Ratsuväen eversti halusi tyttärestään kielten maisterin tai jumppaopettajan.

Videolla Kari Väänänen kertoo, kuinka Taivaan tulien lopetus yllätti hänet. 

Kyllikki aloitti isänsä tahdosta kirjallisuushistorian opinnot Helsingin yliopistossa syksyllä 1943, vaikka haaveissa siinsi näyttelijän ura. Mutta kun isän silmissä näyttelijän ammatti oli kevytkenkäinen.

Onnekseen Kyllikki sai yliopistossa opettajakseen Svenska Teaternin johtajan, joka vaikuttui Kyllikin lausuntataidoista.

– Fröken Forssell on kyllä aivan väärässä paikassa. Minä hermostuin, kun olin parhaani yrittänyt. Mutta hän olikin pitänyt lukemisestani ja tarkoitti, että tuossa voisi olla näyttelijänainesta.

– Hänen kehotuksestaan pyrin Teatterikouluun ja pääsin. Pyrin isältä salaa, Kyllikki muisteli elämäkerrassaan.

Elokuvassa Nuoria ihmisiä Kyllikin vastanäyttelijänä oli Olavi Virta. Serenadikohtaus aiheutti kuvauksissa ongelmia. – Olavi Virta oli lyhyempi kuin minä. Järjestettiin pakkilaatikko, jonka päällä hän lauloi. Olin kamalan ujo ja nolo, ja minusta se oli jotenkuten hankalaa. Päätin, että jos elokuvan teko on tällaista, jääköön, Kyllikki on kertonut.

Elokuvassa Nuoria ihmisiä Kyllikin vastanäyttelijänä oli Olavi Virta. Serenadikohtaus aiheutti kuvauksissa ongelmia. – Olavi Virta oli lyhyempi kuin minä. Järjestettiin pakkilaatikko, jonka päällä hän lauloi. Olin kamalan ujo ja nolo, ja minusta se oli jotenkuten hankalaa. Päätin, että jos elokuvan teko on tällaista, jääköön, Kyllikki on kertonut.
Suomen Filmiteollisuus Oy/Kavi

Teatterikoulu osoittautui oikeaksi paikaksi everstin tyttärelle. Pitkän uransa aikana hänestä tuli arvostettu näyttelijä, todellinen teatteridiiva.

Teatteri oli Kyllikin suurin intohimo, mutta kyllä hän kävi kamerankin edessä parikymmentä kertaa.

Hevoshuijari, 1943, Kyllikki Forssell.

Hevoshuijarissa laulutaidottoman Kyllikin tuli esittää laulavansa. – Taru Linnala taisi laulaa osuuteni. Minulla on vähän sellainen käsitys, että Särkän sauna, jossa vanhoja filmejä säilytettiin, sai täysosuman. Toivon hartaasti, että se elokuva paloi saunan mukana, Kyllikki totesi muistelmissaan.
Suomen Filmiteollisuus Oy/Kavi

Vuonna 1943 Kyllikki aloitti filminäyttelijänä kunnon työsumassa. Hänet palkattiin samana vuonna kolmeen Suomen Filmiteollisuuden elokuvaan: Tyttö astuu elämään, Nuoria ihmisiä ja Hevoshuijari.

– Olin aivan hirveä siinä elokuvassa (Hevoshuijari), jännitti niin kauheasti. Eikä ehkä ollut kaikkein sopivin ohjaaja minulle, olin niin ujo.

– Ja sitten minun piti laulaa siinä, mikä ei käy minulta ollenkaan – minähän en osaa laulaa yhtään.

Kyllikki halusi avioeron

Rakkaus astui Kyllikin elämään varhaisessa vaiheessa, jo ennen näyttelijäuraa. 

Nylands Nationin osakunta lähetti 18-vuotiaan yliopisto-opiskelijan rintamakiertueelle Itä-Karjalaan ja Karjalan kannakselle. Yleisölleen Kyllikki lausui runoja ja luki kirjallisuutta.

– Karjalan kannaksella, juuri ennen suurhyökkäystä, tapasin sitten , Kyllikki kirjoitti.

Patrick oli 23-vuotias opiskelija ja helsinkiläisen akateemisen suvun jälkeläinen. Pari kihlautui uudenvuodenpäivänä 1945. Häät juhlittiin vielä samana keväänä.

Tyttö astuu elämään oli Kyllikin (kuvassa ylinnä) ensimmäinen filmi. Mika Waltarin kirjoittamassa elokuvassa näyttelivat myös Laila Rihte ja Ansa Ikonen.

Tyttö astuu elämään oli Kyllikin (kuvassa ylinnä) ensimmäinen filmi. Mika Waltarin kirjoittamassa elokuvassa näyttelivat myös Laila Rihte ja Ansa Ikonen.
Suomen Filmiteollisuus Oy/Kavi

Eversti-isä oli liittoa vastaan, sillä koki tyttärensä liian nuoreksi avioliittoon.

– Tietysti olin aivan liian nuori. Avioituminen oli ainoa tapa lähteä lapsuudenkodista ja itsenäistyä, näyttelijä myöhemmin myönsi. 

Liitto kesti vain viisi vuotta. Kyllikki on kuvaillut sitä tyypilliseksi ylioppilasavioliitoksi, joka ajan tavan mukaan solmittiin.

Nuoripari opiskeli ja asui appivanhempien luona. Pariskunnan maailmat loittonivat, kun Patrick muutti Uppsalaan jatko-opintojen perässä ja Kyllikki pyrki Teatterikouluun.

– Luulen, että Patrick oli hyvin onneton, kun halusin erota. Minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa ensimmäisestä liitostani – tuskin muistankaan sitä. Minulle syyksi avioeroon riitti henkilön loittoneminen, Kyllikki totesi muistelmissaan.

Toinen liitto päättyi tragediaan

Vain pari viikkoa sen jälkeen, kun Kyllikin ja Patrickin avioero oli astunut voimaan, näyttelijä tapasi yhteisen ystävän kutsuilla vapaaherra .

Heidät vihittiin maistraatissa syksyllä 1951, ja avioliiton myötä Kyllikistä tuli vapaaherratar.

Erik oli liikemies, joka pyöritti yhtiökumppaninsa kanssa suvun Fiskars-yhtiöön löyhästi liittynyttä yritystä.

Kahden erilaisen ihmisen, vanhan rahan ja taiteen, yhdistäminen ei ollut ongelmatonta. Lisäksi Kyllikin anoppi suhtautui poikaansa mustasukkaisesti.

Ylijäämänainen-elokuvan (kuva) kuvausten aikaan Kyllikki tapasi toisen aviomiehensä Erikin. Kuvassa Kyllikki vastanäyttelijänsä Tauno Palon kanssa.

Ylijäämänainen-elokuvan (kuva) kuvausten aikaan Kyllikki tapasi toisen aviomiehensä Erikin. Kuvassa Kyllikki vastanäyttelijänsä Tauno Palon kanssa.
Fennada-Filmi Oy/Kavi

Avioliitto päättyi traagisesti Erikin itsemurhaan 35-vuotiaana. Kyllikki koki, että hänen puolisonsa eli menneessä eikä sopeutunut moderniin yhteiskuntaan.

– Erik oli kasvatettu täysin 1930-luvun käsitysten mukaan, ja sitten tuli 40-luku ja meidän sodat, joiden jälkeen yhteiskuntamme muuttui täydellisesti. Hän ei ollut siihen valmis. Se oli hänen tragediansa, hän ei pystynyt muuttumaan ajan mukana ja oli niin kiinni siinä omassa yhteiskuntaluokassaan.

– Totta kai syytän itseäni hänen eponnistumisestaan elämässä, en ollut ymmärtänyt auttaa tarpeeksi paljon, Kyllikki pohti vuosia myöhemmin.

Työpaikkaromanssi vei pomon puheille

Vaikean valinnan eteen Kyllikki joutui jäätyään leskeksi. Hän rakastui tanskalaiseen kulttuurielämän vaikuttajaan, mutta suhde olisi vaatinut ulkomaille muuttoa.

Vieraaseen maahan asettumisen Kyllikki näki suurena riskinä.

– Jos muuttaisi, olisi liikaa yhden ihmisen varassa – se on kauhean vaarallinen asetelma. Täytyyhän ihmisellä aina olla oma itsellisyytensä.

– Jos olisin mennyt naimisiin ja se liitto olisi epäonnistunut, sittenhän se olisi ollut täydellinen erämaa. Olen hirveästi itkenytkin, kun olen tajunnut, että jostain on luovuttava, Kyllikki avautui. 

Vaikka Kyllikki menetti rakkaan tanskalaisensa, ei hän yksin jäänyt.

Vuonna 1962 Kyllikki teki yhden elokuvaroolin Maunu Kurkvaaran kirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa Yksityisalue (kuva). Samana vuonna hän rakastui Esko Salmiseen. Kuvassa Kyllikki ja näyttelijäkollegansa Jarno Hiilloskorpi.

Vuonna 1962 Kyllikki teki yhden elokuvaroolin Maunu Kurkvaaran kirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa Yksityisalue (kuva). Samana vuonna hän rakastui Esko Salmiseen. Kuvassa Kyllikki ja näyttelijäkollegansa Jarno Hiilloskorpi.
Kurkvaara-Filmi Oy/Kavi

Kyllikin pitkäaikainen rakastaja oli näyttelijäkollega . He tutustuivat Kansallisteatterissa, kun Esko sai siihenastisen uransa suurimman teatteriroolin  ohjauksessa näytelmässä Andorra.

– Melkein kättelyssä tapahtui raikkaasti skandaali, ihastuimme toisiimme. Se tietysti piristi taloa kummasti, saatiin Kyllikin kanssa kunnon kohu aikaan.

– Vanhemman naisen rakkaus nuorempaan kaveriin, siinä sai sellaisen tietopankin ilmaiseksi, että se näkyy minussa varmaan vieläkin jollain tavalla, Esko kertoo elämäkerrassaan.

Kyllikin tapaamisen aikoihin Esko teki Tähdet kertovat, komisario Palmu -elokuvassa lättähattu Ville Valkosen roolin.

Kyllikin tapaamisen aikoihin Esko teki Tähdet kertovat, komisario Palmu -elokuvassa lättähattu Ville Valkosen roolin.
Fennada-Filmi Oy/Kavi

37-vuotiaan Kyllikin ja parikymppisen Eskon suhde sai osakseen paheksuntaa.

– Olihan meillä tietysti ystäviä ja työkavereita, mutta sain kokea aika paljon ilmiselvää tai latenttia pilkkaa silloin 21-vuotiaana kaverina.

– Kyllikki kutsuttiin keskustelemaan asiasta Kansallisteatterin johdon kanssa ja jotkut kollegat, varsinkin naispuoliset, luulivat, että se saa vielä fudut.

Ei saanut Kyllikki potkuja teatterista, ja kohu vahvisti entisestään rakastavaisten suhdetta.

Esko roikkui hotellin ikkunassa

Kyllikin ja Eskon kiihkeästä suhteesta on monta tarinaa, mutta yksi on jäänyt ihmisten puheisiin ylitse muiden.

Teatteridiiva muisteli itsekin elämäkerrassaan tapausta, kun Esko ui hänen luokseen kylään Suvisaaristoon.

– 3,5 kilometriä meressä – vesi oli 17-asteista ja oli aallokkoakin. Keskellä matkaa vene oli pysähtynyt Eskon kohdalle, että tarvitaanko täällä apua. Ei, vastasi Esko ja kysyi suorinta tietä saarelleni, ja ne viittoivat suuntaa aivan hämmästyksissään.

Rantaan päästyään Esko sai raivokkaan vastaanoton. Merestä noussut näyttelijä aiheutti hepulin Kyllikin vieraana olleen villakoirassa, sitten rouvissa.

– Jokainen suhdehan vain vahvistuu, jos sitä ulkopuolelta uhataan. Meille riitti monella tasolla se, että oltiin kaksistaan, Esko kirjoittaa kirjassaan. Suhteen ensimmäisille vuosille 1963 osui elokuva Meren juhlat (kuva), jossa Kyllikki näytteli muotitalon omistajaa.

– Jokainen suhdehan vain vahvistuu, jos sitä ulkopuolelta uhataan. Meille riitti monella tasolla se, että oltiin kaksistaan, Esko kirjoittaa kirjassaan. Suhteen ensimmäisille vuosille 1963 osui elokuva Meren juhlat (kuva), jossa Kyllikki näytteli muotitalon omistajaa.
Kurkvaara-Filmi Oy/Kavi

Uintireissu 1960-luvun alussa on jäänyt pysyvästi Eskonkin mieleen.

Elämäkerrassaan hän kertoi, kuinka oli kyseisenä päivänä viettänyt aikaa mökillä enonsa kanssa, kun yhtäkkiä häneen oli iskenyt hirvittävä halu tavata Kyllikki. Eno yritti toppuutella nuorukaista, mutta tämä lähti päättäväisesti kroolaamaan aallokkoon suurten laivojen väylälle.

Esko muistaa toisenkin uhkarohkean tapauksen yhteiseltä taipaleelta. Tällä kertaa tapahtumapaikkana oli Tukholma.

Pari oli illallistamassa hienossa ravintolassa. Kyllikki halusi palata hotelliin, mutta Esko jäi baaritiskille turisemaan kavereiden kanssa.

Tämä loukkasi Kyllikkiä, sillä samana yönä Esko koputteli turhaan rakastettunsa hotellihuoneen ovella. Molempien huoneet olivat hotellin ylimmässä kerroksessa. 

– Ei se mitään, minä menen omaan huoneeseeni, avaan ikkunan ja päätän kulkea, perkele, ulkokautta sitten. Kapuilen hotellin valokirjaimien päällä kuin jossain leffassa. Koputan ikkunaan. Kyllikki, että herra jumala, Esko on kertonut.

Kyllikki valitsi yksinäisyyden 

Kyllikin ja Eskon suhde kesti kymmenisen vuotta.

– Se oli erittäin upea elämänvaihe, ja jättihän se meille ikuisen ystävyyden. Ei rakkaus mihinkään häviä, vaikka ihmiset eroavat, se muuttaa vain muotoaan, saa toisen eksistenssin.

– Jos on rakastunut, ei sitä voi lopettaa noin vain. Totta kai erotessa kokee kaikki tunteet, raivon, syytökset, mutta kun ne ovat palaneet, jäljellä jää se alkuperäinen tunne – rakkaus, Esko on todennut.

Esko palkittiin elämäntyöstään Betoni-Jussilla vuonna 2023.

Esko palkittiin elämäntyöstään Betoni-Jussilla vuonna 2023.
Kai Joronen

Eron jälkeen Esko eli yli kymmenen vuotta avoliitossa näyttelijä kanssa. Heidän pojastaan tuli vanhempiensa tavoin näyttelijä.

Vuonna 1983 Esko avioitui tanssitaiteilija kanssa. Myös heidän tyttärestään tuli näyttelijä.

Kolmannen avioliittonsa Esko solmi vuonna 1989 näyttelijä kanssa. Heillä on yhteinen tytär , joka on tuttu muun muassa joululeffasta Kulkuset kulkuset (2022).

Kyllikki ei solminut kolmatta liittoa ja eli vapaaehtoisesti lapsettomana.

– Kaikki eivät ole äideiksi tarkoitettuja, ja muutakin voi synnyttää kuin lapsia – esimerkiksi rooleja, hän on sanonut.

Vuonna 2008 Kyllikki esiintyi Mark Levengoodin keskusteluohjelmassa Levengood Suomesta.

Vuonna 2008 Kyllikki esiintyi Mark Levengoodin keskusteluohjelmassa Levengood Suomesta.
Seppo Sarkkinen/Yle

Muistelmissaan näyttelijä summasi parisuhteensa toteamalla, ettei kaipaa yhtäkään miestään takaisin.

– Jos jollain lailla haluaa toteuttaa itseään ja niitä lahjoja, joita on saanut, yksinäisyys on silloin se ponnahduslauta, joka antaa rauhan. Yksinäisyys on se hinta, joka on maksettava.

– Tämä ura vaatii vissin itsenäisyyden – aika suurenkin itsekkyyden. Kaikkea ei voi saada, vaikka joskus niin kuvitteleekin, Kyllikki on sanonut.

Teatterineuvos Kyllikki Forssell menehtyi kotonaan vaikean sairauden uuvuttamana 7. lokakuuta 2019. Hän oli kuollessaan 94-vuotias.

Lähde: Kyllikki Forssellin ja Raila Kinnusen Suurella näyttämöllä (WSOY, 2007) sekä Esko Salmisen ja Raila Kinnusen Esko Salminen – Elämä Eskona & Toinen näytös (WSOY, 2023).