Alvar Aallon 13 kohdetta hyväksyttiin sunnuntaina Unescon maailmanperintölistalle. Paimion parantolan kävijämäärän odotetaan kasvavan merkittävästi.
Vuonna 1933 valmistunut rakennus on Alvar Aallon kansainvälinen läpimurtotyö.
- Unesco hyväksyi sunnuntaina Aalto-arkkitehtuurikohteet maailmanperintölistalle. Paimion parantola on osa 13 kohteen sarjaa.
- Odotus kesti 20 vuotta. Kohde olisi voinut päästä listalle jo 2006, mutta esitys vedettiin pois.
- Vuonna 1933 valmistunut Paimion parantola on Alvar Aallon kansainvälinen läpimurtotyö.
Paimion parantolan 20 vuoden odotus päättyi sunnuntaina, kun Unesco hyväksyi Alvar, Aino ja Elissa Aallon arkkitehtuurikohteet maailmanperintölistalle. Päätös tehtiin maailmanperintökomitean istunnossa Busanissa Etelä-Koreassa.
Paimion parantola on osa kolmentoista kohteen Aalto Works -sarjaa. Vuonna 1933 valmistunut rakennus on Alvar Aallon kansainvälinen läpimurtotyö.
Etelä-Koreasta sunnuntaina tavoitetulla Paimion parantola -säätiön hallituksen puheenjohtajalla Mirkku Kullbergilla on syytä juhlaan, sillä maailmanperintölistausta on toivottu pitkään.
– Tämä on ihan uskomattoman hieno asia Suomelle ja modernille arkkitehtuurille. Paikallisesti Varsinais-Suomelle ja koko kulttuuriperinnöllemme aivan fantastisen hieno päivä ja hetki, Mirkku Kullberg kertoo.
Avaa kuvien katselu
Mirkku Kullberg otti maailmanperintöjulkistuksen vastaan paikan päällä Etelä-Koreassa. Arkistokuva kesäkuulta Paimion parantolan pihalta. Kuva: Markku Pitkänen / Yle
Paikalla Busanissa odotetun julkistuksen otti vastaan kymmenen hengen suomalaisdelegaatio.
– Meillä oli valtavan pitkä onnittelijoiden jono heti päätöksen jälkeen, Kullberg iloitsee.
Tie maailmanperintöön kesti 20 vuotta
Paimion parantolan matka maailmanperintöön on ollut pitkä. Kohde olisi voinut päästä yksin Unescon listalle jo vuonna 2006.
Silloinen kulttuuriministeri Tanja Karpela kuitenkin veti esityksen pois Vilnassa. Unescon neuvoa-antava asiantuntijaelin ICOMOS katsoi, ettei Paimion parantolan olemus ”medikaalisena instrumenttina” eli tuberkuloosin kitkijänä ollut riittävän painava asia sellaisenaan.
ICOMOS suositteli tekemään sarjaesityksen useammasta Aalto-kohteesta, jotka tukisivat toisiaan.
– Tätä valmistelua on tehty siitä asti, Kullberg sanoo.
Avaa kuvien katselu
Alvar ja Aino Aallon suunnittelemaa Paimion parantolaa pidetään yhtenä modernin arkkitehtuurin mestariteoksista Kuva: Arash Matin / Yle
Jos esitys ei olisi nyt mennyt läpi, seuraava mahdollisuus olisi ollut vasta useamman vuoden päästä, koska esitykset on määritelty jo pariksi vuodeksi eteenpäin.
Kävijämäärä kasvaa
Mirkku Kullberg uskoo, että Paimion parantolan kävijämäärät kasvavat merkittävästi. Parantola ei ole ollut auki ympäri vuoden, vaan painottuen sesonkeihin.
– Näistä sanotaan, että ensimmäisten vuosien aikana kävijämäärät kasvavat 15–40 prosenttia. Tätä on hyvin vaikea ennustaa, koska on ollut kohteita, joissa ne ovat kasvaneet todella moninkertaisesti ja hyvin nopeasti, Kullberg sanoo.
Avaa kuvien katselu
Tuberkuloosipotilaita hoidettiin parantolassa 1960-luvulle asti. Kuva: Arash Matin / Yle
Kullberg korostaa Aaltojen perinnön merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Suomalaiset elävät Aaltojen arkkitehtuurin kanssa arjessa lastentarhoista yliopistoihin, mutta kaikki eivät tiedosta sen kansainvälistä arvoa ja vaikutusta Suomen maineeseen.
Unescon maailmanperintölistalle pääsemisen odotetaan lisäävän kiinnostusta myös koko Paimiolle ja Varsinais-Suomelle.
– Veikkaan, että tämä tulee tekemään ympärivuotista intressiä Paimiolle. Tämä saattaa kyllä aiheuttaa ihan uusia ulottuvuuksia, ja syntyy matkailullisia tuotteita, joissa Paimio on osana koko sarjan kanssa.
Jo tänä kesänä ja tulevana syksynä maailmanperintöstatus näkyy Paimion parantolalla.
– Meillä tulee varmasti aktiivinen syksy. Meillä on ollut nyt kesällä todella vilkkaat viikot ja päivät. Kansainvälisiä ryhmiä on jo buukattu paljon elo-syyskuulle, Kullberg kertoo.