Turun hovioikeus katsoi, että Satu Marianne Paasikosken osallisuudesta henkirikokseen jäi varteenotettava epäilys.
Aamulehti
Turun hovioikeus on hylännyt Pirkkalan paloittelusurmasta tuomitun naisen syytteen henkirikoksesta. Hovioikeus antoi tuomion keskiviikkona 10. syyskuuta.
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi tammikuussa 2025 Satu Marianne Paasikosken taposta ja hautarauhan rikkomisesta 9,5 vuoden vankeuteen.
Käräjäoikeuden mukaan nykyisin 65-vuotias Paasikoski surmasi keski-ikäisen miehen yhdessä miesystävänsä kanssa maaliskuussa 2024. Pariskunta ei tuntenut uhria entuudestaan, ja rikos pysyi pitkään salassa.
Hovioikeus piti Paasikosken tuomioista voimassa vain tuomion hautarauhan rikkomisesta.
Hovioikeus päätyi siihen, että Paasikosken osallisuus kuolemaan johtaneeseen kuristamiseen on jäänyt epäselväksi, eikä Paasikosken esittämää vaihtoehtoista tapahtumankulkua ole voitu riittävällä varmuudella sulkea pois. Siksi Paasikosken syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily.
Paasikosken rangaistukseksi jäi kahdeksan kuukautta ehdollista vankeutta.
Poliisi pääsi henkirikoksen jäljille vasta syyskuussa 2024, kun se sai ulkopuoliselta vinkin, jonka mukaan talossa Pirkkalan keskustassa olisi ruumis. Poliisi löysi Paasikosken kerrostaloasunnosta vainajan. Uhri oli ilmoitettu kadonneeksi jo kevättalvella.
Vainajaa oli säilytetty naisen asunnossa lähes puoli vuotta. Ruumista oli paloiteltu. Vainajan jalat oli irrotettu ja piilotettu läheiseen metsään.
Harvinainen henkirikostutkinta alkoi syyskuussa 2024, kun poliisi löysi kerrostaloasunnosta Pirkkalan keskustasta vainajan. Uhri oli ilmoitettu kadonneeksi kuukausia aiemmin. Kuva: Ossi Ahola / Aamulehden arkisto
Vapaalla jalalla
Paasikoski on odottanut hovioikeuden ratkaisua vapaalla jalalla.
Turun hovioikeus päätti kesäkuun lopulla vapauttaa naisen vankeudesta. Hän oli ollut vangittuna kuukausia. Osapäätöksessään hovioikeus katsoi, ettei asiassa enää ollut perusteita Paasikosken pitämiseen vangittuna. Tarkemmin hovioikeus ei päätöstään perustellut.
Varsinaisesti hovioikeus käsitteli Pirkkalan paloittelusurmaa juhannusviikolla 17. kesäkuuta. Vielä tuolloin oikeus päätti pitää naisen vangittuna.
Surma päätyi hovioikeuden käsiteltäväksi, koska Paasikoski valitti tuomiostaan. Hän on kiistänyt jyrkästi osallistuneensa väkivaltaan tai ruumiin paloitteluun. Paasikosken mukaan miesystävä oli pahoinpidellyt ja uhkaillut häntä, minkä vuoksi hän pelkäsi henkensä puolesta.
Paasikoski vaati hovioikeutta hylkäämään syytteet tai ainakin lieventämään hänen rangaistustaan. Toissijaisesti hän pyysi pääsyä mielentilatutkimukseen. Paasikoski pyysi jo käräjäoikeudessa pääsyä mielentilatutkimukseen, mutta pyyntö hylättiin.
Poliisi löysi surma-asunnosta kartan, jossa hahmoteltiin suunnitelmaa ruumiin hävittämiseksi. Kartan on piirtänyt Satu Paasikoski. Kuva: Poliisi
Naisen lisäksi samoista rikoksista syytettiin hänen miesystäväänsä. Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Heikki Hjulgrenin yli 10 vuoden vankeuteen 4. elokuuta. Kuva: Taru Horsma-aho / Aamulehden arkisto
Mies myönsi syytteet
Paloittelusurmaa käsiteltiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa tammikuussa. Paasikosken lisäksi samoista rikoksista oli syytettynä hänen 42-vuotias miesystävänsä.
Miesystävä myönsi syytteet. Hänelle tehdyn mielentilatutkimuksen mukaan hän oli teon aikaan syyntakeinen eli ymmärsi tekonsa ja sen seuraukset. Käräjäoikeus tuomitsi elokuun alussa Heikki Viljam Hjulgrenin kymmenen ja puolen vuoden vankeuteen taposta ja hautarauhan rikkomisesta. Tuomio on lainvoimainen.
Pari oli ennen surmaa ollut yhdessä useamman vuoden. Käräjäoikeus katsoo Hjulgrenille antamassaan tuomiossa, että henkirikoksen motiivi on todennäköisesti liittynyt kaksikon parisuhteeseen.
Pari tapasi uhrin surmapäivänä vain tunteja ennen tekoa. Paasikoski törmäsi mieheen kauppareissulla, ja he menivät yhdessä naisen asunnolle. Siellä Hjulgrenille ja vieraalle miehelle tuli riitaa. Hjulgren pahoinpiteli miestä. Sitten pari käräjäoikeuden mukaan kuristi uhrin yhdessä kylpytakin narulla.
Käräjäoikeus katsoi, että Paasikosken syyllisyyden puolesta puhuivat muun muassa hänen piirtämänsä kartta ja puhelimesta lähetetty avunpyyntöviesti. Karttaan oli hahmoteltu suunnitelma upottaa ruumis suohon. Lisäksi oikeus piti raskauttavana sitä, että nainen oli kertonut todistajalle osallistuneensa surmaamiseen.