Hyytelösammaleläin on herättänyt levitessään paljon huomiota.
Avaa kuvien katselu
Hyytelösammaleläin tunnetaan pääasiassa hyytelömäisestä olomuodostaan, ja havaintoja tehdään yleensä loppukesästä vesien lämmetessä. Kuva: Marko Kelo / Kuopion luonnontieteellinen museo
- Kalat syövät vieraslajina leviävää hyytelösammaleläintä mutta levittävät sitä samalla.
- Lajin lepomuodot kulkevat vahingoittumattomina kalojen läpi.
- Tämä selittää lajin vastavirran leviämisen. Laji leviää herkästi myös esimerkiksi veneiden narujen ja ankkuriköysien mukana.
Pirkanmaalla ja Hämeessä tehty tutkimus on paljastanut uutta tietoa vieraslajina leviävästä hyytelösammaleläimestä: kalat syövät lajia, mutta levittävät sitä samalla.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) ja Vanajavesikeskuksen hankkeessa selvisi, että lajin lepomuodot näyttävät kulkeutuvan vahingoittumattomina kalojen ruuansulatuselimistön läpi.
Hankkeen vastaava tutkija, KVVY:n ympäristöasiantuntija Kirsi Kuoppamäki kertoo, että idea kalojen tutkimiseen tuli oikeastaan paikallisilta kalastajilta, jotka kertoivat löytäneensä hyytelöä kalojen mahasta.
– Toissa kesänä kalastimme ainakin puoli tuhatta kalaa muun muassa Hattulanselästä ja Lempäälän Kirkkojärvestä, Kuoppamäki kertoo.
Avaa kuvien katselu
Hyytelösammaeläimen lepomuodot, statoplastit, ovat hyvin pieniä. Tutkijat arvelevat, että ne saattavat kalan silmissä muistuttaa vesikirppua. Kuva: Suvi Mäkelä / Vanajavesikeskus
Yhdestä kalasta löytyi jopa tuhansia noin millin kokoisia hyytelösammaleläimen lepomuotoja. Hyytelöstäkin löytyi viitteitä, mutta sen varmistaminen vaatisi Kuoppamäen mukaan vielä lisätutkimusta.
Kalat voivat siis rajoittaa lajin esiintymistä, mutta samalla ne levittävät sitä.
– Tämä osaltaan selittää myös sitä, miksi hyytelösammaleläin on levinnyt monin paikoin voimakkaasti vastavirtaan, Kuoppamäki sanoo.
Tarttuu tehokkaasti esimerkiksi veneen naruihin
Tutkijat keräsivät lepomuotoja keinotekoisilla alustoilla. Se osoittautui toimivaksi keinoksi kartoittaa lajin esiintymistä.
Keräinlevyjäkin tehokkaammin statoplastit takertuivat kuitenkin niiden kiinnitysnaruihin.
Tutkijoiden mukaan tämä osoittaa, että esimerkiksi ankkuriköydet toimivat lajin leviämisessä.
Avaa kuvien katselu
Tämä hyytelösammaleläin on kuvattu Lempäälän Lempoisten uimarannalla elokuussa 2022. Kuva: Matias Väänänen / Yle
Suomessa hyytelösammaleläintä on tavattu 2000-luvun alusta alkaen.
Vieraslajin varmistettuja havaintoja on Suomessa ainakin Vuoksen vesistöstä, muun muassa Lappeenrannan, Varkauden, Siilinjärven, Lapinlahden, Iisalmen, Joensuun ja Kiteen lähivesiltä.
Sitä on havaittu myös Kokemäenjoen vesistössä Pyhäjärvessä Lempäälän seudulla ja Hämeessä Vanajavedessä.
Löllöt lisääntyvät loppukesästä
Hyytelösammaleläinhavaintoja tehdään yleensä loppukesästä vesien lämmetessä.
Viileämpien vesien aikaan, syksystä kevääseen, laji esiintyy statoplasti-nimisessä lepo- ja leviämismuodossaan.
Kun vedet lämpenevät kesällä, statoplasteista kuoriutuvat toukat alkavat muodostaa jopa tuhansista sammaleläinyksilöistä koostuvia hyytelömäisiä yhdyskuntia, jotka voivat kasvaa peräti puolen metrin kokoisiksi.
Tutkijoiden mukaan vesien vieraslajeja on hankala hävittää, mutta kantoja voi kuitenkin hillitä.
Hyytelösammaleläimen voi haudata maahan tai laittaa kompostiin. Toimittaja Kati Turtola tutki ja hävitti hyytelösammaleläimiä Vanajavedessä vuonna 2023.
Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa tutkittiin hyytelösammaleläimen levinneisyyttä ja sen syitä Pirkanmaan alueella.