Kalalokkien ja pikkulokkien parvi pyörii kosteikon yllä. Kaakatus ja kiljahtelu on korvia huumaavaa. Tervapääskyt suihkivat kirskuen pään yläpuolella.
Aluetta halkoo suora tie, kuin viivoittimella vedetty.
Siellä täällä on erikorkuisia tummia turvekumpuja. Niiden välissä on lätäköitä, ympärillä pusikoita ja kauempana korkeampaa puustoa. Kumpuilevaa kosteikkoa peittävät tuulessa heiluvat tupsupäiset tupasvillamättäät. Ne saavat maiseman aaltoilemaan.
Lapasorsa uiskentelee Kotasaaren lintukosteikolla. Taustalla kuuluu lokkien kirkunaa.
Joka paikassa on lintuja. Niitä lentelee taivaalla, istahtaa oksistoon lurittelemaan, pujahtaa saraikon suojaan.
Kahlaajat kipittävät matalikossa ruokaa etsien. Sorsia lipuu vedessä ja joidenkin tavien mukana uiskentelee poikasia.
Vedestä pilkistää pieni turvekumpu, jossa näkyy liikettä. Töyhtöhyypän poikanen kipittää turpeella.
Myös naurulokeilla on poikasia. Tämä kesä on tuonut näkyväksi kosteikon onnistumisen. Lukuisat lintulajit pesivät paikalla.
Avaa kuvien katselu
Tylliparvi lentää Kotasaaren lintukosteikon yllä. Taustalla näkyy viereinen tie sekä puustoa. Kuva: Kerttu Kotakorpi / Yle
Kotasaari Lappeenrannassa on todellinen lintuparatiisi. On vaikea uskoa, että vielä kolme vuotta sitten tämä oli teollisuusalue: käytöstä poistunut turpeennostoalue.
Yksi Suomen parhaista lintupaikoista
Paikalliset lintuharrastajat kehuvat paikkaa Suomen parhaaksi lintupaikaksi. Etelä-Karjalan lintuyhdistyksen varapuheenjohtaja Harri Hölttä arvioi väitteen pitävän paikkansa ainakin sisämaan osalta. Rannikkoalueiden hyvien lintupaikkojen kanssa voi olla vaikeampi kisailla.
Samoilla linjoilla on luonnonsuojelun erityisasiantuntija Ismo Laakso Metsähallituksen Luontopalveluista.
Kotasaaren kosteikossa erityistä on laaja pinta-ala. Se on tyypillistä entisille turpeentuotantoalueille.
– Kun alueella on tehty ojituksia ja vesitaloutta tunnetaan, saadaan pienemmällä työmäärällä laajempi kosteikko, Ismo Laakso selittää.
Avaa kuvien katselu
Pikkulokkipari seisoo pienellä turvekummulla veden ympäröiminä. Kuva: Kerttu Kotakorpi / Yle
Suuren pinta-alan ansiosta Kotasaareen voitiin rakentaa hyvin monipuolisia elinympäristöjä: erisyvyisiä altaita, erikorkuisia törmäitä ja laajuudeltaan vaihtelevia saarekkeita.
Suunnittelussa huomioitiin myös mahdolliset pienpedot ja suunniteltiin alue niille epäsuotuisaksi.
Ismo Laakso on tutkinut kunnostettujen ja rakennettujen kosteikkojen linnustoa. Hän on havainnut, miten monimuotoisuudesta on apua: monipuolinen ravinto ja monenlaiset piilopaikat edesauttavat pesintöjen onnistumista.
Kyse ei ole pelkästään hyvästä suunnittelusta, sillä kaikkea luonnossa ei voi suunnitella. Tämä vuosi on ollut hyvä koetinkivi. Itä-Suomessa on ollut erittäin kuivaa, mutta vettä on silti kosteikossa sopivasti.
– Harvinaisuudet kertovat, että tämä on hyvälaatuista elinympäristöä, Laakso toteaa.
Avaa kuvien katselu
Sitruunavästäräkki päivystää koivun latvassa. Laji on erittäin uhanalainen pienen yksilömäärän vuoksi. Kuva: Kerttu Kotakorpi / Yle
Linnut ovat hätää kärsimässä
Kotasaaren uusi kosteikko on osa laajempaa kokonaisuutta. Ympärillä levittäytyvät Konnunsuon pellot, joilla elää monipuolisesti peltojen lajistoa sekä petolintuja.
Ismo Laakso uskoo, että alueen monimuotoisuus tulee vielä paranemaan läheisen Hyvättilänsuon ennallistamisen myötä.
Avaa kuvien katselu
Kahlaajapari levähtää turvekummun reunalla Kotasaaren lintukosteikolla. Kuva: Kerttu Kotakorpi / Yle
Maatalousympäristöjen lajiston lailla heikosti menee myös kahlaajilla ja vesilinnuilla, ja juuri niitä Kotasaaren lintualtaat auttavat. Puolet kosteikkojen lintulajeista on arvioitu uhanalaisiksi.
– Vesilinnut ovat hätää kärsimässä. Tarvitaan nopeita ja tehokkaita toimia niiden auttamiseksi, Ismo Laakso kiteyttää.
Vesilinnut menestyvät naurulokin suojissa
Vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa naurulokki arvioitiin vaarantuneeksi sen nopeasti laskevan kannan vuoksi.
Pienillä lokeilla on suuri vaikutus vesilintujen pesintöjen onnistumiseen. Isojen ja äänekkäiden yhdyskuntien suojassa vesilintujen on turvallista pesiä.
Avaa kuvien katselu
Naurulokit hätistelevät ruskosuohaukkaa, joka kaartelee kosteikon yllä. Kuva: Kerttu Kotakorpi / Yle
Esimerkiksi lapasorsan kannasta on kadonnut 69 prosenttia neljässä vuosikymmenessä. Kotasaaressa lajia kuitenkin näkyy.
Sorsien auttaminen on Suomessa erityisen tärkeää, sillä maamme on merkittävä pesimäalue monille Euroopan sorsille.
Luonnonsuojelun asiantuntija Harri Hölttä toteaa, että erityisesti hyvin uhanalaisten lajien kohdalla yksittäisilläkin hyvillä pesimäpaikoilla on iso merkitys lajin säilymiselle.
Linnut eivät ole ainoa lajiryhmä, joka kukoistaa kosteikolla. Muun muassa kosteikkokasvit, sammakot ja sudenkorennot hyötyvät uudesta elinalueesta.
– Osaksi lintujen lisääntyminen on seurausta vedessä elävien selkärangattomien määrän kasvusta, Laakso selittää.
Avaa kuvien katselu
Lapasorsa uiskentelee kosteikolla. Kuva: Kerttu Kotakorpi / Yle
Lintukosteikkoja voitaisiin rakentaa muuallakin
Alue on ennen kaikkea lintuja varten, joten ihmisten tulee pysyä visusti teillä sekä katseluun suunnitelluilla turvekummuilla.
Luonnostaan kosteikot pyrkivät kasvamaan umpeen, mutta kehitystä hidastetaan esimerkiksi karsimalla puustoa.
– Kun alue on meidän omistuksessa, niin pystymme suunnittelemaan asioita lintujen etu edellä, Metsähallituksen Laakso toteaa.
Hän on vahvasti sitä mieltä, että vastaavia tuloksia voitaisiin saada aikaan monilla muillakin alueilla.
– Vaikka linnut hyötyvät eniten tällaisesta alueesta, joka kytkeytyy osaksi jo valmiiksi hyvinvoivaa elinympäristöä, niin uusista elinympäristöistä olisi hyötyä joka paikassa.
EU:n ennallistamisasetus saattaa tuoda asiaan vetoapua, sillä tavoitteet on sidottu pinta-aloihin. Näin alaa saadaan kerralla paljon.
Suomessa on kymmeniä tuhansia hehtaareja käytöstä poistuneita turpeennostoalueita, joten vastaavia keitaita voitaisiin rakentaa muuallekin.
Avaa kuvien katselu
Pikkutylli seisoo turvekummun päällä. Laji on simälläpidettävä vähenemisen vuoksi. Kuva: Kerttu Kotakorpi / Yle