- Kuopioon suunnitellaan kaukolämpöydinvoimalaa. Se korvaisi Haapaniemen voimalayksikön, joka tulee käyttöikänsä päähän vuonna 2035.
- Kaupallinen kaukolämpöreaktori on vasta kehitteillä. Turvallisuus arvioidaan vasta rakentamislupavaiheessa.
- Voimala sijoitettaisiin asutuksen läheisyyteen. Asukkaita huolestuttaa muun muassa Kallavesi, josta kaupungin juomavesi otetaan.
Kallaveden rannalla Kuopion Sorsasalossa asuva Jouni Niemelä saattaa saada naapurikseen pienydinvoimalan.
Niemelän talo sijaitsee vajaan 300 metrin päässä kaavaillusta kaukolämpöä tuottavan pienydinvoimalan sijoituspaikasta.
Niemelä esittelee kotipihallaan etäisyyttä mahdolliseen pienydinvoimalaan ja siitä Kallaveteen vedettävään kaukolämpöputkeen.
Video: Toni Pitkänen / Yle
Kuopion Energia selvittää pienydinvoimaa yhtenä vaihtoehtona kaukolämmön tuotantoon. Haapaniemellä sijaitsevan voimalan kakkosyksikkö tulee käyttöikänsä päähän vuonna 2035. Siinä poltetaan puuta, kuten haketta ja sahoilta saatavaa purua ja kuorta.
Voimalan korvaajasta pitäisi päättää vuoden 2030 tienoilla. Pienydinvoimala tuottaisi Kuopiossa pelkästään kaukolämpöä. Haapaniemen voimalayksikkö tuottaa sekä lämpöä että sähköä.
Pienydinvoiman lisäksi mahdollisia kaukolämmön tuotannon vaihtoehtoja ovat esimerkiksi sähkö ja teollisuuden hukkalämmön hyödyntäminen. Myös polttoon perustuvan tuotannon jatkaminen on mahdollista, mutta sitä halutaan vähentää ilmastosyistä.
Kuopion Energian tuotantojohtaja Peter Seppälä kertoo videolla eri vaihtoehdoista.
Video: Toni Pitkänen / Yle
Suomalaisyhtiö kehittää ensimmäistä kaukolämpöydinreaktoria
Kuopion Energia on tehnyt pienydinvoimasta esiselvityssopimuksen Steady Energyn kanssa. Kolme vuotta sitten perustettu yhtiö kehittää maailman ensimmäistä kaupallista kaukolämpöreaktoria. Reaktori perustuu VTT:n tutkimushankkeeseen.
Videolla toimittaja Keijo Salokangas havainnollistaa, minkä kokoinen pienydinvoimalan reaktori olisi.
Video: Toni Pitkänen / Yle
Steady Energyn kevytvesireaktorin teho on 50 megawattia. Kuopioon tällaisia reaktoreita voisi tulla kaksi, jolloin voimala tuottaisi kaukolämpöä noin 100 megawatin teholla.
Voimala sijoitettaisiin maan alle, kallioon louhittavaan luolaan. Käytetty ydinpolttoaine välivarastoitaisiin laitosalueelle.
Toinen vaihtoehto pienydinvoimalan toimittajaksi on ranskalainen Calogena. Se kehittää pienempää, 30 megawatin reaktoria.
Hanke on pisimmällä Kuopiossa
Steady Energy selvittää pienydinvoiman rakentamista myös Helsinkiin, Jyväskylään ja Keravalle.
Pisimmällä hanke on Kuopiossa. Steady Energyn mukaan Kuopioon kaavaillaan kahden ydinreaktorin laitosta. Sen teho olisi 100 megawattia. Hinnaksi yhtiö arvioi 200 miljoonaa euroa.
Sorsasalossa paikkana on teollisuusalue, josta lämpö johdettaisiin Kallaveden pohjaan rakennettavaa putkea pitkin Haapaniemen voimalaitokselle. Hepomäessä on nyt kiviaineksen ottopaikka, ja lähellä on myös muutamia asuntoja.
Kuopion kaupunkialueen juomavesi otetaan pääosin Kallavedestä. Pienydinvoimalan rakentaminen järven tuntumaan huolestuttaa Jouni Niemelää:
Video: Toni Pitkänen / Yle
Kaukolämpöydinvoimaloita ei ole vielä missään olemassa
Kaukolämpöä tuottava voimala on sijoitettava lähelle asutusta, jotta se saadaan kytkettyä kaukolämpöverkkoon.
Pelkästään kaukolämpöä tuottavia ydinvoimaloita ei kuitenkaan ole olemassa. Pienydinreaktorin turvallisuus on siis vielä selvittämättä. Siitä huolimatta niitä kaavaillaan jo asutuksen läheisyyteen.
Tästä kartasta näkyvät kaukolämpöydinvoimalan mahdolliset sijoituspaikat Helsingissä.
Avaa kuvien katselu
Helsingissä pienydinvoimala voisi tulla Salmisaareen, Vuosaareen tai Norrbergetiin. Kuva: Grafiikka: Ronnie Holmberg / Yle, MapCreator, OpenStreetMap, Lähde: Helsingin kaupunki
Säteilyturvakeskus helpotti ydinvoimalan sijoittamista asutuksen tuntumaan vuonna 2024 muuttamalla ydinvoimalaitosten suojavyöhykemääräystä. Voimalaitoksen turvavyöhyke osoitetaan tapauskohtaisesti, eikä kiinteää etäisyyttä ole enää olemassa.
Kehitteillä olevat pienydinreaktorit ovat kevytvesireaktoreita. Niiden perusteknologia on sama kuin isoissa ydinvoimaloissa.
Säteilyturvakeskus teki Steady Energyn reaktorisuunnitelmasta kansainvälisen arvioinnin. Useiden kansallisten ydinturvallisuusviranomaisten mukaan laitoksen suunnittelu on asianmukaista, mutta lupatasoiseen turvallisuusselvitykseen tarvitaan vielä runsaasti lisätyötä.
Video: Petteri Juuti / Yle
Yhtiön yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Muranen kertoo, että arvioinnissa käytettiin vuoden 2025 alun tietoja.
– Laitoksen suunnittelu on vielä käynnissä. Arvioimme, että voimme hakea rakentamislupaa noin vuoteen 2028 mennessä.
Ydinvoimalaitoksessa riski liittyy laitoksen alasajoon. Lämpö pitää siirtää reaktorista pois tavalla tai toisella. Isoissa laitoksissa on useita jäähdytysjärjestelmiä.
– Meidän tapauksessa niitä ei tarvita. Laitoksessa on passiivinen jälkilämmön poisto. Laitos kykenee jäähdyttämään itse itseään, Muranen kertoo.
Laitoksen ydinturvallisuus arvioidaan myöhemmin
Ydinvoimalaitosten ja -turvallisuuden asiantuntija Ari-Pekka Kirkinen työskenteli useiden vuosien ajan Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen ydinturvallisuuspäällikkönä.
– Pitää saada näyttöä siitä, miten turvallinen 50 megawatin reaktori on. Vaikka se on perinteistä ydinvoimalaa pienempi, niin siellä on taustalla samat fysikaaliset ilmiöt. Ydin- ja säteilyturvallisuus eivät riipu ainoastaan reaktorin tehosta.
Avaa kuvien katselu
Steady Energyn ydinreaktorin pienoismalli rakenteilla LUT-yliopiston ydintekniikan laboratoriossa Lappeenrannassa. Kuva: Kalle Schönberg / Yle
Ydinlaitoksen turvallisuus arvioidaan osana ydinergialain mukaista luvitusta. LUTin energiatekniikan professori Juhani Hyvärisen mukaan reaktorin turvallisuus tutkitaan vasta rakentamislupavaiheessa.
– Yva-prosessissa varmistetaan, että hankkeesta ei ole sellaisia ympäristövaikutuksia, joita ei voisi hyväksyä.
Pelkästään kaukolämpöä tuottavan pienydinvoimalan rakenne on yksinkertaisempi kuin suurissa ydinvoimaloissa, jotka tuottavat sähköä.
Hyvärisen mukaan pienen reaktorin turvallisuusratkaisut voivat olla yksinkertaisia eikä monimutkaisia järjestelmiä tarvita.
Steady Energyn kehittämä reaktori sijoitettaisiin isoon vesialtaaseen niin, että sen yläosa on vedenpinnan alapuolella. Hyvärinen kertoo, että olennainen turvatekijä on reaktorin hitaus.
– Tehon muutokset hillitsevät itse itseään ja asiat tapahtuvat hitaasti. Reaktori suunnitellaan niin, että se ei karkaa käsistä. Sen saa pysäytettyä hitaasti isolla vesimassalla, Hyvärinen kertoo.
Hyvärisen mukaan ensimmäistä pienydinvoimalaa on mahdollista päästä rakentamaan 2030-luvun alussa.