan penkalla
Naaras munii toukokuussa 3-6 munaa, joista poikaset kuoriutuvat vajaan kahden viikon hautomisen jälkeen
Ravinto: siemenet, hyönteiset ja selkärangattomat eläimet
Muuttaa syys-elokuussa Afrikkaan ja palaa Suomeen toukokuussa
Äärimmäisen uhanalainen ja täysin rauhoitettu
Lähde: Luontoportti
Koulutusta tarvittaisiin lisää
Peltosirkun kutistuva kanta on huolettanut luontopiirejä jo pitkään.
Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla valmistui toukokuussa maakuntien ensimmäinen uuden luonnonsuojelulain mukainen Luonnon monimuotoisuusohjelma (LUMO).
Maakunnissa esiintyy 251 uhanalaista lajia ja 161 uhanalaista luontotyyppiä.
Ohjelma on alueen toimijoille suunnattu, vapaaehtoisuuteen pohjautuva työkalu.
Osana ohjelmaa on esimerkiksi Alajoki-alueen viljelijöille jaettu tietopaketti siitä, miten peltosirkun elinoloja voisi parantaa.
Se on hyvä alku, mutta alueella maitaan luomuna viljelevä Risto Mäkipernaa veisi ajatusta pidemmälle.
– Lisää koulutusta tarvittaisiin. En usko että kaikki ovat tietoisia siitä, millaisilla pienilläkin toimilla voisi tukea luonnon monimuotoisuutta.
Avaa kuvien katselu
Tiedon jakamisen pitäisi Mäkipernaan mielestä alkaa jo alan oppilaitoksista. ”Tehokkaasta viljelystä puhutaan paljon, mutta ei juuri mitään siitä, miten sitä voisi tehdä monimuotoisuutta tukien.” Kuva: Tarmo Niemi / Yle
Pienillä toimilla ei ole maatalouteen taloudellista vaikutusta. Esimerkiksi suojakaistoilla tai sillä, että jokunen rikkakasvikin sallittaisiin.
Mäkipernaa sieppaa ojanvarresta ohdakkeen tähkän, joka kuhisee kirvoja.
– Tämä toimii kuin lihavarras ravinnonlähteenä monille linnuille.
Avaa kuvien katselu
Rikkakasvit, kuten ohdake, tarjoavat ravintoa linnuille. Kuva: Tarmo Niemi / YleSuunnan voi vielä kääntää
Pelkästään peltosirkun tilanne näyttää lukujen valossa lohduttomalta. Onko kannan elvyttäminen Suomessa enää ylipäätään mahdollista?
Kyllä, mutta se vaatii nopeita toimia, sanoo Erkki Korpimäki.
Videolla Korpimäki kertoo esimerkkejä siitä, mitkä toimet auttaisivat peltosirkkua ja muitakin eläinlajeja.
Erkki Korpimäki uskoo, että sukupuuton partaalla olevat lajit voidaan vielä pelastaa oikeilla toimenpiteillä. Video: Tarmo Niemi
Korpimäki toivoo myös, että uhanalaisten lajien, kuten peltosirkun, tärkeimpien elinympäristöjen maanomistajia voitaisiin kannustaa ohjeiden lisäksi myös taloudellisin tukitoimin.
Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2030 mennessä, muistuttaa Korpimäki.
– Siksi tarvitaan erityisiä suojelutoimia tällaisille lajeille, joiden kanta on romahtanut.