Pohjois-Karjalan kesämökkien omistajista 29 prosenttia asuu maakunnan ulkopuolella. Kesämökeillä vietetään keskimäärin 85 päivää vuodessa. Tiedot käyvät ilmi Itä-Suomen yliopiston vuonna 2022 julkaisemasta raportista.
Kun koti ja mökki sijaitsevat eri kaupungeissa, kyse on monipaikkaisuudesta.
Tiina Stenvall, 58, ja Rainer Stenvall, 63, omistavat kesämökin Liperistä. Pariskunta asuu Espoossa, mutta mökillä Liperissä kuluu noin kaksi kuukautta vuodesta. Rainer Stenvallia lähestyy myös eläköityminen, jonka myötä Liperissä saattaa kulua entistä pidempiäkin aikoja.
Kaikki suomalaiset ovat oikeutettuja kiirelliseen sairaanhoitoon riippumatta siitä, ovatko he kotikuntansa alueella. Kesäaikana ihmiset puuhaavat enemmän, joten tapaturmia sattuu enemmän niin mökkiläisille kuin paikallisillekin.
Mökkikausi näkyy myös mökkikuntien terveyskeskuksissa.
Siun soten ylilääkärin Asta Puumalainen-Nykäsen mukaan Pohjois-Karjalan mökkikuntien terveyskeskukset ovat selvästi ruuhkaisempia huhtikuun lopusta syyskuuhun. Myös ulkopaikkakuntalaisten asioita hoidetaan kesäaikana päivittäin.
Kaikki kiireellinen hoito kuitenkin laskutetaan hoidettavan omalta hyvinvointialueelta, joten se ei kuormita esimerkiksi Siun sotea taloudellisesti.
– Laskutamme sovitun ulkopaikkakuntalaislaskutuksen mukaan, Puumalainen-Nykänen avaa.
Hoidosta ei siis koidu ylimääräisiä kustannuksia, mutta ulkopaikkakuntalaisten hoitoon on silti vaikea varata resursseja etukäteen.
Mökillä riittää tekemistä. Raivaussahaa Rainer Stenvall on käyttänyt viime aikoina paljon. Riikka Hurri
Myös Stenvallit ovat tarvinneet lääkäripalveluita. Tiina Stenvall kertoo, että Liperin terveyskeskuksessa pitää käydä noin kerran kesässä. Mökillä puuhastelu on ajoittain johtanut tapaturmiin.
Kerran Rainer Stenvall teki vastaa, ja vahingossa oksasakset tekivät syvän haavan sormeen.
– Se kuulostikin samalta kuin lihaa leikkatessa, Stenvall kuvailee.
Liperin terveyskeskuksella laitettiin tikit, ja pian Stenvall olikin jo takaisin mökillä.
– Täällä on parempi palvelu kuin Espoossa. Kun täällä soittaa terveyskeskukselle, he kysyvät, tulisitko tunnin päästä, Tiina Stenvall naurahtaa.
Stenvallien mukaan terveydenhuollon siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille ei ole näkynyt asiakkaalle mitenkään. Palvelu on pysynyt hyvänä ja hyvinvointialueet huolehtivat laskutusasioista ilman, että asiakkaan tarvitsee täyttää lomakkeita.
Hyvinvointialueiden vuotuisessa rahoituksessa ei ole huomioitu mökkiläisten tuomaa kuormitusta terveyskeskuksissa.
Puumalainen-Nykänen toivoo, että myös ulkopaikkakuntalaiset muistaisivat soittaa etukäteen hoidon tarpeestaan. Esimerkiksi Juuan terveyskeskuksella ei ole lääkäripalvelua jokaisena viikonpäivänä, ja se saattaa yllättää Kolin matkailijoita.
– Sitten se on hoitajavetoista kiirevastaanottoa ja asia ei välttämättä hoidukaan. Kun soitetaan etukäteen, pystytään arvioimaan, missä vaiva parhaiten hoituisi, Puumalainen-Nykänen selventää.
Stenvallit ovat käyttäneet Liperin lääkäripalveluita noin kerran kesässä. Riikka Hurri
Ennen sote-uudistusta terveydenhuolto oli kuntien vastuulla ja mökkiläisten tuoma kuormitus näkyi myös kuntien taloudessa. Samalla mökkiläiset kuitenkin maksoivat verot omille asuinpaikkakunnilleen, vaikka viettivät ison osan vuodesta pois kotoa.
Ratkaisuksi ehdotettiin kaksoiskuntalaisuutta, jotta mökkikunnalle koituvia kuluja saataisiin katettua.
Ajatuksena oli mahdollistaa verojen jakaminen kahteen kuntaan, mutta se osoittautui perustuslaillisesti mahdottomaksi. Äänioikeus ja verot on mahdollista kohdistaa vain yhteen kuntaan.
Stenvallit eivät pistäisi pahakseen, jos veroja voisi maksaa Espoon lisäksi myös Liperiin. He viettävät Liperissä niin paljon aikaa, että haluaisivat varmistaa palvelujen saatavuuden.
Rainer Stenvall kuitenkin huomauttaa merkittävistä eroista kuntien tuloveroprosenteissa. Esimerkiksi Espoossa kunnan tulovero on 5,30 prosenttia, kun taas Liperissä prosentti on 9,50.
Erot voisivat johtaa verosuunnittelun lisääntymiseen.
Espoolaiset Tiina Stenvall ja Rainer Stenvall viettävät kesät Liperissä. Riikka Hurri
Keskustelu kaksoikuntalaisuudesta on hiljentynyt sen jälkeen, kun sote-palvelut ja niiden kulut siirtyivät hyvinvointialueille. Mökkiläiset kuormittavat enää lähinnä kuntien infraa.
Liperin kunnanjohtaja Pellervo Hämäläinen kertoo, että mökkiläisten vaikutukset kunnan kustannuksiin eivät enää ole merkittäviä.
– Jos katsoo positiivisia vaikutuksia kunnan talouteen, niin kyllähän mökeistä kiinteistöveroa maksetaan. Ne kattavat jo itsessään infran rasitusta, Hämäläinen arvioi.
Pellervo Hämäläinen arvioi mökkiläisten vaikutukset Liperin talouteen positiivisina. Marko Puumalainen
Kiinteistöveron lisäksi yksityisen sektorin kautta tulevat välilliset tulot ja mökkiläisten tuoma elinvoima ovat Liperin kunnalle erittäin tärkeitä.
Hämäläisen arviota tukee myös valtiovarainministeriön vuonna 2023 julkaisema katsaus, jossa todetaan, ettei monipaikkaisuus näytä rasittavan kuntataloutta.
Stenvallit kuluttavat Liperin alueen palveluita paljon. Heille on tärkeää, että mökkiä ylläpidetään mahdollisimman paikallisilla palveluilla.
Esimerkiksi polttopuut ostetaan aina Liperistä. Juhannuksena mökiltä katkesivat sähköt ja koko sähköpääkeskus piti vaihtaa. Uusi sähköpääkeskus ostettiin liperiläiseltä Elektro apu oy:ltä.
Stenvallit suosivat palveluita tietoisesti, jotta ne säilyisivät Liperissä. Edellä mainittujen lisäksi Stenvallit käyvät ahkerasti alueen ravintoloissa, konserteissa sekä ohjelmasta riippumatta kesäteatterissa.
Tiina Stenvall on mökkeillyt Liperissä lapsesta asti. Riikka Hurri