Vuosikymmenessä Museokortti on lähes tuplannut vuotuisten museokävijöiden määrän Suomessa, mutta menestystarinalla on ollut myös kääntöpuolensa: museoiden pääsylippujen hinnat ovat nousseet huomattavasti.
Pääsylippujen hinnat ovat paikoin jopa kaksinkertaistuneet vuodesta 2015, jolloin Museokortti lanseerattiin.
Hintoja on nostanut muun muassa yleinen kustannusten kasvu, mutta yhtenä syynä on ollut Museokortin tapa tulouttaa museoille rahaa yhdestä Museokortti-kävijästä.
Tähän saakka museot ovat saaneet Museokortilta rahaa suhteessa niiden normaalihintaiseen pääsylippuun. Keskimäärin museot ovat tienanneet yhdestä Museokortti-kävijästä noin puolet täyden pääsylipun hinnasta.
Rahaa on tullut siis sitä enemmän, mitä korkeampi pääsylipun hinta on ollut. Museokortti-tulot ovat merkittävä rahanlähde museoille, sillä noin puolet maksullisista museokäynneistä tehdään nykyään Museokortilla.
Avaa kuvien katselu
Kansallisgalleriasta kerrotaan, että lähes puolet kävijöistä tulee nykyään Museokortilla. Kuva: Mikko Koski / Yle, kuvamuokkaus: Ruuti Kotkanoja / Yle
Nyt kehitystä halutaan muuttaa. Ensi vuonna voimaan tulee hintakatto sille, kuinka korkeasta pääsylipun hinnasta museoille maksetaan Museokortti-korvaus.
Mitä muutos käytännössä tarkoittaa?
- Museokortti lanseerattiin vuonna 2015. Sen toiminnasta vastaa FMA Creations Oy, joka on kokonaan museoiden etujärjestö Suomen museoliitto ry:n omistama
- Kun toiminta alkoi, mukana oli 154 kohdetta. Tällä hetkellä Museokortilla pääsee yli 360 suomalaiseen museoon.
- Kortti on voimassa aina vuoden kerrallaan.
- Uuden Museokortin hinta vuonna 2015 oli 54 euroa. Tällä hetkellä uusi kortti maksaa 86 euroa.
- Vastaavia järjestelmiä on käytössä esimerkiksi Virossa, Belgiassa ja Alankomaissa. Myös Ruotsissa suunnitellaan oman Museokortin käyttöön ottamista.
Hintakatoksi tullaan asettamaan 23,50 euroa. Suunnilleen sen verran maksavat tällä hetkellä kalleimmat museoliput Suomessa.
Tarkoituksena on katkaista kierre, jossa järjestelmä ajaa museoita nostamaan lippujen hintoja, Museokortin toiminnasta vastaavan FMA Creationsin toimitusjohtaja Pekka Impiö sanoo.
Hintakatto ei määritä suoraan kuluttajien museolipusta maksamaa hintaa. Museot voivat nostaa hintojaan yli hintakaton, mutta Museokortti-korvauksia ne saavat vain 23,50 euroon asti.
Näin Impiö arvioi hintakaton vaikutuksia museolippujen hintakehitykseen:
Impiö muistuttaa, että pääsylippujen hintojen nousu ei ole vähentänyt maksullisten käyntien määrää museoissa.
Museot: Museokortti nostanut pääsylippujen hintatasoa
Museoista vahvistetaan, että Museokortti on nostanut pääsylippujen hintoja.
Yle kysyi asiasta Kansallisgalleriasta, Helsingin taidemuseo HAMista, Mäntän Serlachius-museolta sekä Tampereen Sara Hildénin taidemuseolta. Museot sijaitsevat eri puolilla maata, ja niiden omistuspohja eroaa toisistaan.
Kansallisgalleriasta ja HAMista sanotaan suoraan Museokortin nostaneen lippujen hintoja sen lisäksi, että niihin on vaikuttanut muun muassa inflaatio.
Kansallisgalleriaan kuuluvat Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo.
Serlachiuksesta tunnistetaan, että Museokortti on nostanut lippujen hintoja yleisesti, ja myös Sara Hildénissä on huomattu Museokortin luoneen painetta hintojen nostamiseen. Museot kuitenkin kiistävät, että hintoja olisi nostettu suoraan kortin vuoksi.
Kaikki museot painottavat Museokortin kiistattomia positiivisia vaikutuksia. Kortin myötä museot ”trendaavat”, kuvaa HAMin brändi- ja kumppanuuspäällikkö Jonna Hurskainen.
Avaa kuvien katselu
Museoissa käymisen suosio on kasvanut Suomen lisäksi myös kansainvälisesti, sanoo Museokortin Pekka Impiö. Myös hintataso Suomen suurissa museoissa on linjassa eurooppalaisten vastaavien museoiden kanssa. Kuva: Miikka Varila / Yle, kuvanmuokkaus: Ruuti Kotkanoja / Yle
Tulevaa hintakattoa museoissa pidetään pääosin hyvänä ratkaisuna, vaikka hintakaton vaikutuksia kuluttajien maksamiin hintoihin on vaikea vielä arvioida.
Voi olla, että hinnoittelu muuttuu. Ehkä Museokortti-kävijät maksavat tulevaisuudessa ylimääräisen maksun, mikäli jokin näyttely on esimerkiksi suuri tuotannoltaan, pohtivat Kansallisgallerian pääjohtaja Maija Tanninen-Mattila ja HAMin Hurskainen.
Hurskainen toivoo, että hintakattoa oltaisiin valmiita tarkastelemaan uudelleen, mikäli esimerkiksi näyttelytuotantojen kustannukset jatkavat nousemistaan.
– Emmehän me museot ahneuttamme hintoja nosta, vaan kulujen kasvun vuoksi.