Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma ei pidä itsestään selvänä, että USA:n ja EU:n välinen kauppasopimus hyväksyttäisiin europarlamentissa.

  • EU:n monivuotisen rahoituskehyksen eli budjetin käsittelyyn Heinäluoma penää Suomessa parlamentaarista käsittelyä.
  • Heinäluoman mukaan näyttäisi siltä, että sopimuksessa autoteollisuuden asema on parantunut ja lääkekaupan asema on parantunut Euroopan kannalta. Toisaalta terästeollisuuden ja alumiiniteollisuuden tullit jäävät korkealle.
  • Orpon hallituksen ajama velkajarru saa SDP:n mepiltä kritiikkiä.

EU-parlamentin sosialistit ja demokraatit -ryhmä on ilmoittanut vastustavansa komission neuvottelemaa Yhdysvaltain ja EU:n tuoretta kauppasopimusta sen nykymuodossa.

Sopimuksessa useimpiin EU:n tuotteisiin kohdistuu Yhdysvalloissa 15 prosentin yleinen tuontitulli, mutta erilaisia poikkeuksiakin on. Sopimus kuohutti Suomessakin, kun USA:n presidentti Donald Trump ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tekivät alustavan sovun heinäkuun lopussa.

Huolena EU:ssa on nyt se, että S&D-ryhmän vastustuksen myötä syntyisi määräenemmistö, jolla kauppasopimus kaatuisi, kun sitä aikoinaan europarlamentissa käsitellään.

Kovin moni sopimuksen kaatumiseen tuskin tosissaan uskoo, vaikka mikään suuri menestys sopimus ei EU:n kannalta olekaan. EU pyrkii välttämään tullisodan USA:n kanssa ja turvaamaan myös turvallisuuspoliittiset intressinsä.

Toisaalta SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma kertoo, että EU-komissio on ottanut kauppasopimuksen kaatumisen mahdollisuuden vakavasti ja lähettänyt tällä viikolla edustajiaan parlamenttiin selventämään sopimuksen sisältöä ja vaihtoehtoja.

”Eihän se ole tasapuolista”

Heinäluoma on kuitenkin sitä mieltä, että S&D-ryhmä on empimisessään tosissaan. Kauppasopimus saatettaisiin jopa hylätä europarlamentissa, jos sopimuksen taakse ei löydy niin kutsuttujen pro-Eurooppa puolueiden riittävää enemmistöä. Ainakaan mikään automaatio hyväksyntä ei ole.

– Lopputulosta ei kukaan uskalla tänään sanoa, Heinäluoma arvioi Iltalehdelle.

Heinäluoma pitää kauppasopimusta EU:n kannalta tylynä.

– EU-komissio on hyväksymässä 15 prosentin tullit EU-maiden viennille Yhdysvaltoihin ja sitten vastaavasti Yhdysvallat tuo nollatulleilla Eurooppaan. Eihän se ole tasapuolista.

Heinäluoma jatkaa, että nykymuodossaan sopimus mahdollistaa EU-vientiin kohdistuen suurempiakin tulleja teräs- ja alumiinituotteille.

– Eurooppalaiset moottoripyörät saavat 30 prosentin tullit, kun Harley-Davidsonit tulisivat nollatulleilla Eurooppaan.

Heinäluoma tiedostaa hyvin sopimukseen liittyvän turvallisuuspoliittisen intressin ja puntaroi tämän vuoksi itsekin sitä mahdollisuutta, että geopoliittiset tekijät voivat tuoda sopimukselle lisää kannatusta.

– Mutta sen voi sanoa, että se ei ole läpihuutojuttu.

Tulossa vaikea keskustelu

Heinäluoma huomauttaa, että tullisopimuksessa on yhä isoja asioita auki. Niistä otetaan nyt selvää ja katsotaan, mikä lopullinen totuus tulleista on.

– Nyt näyttäisi siltä, että se autoteollisuuden asema on parantunut ja lääkekaupan asema on parantunut Euroopan kannalta. Mutta sitten terästeollisuuden ja alumiiniteollisuuden tullit jäävät korkealle (50 prosentin) tasolle. Mutta täytyy kuulla asiantuntijoita. Tulee todella tarkka ja kriittinen keskustelu syksyllä.

Euroopan parlamentin täysistunto pidetään tällä viikolla Ranskan Strasbourgissa.

Keskiviikkona mepit keskustelevat komission ja neuvoston puheenjohtajamaa Tanskan edustajan kanssa kauppasopimuksen yksityiskohdista. Keskustelua synnyttää keskiviikkona myös komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin pitämä Unionin tila -puhe.

Sipilän malliin

EU-komissio esitti EU:lle heinäkuussa peräti 2 000 miljardin euron budjettia vuosille 2028–2034. Budjetista neuvotellaan pitkään EU:n rattaista ja valmista lienee luvassa vuonna 2027.

Moni haluaisi saada budjetin kasaan ennen Ranskan 2027 kevään presidentinvaaleja. Suomessakin pidetään tuolloin eduskuntavaalit.

Heinäluoman puoluetoveri, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on nostanut esiin, että EU:n budjettiratkaisu saattaa siirtyä seuraavalle hallitukselle Suomessa.

Lindtman on toivonut parlamentaarista käsittelyä ja pyrkimystä yhteiseen näkemykseen Suomen painopisteistä tulevalla monivuotisella rahoituskehyskaudella ja esittänyt, että pääministeri Petteri Orpo (kok) kutsuisi vielä tämän syksyn aikana puolueet neuvottelemaan yhteisistä budjettitavoitteista.

– Ehdotus on Brysselistä katsoa ehdottoman järkevä, Heinäluoma sanoo.

Heinäluoma haluaa uskoa, että Orpo tarttuu tarjoukseen, vaikka puolueiden kesken ilmapiiri on tällä hetkellä huono. Heinäluoma muistuttaa, että pääministeri Juha Sipilä (kesk) teki aikoinaan vastaavassa tilanteessa yhteistyötä opposition kanssa.

Moitteet vaikuttamisesta

Budjetista Heinäluoma nostaa esiin paitsi huoltaan Suomen maataloussaannin mahdollisesta vähenemisestä myös sen, ettei komission budjettiehdotuksessa ole erillistä tukivälinettä EU:n itäisten raja-alueiden elinvoiman kehittämiseksi.

Heinäluoman mielestä Suomi on ollut ennakkovaikuttamisessaan liian vaatimaton ja hiljaa.

– Ei ole huomattu, että meidän talousasemamme on heikentynyt ja meillä on pysyvästi osa talouskasvua pois Venäjän Ukraina-aggression takia.

On raportoitu, että Virosta lähtee yrityksiä pois turvallisuustilanteen takia. Heinäluoma allekirjoittaa, että tällainen riski voi syntyä Suomellekin. Siksi Suomella pitäisi olla paljon uusia esityksiä firmoille tulla maahamme ja investoida.

– Tähän liittyy vaikkapa kohtuuhintainen uusiutuva energia. Nyt ei ole aika laittaa tuulivoiman rakentamiselle lisäesteitä. Uusiutuva ja päästötön energia näkyy Brysseliin saakka Suomen vahvuustekijänä.

Kritiikkiä velkajarrulle

EU:n perussopimuksen mukaan julkisen talouden alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja julkisen talouden velka enintään 60 prosenttia suhteessa bkt:hen.

Orpon hallitus esittää tavoitteeksi painaa pitkällä aikavälillä Suomen julkinen velkasuhde peräti 40 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Hallitus ajaa niin kutsuttu velkajarrua, joka on saanut laajaa kritiikkiä oppositiosta.

Kriittinen on myös Heinäluoma. Hän pitää selvänä, että säästöjä tarvitaan mutta kantaa huolta siitä, saako hallitus vauhditettua kasvua ja pahasti heikentynyttä työllisyyttä.

– Ei mikään maa ole ratkaissut velkaantumisongelmaansa laittamalla lakiin kieltoa velkaantumisesta. Yhdysvallathan on tehnyt tätä vuosikymmeniä, mutta on aina tilanteessa, jossa velkakatto tulee täyteen ja sitä tarkastetaan.

– Jos olet tilanteessa, että sinulla on korona päällä tai on sota Ukrainassa, sitten askartelet sen lakisi kanssa. Ei se ratkea lailla. Sen sijaan puolueiden pitäisi päästä keskenään yhteiseen käsitykseen, mikä on hyväksyttävä velan määrä. Minun mielestäni 60 prosentin raja kannattaa ottaa tosissaan.

Ensi vaiheessa Heinäluoman mukaan pitäisi katsoa, että Suomen velkaantuminen saataisiin painumaan noin EU:n keskitasoon.

”Omassa talossa paljon siivoamista”

Finanssikriisin jälkeen EU:lla on ollut suuria ongelmia päästä talouskasvuun kiinni. Heinäluoma toteaa, että se on jäänyt kansantuotteessa Yhdysvalloista toistakymmentä prosenttia jälkeen.

Euroopan parlamentin istuntosali Brysselissä. Johannes Ijäs

Esimerkiksi digiyritykset ovat kehittyneet ja laajentuneet Yhdysvalloissa, mutta Eurooppa ei ole pystynyt vastaavaan.

– Euroopalla on halua olla yksi geopolitiikan toimijoista ja puheenjohtaja Ursula von der Leyenin edellisellä komissiolla oli tavoite, että EU tulee geopolitiikan toimijaksi, mutta geopolitiikan toimija ei voi olla, ellei ole taloudellista ruista ranteessa. Pitää olla vahva talous ja siihen perustuva suorituskyky.

Heinäluoma painottaa eurooppalaisten sisämarkkinoiden vahvistamista ja sanoo, ettei tämä ole näkynyt riittävästi EU:n jäsenvaltioiden toimissa.

– Tuoreen selvityksen mukaan EU:n omien sisämarkkinoiden kaupan esteet vastaavat yli 10 prosentin kauppatariffeja.

Heinäluoman mukaan muun muassa erilaisia kauppaan liittyvät kansalliset lupamenettelyjä pitäisi pyrkiä ratkomaan eurooppalaisella tasolla. Ongelmat koskevat vaikkapa pankkeja, vakuutuslaitoksia ja pörssejä.

– Jos vapaakauppa ei toimi Euroopan sisällä kunnolla, kuluttajat maksavat tuotteessa ja palvelussa aina hivenen ylihintaa.

– Nyt meillä on vähän sellainen harha, että kuvittelemme, että voimme maailmalla toimia standardien asettajana ja sanoa, miten muiden pitää toimia. Jos oma taloutemme on vaikeuksissa eikä se ole dynaaminen, niin isoa EU:n roolia ei tulla näkemään.

Heinäluoma kääntäisi katsetta EU:ssa myös sisäänpäin eikä niin paljon Euroopan ulkopuolelle.

– Tässä omassa talossa on aika paljon siivoamista.