Venäjä testaa lännen reaktiota. Vaikuttaa siltä, että droonit eivät vain harhautuneet Puolaan, Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo kirjoittaa.
Avaa kuvien katselu
Puolan ilmavoimien F-16-hävittäjä kuvattiin näytöslennolla Puolassa 10. helmikuuta 2025. Kuva: Jakub Kaczmarczyk / EPA
Anna KarismoEurooppa-kirjeenvaihtaja
MÜNCHEN Puolan ilmavoimat menevät hälytystilaan aina uhkan lähestyessä, mutta koskaan aiemmin ne eivät ole torjuneet mitään yhtä laajasti kuin keskiviikkoaamuna.
Vajaa viikko sitten Puolan ilmatilassa havaittiin kaksi ulkopuolista droonia. Niitä ei ammuttu alas, koska ne eivät puolalaisten viranomaisten mukaan aiheuttaneet vaaraa.
Viime yönä Venäjän droonit lensivät niin syvälle Puolaan, että koko ilmatila suljettiin ja kolmen pienemmän lentokentän lisäksi jopa Varsovan kenttä pantiin kiinni.
Samaan aikaan Venäjän Ukrainaan tekemät ilmaiskut ovat viime päivinä koventuneet. Ne ovat aiempaa laajempia ja niitä on aiempaa tiheämmin.
Venäjä on tehnyt hiljattain myös iskuja, jotka voi tulkita selväksi provokaatioksi.
Viikonloppuna venäläinen ohjus osui Kiovassa sijaitsevaan ministeriön rakennukseen. Hieman aikaisemmin Euroopan unionin edustusto ja Britannian kulttuuri-instituutin rakennukset olivat vaurioituneet pahoin Venäjän iskussa.
Puola on ollut erityisen valppaana sen jälkeen, kun harhautunut ohjus osui kylään Etelä-Puolassa vuonna 2022. Viime kuussa drooni putosi Puolassa maissipellolle.
Kaikesta tästä voi tulkita, että Venäjä koettelee lännen ja ennen kaikkea puolustusliitto Naton kärsivällisyyttä tarkoituksella.
Siksi Puolaan suunnatut droonit voivat olla iso käänne sodassa.