Sauli kutsutaan hätiin, kun ruovikko on vallannut mökkirannan. Niittokoneen päällä istuessa, maisemaa peittävää kaislikkoa poistaessa syntyi idea ruo’on jalostamisesta hyötykäyttöön.
Sauli Tikkaan, 45, otetaan yhteyttä, kun ruovikko on vallannut mökkirannan, merimaisema haluttaisiin palauttaa ja rantaa käyttää uimiseen ja veneilyyn.
”Jos rannan haluaa avaraksi, ruo’ot, joita puhekielessä usein kutsutaan kaisloiksi, täytyy niittää kesällä. Nyrkkisääntönä on, että ruoko niitetään kolmena peräkkäisenä kesänä, jotta se pysyy poissa”, siuntiolainen Sauli kertoo.
Hänen mukaansa niittoa voi tehdä myös kotikonstein.
”Mutta jos ranta on kasvanut pahasti umpeen, työmaa on aika toivoton ilman ruovikon poistoon kehitettyä niittokonetta, jossa on eri työkalut leikkaamiseen ja niittojätteen ajamiseen rantaan.”
Sauli sanoo, että on varauduttava siihen, että niittomassaa tulee valtava määrä, tiheissä ruovikossa jopa 150 kuutiota hehtaarilta. Korsia ei kannata jättää veteen, sillä ne rehevöittävät vesistöä. Sen sijaan ravinteikas ruoko on hyvä kasvualusta, joten sen voi käyttää hyödyksi tontilla.
Kesäniitto alkaa, kun linnut ovat pesineet
Kesäniiton voi aloittaa heinäkuun puolivälin jälkeen, kun linnut ovat pesineet, ja sitä voi tehdä lokakuun lopulle asti.
”Heinä-elokuussa teen pitkää päivää ja olen viikonloputkin töissä. Työtunteja kertyy helposti 80 viikossa. Työ on hikistä, sillä niittokoneen kannella ei ole suojaa porottavalta auringolta ja moottori lämmittää penkin alla.”
Sauli Tikka ryhtyi ruo’on leikkuuseen seitsemän vuotta sitten myytyään autokorjaamonsa ja piti keksiä jotain muuta. Hän oli liikkunut paljon vesillä kalastaen ja veneillen, ja kaislanleikkuu kuulosti kiinnostavalta.
”Ensin tein pelkästään kesäniittoa yksityisihmisille, mutta pari vuotta sitten perustin kolmen muun osakkaan kanssa Ruokomestarit-yrityksen, joka tekee myös talviniittoa ja jalostaa ruokoa hyötykäyttöön.”
Monia tapoja käyttää talviruokoa
Saulin mukaan talviniitto ei vaikuta ruokojen kasvuun, sillä ravinteet ovat talvella juuristossa, mutta kasvi voidaan kerätä vedestä ja ottaa hyötykäyttöön.
”Olemme kehittäneet ruo’osta huussi- ja kompostikuiviketta ja alustoja leikkipaikoille. Parhaillaan ruokoa testataan jalkapallokenttien tekonurmen ja 3D-tulostimen materiaalin raaka-aineena. Siitä voi tehdä myös pellettiä ja käyttää kuivikkeena eläimille”, hän kertoo.
Keski-Euroopassa ruokoa on perinteisesti käytetty kattomateriaalina.
Sauli vinkkaa, että mökillä talviruokoa voi käyttää silputtuna kateaineena tai siitä voi tehdä vaikka näkösuojia ja koristeita.
”On palkitsevaa, että voin kehittää uutta ja samalla vähentää vesistön rehevöitymistä. Kesäniitossa työn tuloksen näkee selvästi. Kun aamulla tulen mökkirantaan, merinäköalaa ei ole ehkä lainkaan ja ranta on umpeen kasvanut. Päivän päätteeksi asiakas voi jopa liikuttua siitä, millainen muutos niitolla saatiin aikaan.”
Niittokoneessa on eri työkalut niittämiseen ja kaislan poistamiseen vedestä. Joskus ranta on saattanut kaisloittua vuosikymmenten aikana pitkältä matkalta. © Sauli Tikka
Sauli Tikka pyörittää kesäniittoa tekevää Pikkalan kaislanleikkuuta sekä yhdessä kolmen muun kanssa talvi- ja kesäniittoa tekevää ja ruokoa jatkojalostavaa Ruokomestarit-yritystä. © Sauli Tikka
Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 7/2026.
Toimitus suosittelee
Kaupalliset yhteistyöt
Suosituimmat
Kaupalliset yhteistyöt