EU-komissio julkisti esityksen päästökaupan uudistamiseksi.

Itä-Saksassa sijaitsevan, ruskohiilellä toimivan Schkopaun voimalaitoksen jäähdytystorneista ja savupiipuista nousee savua taivasta vasten.

Avaa kuvien katselu

EU-komissio esittää kevennyksiä päästökauppaan. Tätä monet teollisuusyhtiöt Euroopassa olivat toivoneet. Arkistokuvassa Schkopaun voimalaitos itäisessä Saksassa. Kuva: Hendrik Schmidt / AFP

17.7. 13:10•Päivitetty 17.7. 15:41

BRYSSEL EU-komissio esittää kevennyksiä päästökauppaan. Tätä monet teollisuusyhtiöt Euroopassa olivat toivoneet. Suomessa ja Ruotsissa taas päästökaupan piirissä olevat firmat ovat vastustaneet kevennyksiä.

Nykyisen tavoitteen mukaan päästökaupan piirissä olevien alojen päästöjen pitää vähentyä 4,3 prosenttia vuosina 2028–2030. Komissio hidastaa tavoitetta ensi vuosikymmenelle. Päästöjen vähennystavoite olisi 3,7 prosenttia vuosina 2031–2035. Vuodesta 2036 eteenpäin tavoite on 1,7 prosenttia.

Alun perin uusien päästöoikeuksien liikkeellelaskun teollisuuslaitoksille piti loppua vuonna 2039, mutta tähän ei pystytä.

Myös ilmaisten päästöoikeuksien jakaminen jatkuu vuoden 2039 jälkeen.

Ilmaisia päästöoikeuksia saavien yhtiöiden on kuitenkin jatkossa investoitava hiilidioksidin vähentämiseen.

Laitos saa 80 prosenttia päästöoikeuksista, kun se esittelee suunnitelman ilmastotoimista. Loput 20 prosenttia luovutetaan, kun hankkeet on toteutettu.

Päästöoikeuksia on jaettu ilmaiseksi aloille, joilta laitoksia siirtyisi herkästi EU:n ulkopuolelle pakoon päästökauppaa. Jakelu vähenee jatkuvasti, sillä tarkoitus on kannustaa firmoja uusiutuvaan energiaan.

Jäsenmaiden on käytettävä jatkossa vähintään puolet päästökaupasta saamistaan tuloista hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen päästökauppasektorilla.

Jäsenmaat ovat saaneet suurimman osan tuotoista, mutta ne ovat käyttäneet teollisuuden vähähiilistämiseen vain viisi prosenttia saamistaan päästökaupan tuloista.

Komissio kelpuuttaa kansainvälisiä hyvityksiä

Päästövähennystavoitteesta kaksi prosenttia voi esityksen mukaan olla kansainvälisiä päästöhyvityksiä. Se tarkoittaa, että laitos voi tehdä ilmastotoimia muualla esimerkiksi investoida metsityshankkeeseen Brasiliassa.

Komissio on suhtautunut kansainvälisten hiilikrediittien mukaan ottamiseen nihkeästi, koska niiden laatu vaihtelee ja sitä on vaikea valvoa.

Päästöoikeuksien hintaa on tarkoitus säännellä enemmän erityisen vakausreservin kautta. Tarkoitus on hidastaa tahtia, jolla markkinoilla olevia päästöoikeuksia vähennetään.

Vähennyksen osuus olisi 12 prosenttia nykyisen 24 prosentin sijaan. Se madaltaa päästöoikeuden hintaa.

Lentoliikenteeseen 5 000 kilometrin raja

Lentoliikenteessä päästökaupan piiriin tulevat lennot 5 000 kilometrin säteellä. Nyt päästökauppa koskee EU:n sisäisiä sekä Norjan, Islannin ja Liechtensteinin-lentoja.

Muutos tarkoittaa, että esimerkiksi lento Frankfurtista Dubaihin kuuluu päästökaupan piiriin, mutta lento Frankfurtista Tokioon ei kuulu. Yhdysvaltain ja Kiinan lennot jäävät ulkopuolelle.

Komissio uudistaa päästökauppaa vastatakseen vuoteen 2040 sovittuihin ilmastolinjauksiin. Osa maista katsoi samalla hetkensä koittaneen lievennysten vaatimiselle.

EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstra korosti, että esitys on linjassa vuoden 2040 tavoitteen kanssa. Tuolloin päästöjen pitäisi olla vähenynyt 90 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Hoekstran mukaan esitys on yritysystävällinen ja järkevä, koska sen pitäisi suunnata puhtaan teknologian investointeja Eurooppaan.

Lievennyksiä vaativat muun muassa Italia ja Puola. Suomi, Ruotsi ja Hollanti ovat vastustaneet päästökaupan löysäämistä.

Päästökauppa on ollut EU:n ilmastotoimien kivijalka. Päästökaupan piirissä olleiden alojen päästöt ovat vähentyneet jopa miljardilla tonnilla vuodessa.

Yritykset ostavat päästöoikeuksia markkinoilta, ja hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Päästöoikeus maksaa nykyisellään noin 70–80 euroa.

Kovimmillaan osa maista on vaatinut koko päästökaupan keskeyttämistä tai ainakin matalaa hintakattoa päästöoikeudelle.

Bruegel-ajatuspajan ekonomisti Flora Marchioro totesi haastattelussa, että päästökaupan löysääminen voi kiristää päästövähennysvaatimuksia esimerkiksi maanviljelyssä sekä lisätä painetta metsien hiilinieluihin.

Korjaus 17.7.2026 klo 14.57: Päästökauppa ei ollut loppumassa vuonna 2039, kuten jutussa aiemmin luki. Kauppa olisi jatkunut vähäisemmillä päästöoikeuksilla.