Ruotsinkielinen Pohjanmaa muistuttaa Italian Sardiniaa ja Japanin Okinawaa – alueita, joilla ihmiset elävät pitkään ja pysyvät hyvinvoivina vanhoinakin.
Avaa kuvien katselu
Heinäkuun Jaakon päivät kokoavat entiset ja nykyiset pietarsaarelaiset kaupunkiin. Arkistokuva. Kuva: Klosse Wistbacka / Yle
- Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on sinisen vyöhykkeen piirteet, kertoo Åbo Akademin tutkimus. Siellä yhdistyvät korkea elinikä ja aktiivinen elämäntapa.
- Siniset vyöhykkeet ovat alueita, joissa ihmiset elävät poikkeuksellisen pitkään ja pysyvät hyvinvoivina.
- Tutkija Sarah Åkerman näkee alueella potentiaalia hyvinvointimatkailuun.
Sinisellä vyöhykkeellä ihmiset elävät erittäin pitkään ja arkea luonnehtii tietynlainen elämäntapa. Åbo Akademin tutkimuksen mukaan Suomessakin on alue, jolla on tällaiset piirteet: ruotsinkielinen Pohjanmaa.
Tutkimus kertoo, että alueella yhdistyvät korkea elinikä, hyvä terveys ja sinisille vyöhykkeille tyypillinen kokonaisvaltainen ja aktiivinen elämäntapa.
Jotta ruotsinkielinen Pohjanmaa olisi virallisesti sininen vyöhyke, alueella pitäisi kuitenkin olla tietty määrä 100-vuotiaita suhteessa vastasyntyneisiin. Tämä kriteeri ei vielä täyty.
– Äärimmäisen pitkän eliniän saavuttaminen vaatii aktiivisen elämäntavan lisäksi suotuisaa perimää ja pääsyä terveyspalveluihin, muistuttaa tutkimuksessa mukana ollut sosiaalipolitiikan tutkijatohtori Sarah Åkerman Åbo Akademista.
Sininen vyöhyke
- Sininen vyöhyke on alue, jossa ihmiset elävät poikkeuksellisen pitkään ja pysyvät aktiivisina vielä hyvin vanhoina.
- Vyöhykkeet sijaitsevat Italian Sardiniassa (Ogliastra), Kreikassa (Ikaria), Japanissa (Okinawa), Costa Ricassa (Nicoya), Martiniquella ja USA:ssa (Loma Linda Kaliforniassa.)
- Alueille on tyypillistä lämmin ilmasto, sijainti usein rannikkoalueilla ja mäkinen maasto.
Sinisiin vyöhykkeisiin yhdistetään elämän tarkoituksellisuuden kokemus, stressitön elämäntapa, kohtuullinen ja terveellinen ruokavalio, hengellisyys, perheen ja ystävien asettaminen etusijalle, kuuluminen sosiaalisiin verkostoihin sekä huolenpito ympäristöstä ja tulevista sukupolvista.
Pietarsaarelaissyntyinen tutkijatohtori Sarah Åkerman kertoo videolla, miksi Pietarsaari on hyvä esimerkki sinisestä alueesta.
Video: Petra Haavisto / Yle
Åkermanin mukaan sinisillä vyöhykkeillä liikunta on olennainen osa elämää ja ikääntyneet tärkeä osa yhteisöä.
– Ei niin, että käydään esimerkiksi joogassa tai tehdään kova treeni, vaan enemminkin niin, että ollaan puutarhassa, metsässä tai pellolla. Ei istuta, vaan ollaan koko ajan vähän liikkeessä, Åkerman kuvailee.
Hollannista innoitusta
Åbo Akademille syntyi idea tutkia Suomen länsirannikkoa mahdollisena sinisenä vyöhykkeenä muutama vuosi sitten kansainvälisessä konferenssissa, jossa puhuttiin sinisistä vyöhykkeistä Hollannissa.
Hollannin esimerkkialueella kuorolaulaminen oli yleistä ja uskonto tärkeässä roolissa – piirteitä, jotka ovat tuttuja myös Pohjanmaalla.
Åkermanin mukaan mielenkiintoista oli myös se, että esimerkkipaikassa elettiin pitkään, vaikka liikuntaa harrastettiin vähemmän ja terveys ei ollut parempi kuin muualla maassa.
Avaa kuvien katselu
Åbo Akademin tavoitteena on julkaista syksyllä sinistä vyöhykettä koskeva artikkeli, jossa mukana on myös Ruotsin Västerbotten. Sen jälkeen tavoitteena on vertailla Länsi-Suomea Sardinian ja Yhdysvaltojen sinisiin vyöhykkeisiin. Arkistokuva Pietarsaaresta. Kuva: Mikaela Löv / YleLyhyempi työpäivä mahdollistaisi elämänlaatua
Åkerman uskoo, että sinisten vyöhykkeiden elämäntapa on luonnollinen monille suomalaisille, erityisesti vanhemmille sukupolville. Työikäisille se voi kuitenkin olla vaikeaa toteuttaa.
– Nopea tahti ja monet vaatimukset tarkoittavat, ettei ehdi elää rauhallista elämää, jossa keittää itse ruokaa alusta alkaen ja omin käsin viljellyistä raaka-aineista, Åkerman sanoo.
Åkerman uskoo, että kokonaisvaltaisen kestävän elämäntavan turvaamiseksi on välttämätöntä, että töitä tehdään nykyistä vähemmän.
– Kannatan henkilökohtaisesti 5–6 tunnin työpäivää, jotta aikaa jäisi enemmän esimerkiksi ihmissuhteille ja oman ruoan tekemiseen.
Åkerman toivoo myös yhteiskuntaa, jossa eläkeikä olisi joustava ja sukupolvet tekisivät enemmän yhteistyötä. Ruotsalainen tutkimus osoittaa, että vaurailla alueilla voidaan elää jopa 105-vuotiaiksi. Silloin on melko aikaista jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana.
– Suosisin yhteiskuntaa, jossa ei ole niin ohjattua, missä iässä pitää kouluttautua ja jäädä eläkkeelle. Voisimme nähdä entistä enemmän eläkeläisiä työelämässä ja yliopistoissa sekä nuoria ihmisiä politiikassa ja yhdistystyössä, Åkerman visioi.
Potentiaalia hyvinvointimatkailuun
Åkerman näkee Åbo Akademin tutkimuksessa mahdollisuuksia alueen kehittämiseen. Matkailijoille ruotsinkielinen Pohjanmaa voisi olla esimerkki hyvästä elämänlaadusta.
Avaa kuvien katselu
Yhteisöllisyys on tyypillistä siniselle vyöhykkeelle. Arkistokuva. Kuva: Kalle Niskala / Yle
Hän myös uskoo, että sinisiin vyöhykkeisiin liittyvä kansainvälinen kiinnostus Länsi-Suomea kohtaan hyödyttää koko maata. Vastaava elämäntapa olisi myös mahdollista toteuttaa muuallakin Suomessa.
– Suomi on hyvä paikka luonnonläheiseen elämään. Jos halutaan edistää kokonaisvaltaista elämäntyyliä ja aktiivisesti luodaan mahdollisuuksia, se voisi olla visio koko Suomelle, Åkerman muistuttaa.