Hulevesien hallinta, lämpösaarekkeiden hillitseminen, kaupunkiviljely. Viherkatoilla on useita hyödyllisiä ominaisuuksia. Silti rakentaminen takeltelee.
Avaa kuvien katselu
Viherkatto ja viherseinää katukuvassa Ateenassa, Kreikassa. Kuva: Sara Saure/ Yle
Tutkija pitää viherkattojen perustamista edelleen vahvana ilmiönä viherrakentamisessa.
– Kyllä viherkatot ovat selkeästi yleistyneet. Meillä ja erityisesti muualla maailmassa. Alkaen pienenpienistä roskakatoksista ja päätyen ison ostoskeskuksen katolle rakennettuihin puistoihin, jossa voi olla vaikka jäätelökioski, luettelee Helsingin yliopiston yliopistotutkija Susanna Lehvävirta.
2010-luvun alussa Suomessa innostuttiin viherkatoista, tai kasvikatoista, kuten niitä myös nykyisin kutsutaan.
Ylen artikkeli 15 vuoden takaa kertoo, että viherkattorakentaminen kiinnostaa suomalaisia. Tuolloin pääkaupunkiseudulta oli löydetty kuutisenkymmentä viherkattoa.
Suomessa viherkattorakentaminen on edelleen vähäistä, jos verrataan esimerkiksi Saksaan, jossa niitä rakennetaan jopa miljoonien neliömetrien verran vuodessa.
– Jostain syystä kasvikattoteknologia on edennyt puolihitaasti, mutta edennyt kuitenkin. Aikanaan taustalla oli paljon epäluuloja, pelkoja ja huolia siitä, että miten hallitaan vaikka lumikuormaa tai paloturvallisuutta, Lehvävirta sanoo.
Avaa kuvien katselu
Polkupyöräkatos Lahden keskustassa on saanut kasvipeitteen. Kuva: Petri Niemi / Yle
Lehvävirran mukaan meillä on kuitenkin hyvät standardit.
Viherkaton rakentamisessa on samat pelisäännöt kuin muussakin kattorakentamisessa. Kantavuuden ja vesieristeiden pitää olla kunnossa.
Kasvikaton tapauksessa olellista on myös juurisuojaus. Kasvien juuret hakevat tilaa, vettä ja ravinteita, ja jos juurisuojausta ei ole tehty kunnolla, niin lopulta juuret voivat tunkeutua rakenteisiin ja raottaa vesieristeitäkin.
– Ihminen osaa mennä kuuhun ja ties mihin, niin ei tämä kasvikattojen rakentaminenkaan ihan hirveän vaikeaa pitäisi olla, Lehvävirta kuittaa.
Suhtautuminen kunnissa vaihtelee
Kaupunkien kuumeneminen aiheuttaa kovaa painetta viheralueiden lisäämiseen sitä myötä kun ilmastonmuutos etenee. Suomessa se ei vielä ole aiheuttanut niin raskasta painetta päätöksentekoon.
Se voi olla yksi syy viherkattojen hitaaseen rantautumiseen.
Tutkijan mukaan kasvikatot ovat yhä vahva ilmiö viherrakentamisessa. Mitä tiiviimpää kaupunki on, sen oleellisempia kasvikatot ovat hulevesien hallinnan ja kaupunkirakenteen kuumenemisen lievittämisen näkökulmasta.
Suhtautuminen viherkattoihin on vaihtelevaa. Lehvävirran mukaan riippuu paljon kaupungista ja viranhaltijasta, millaisesta vinkkelistä kattoja katsoo ja paljonko on kokemusta kasvikattojen kanssa.
– Olen nähnyt laidasta laitaan monenlaista suhtautumista. On kaupunkeja, jotka ovat tehneet upeita kasvikattolinjauksia, kuten Vantaa, joka on edelläkävijä jopa. Sitten on sellaisia toimijoita, jotka ovat ottaneet tutkimusryhmään yhteyttä, kun on vaikeaa edistää edes keskustelua viherkatoista, koska se on mennyt juupas–eipäs väittelyksi.
Avaa kuvien katselu
Heinolan lintutarhan viherkatto. Kuva: Dani Branthin / Yle
Suurista kaupungeista esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla on tehty linjauksia viherkattorakentamisesta. Helsingissä sitä ohjataan Stadin katot elävät -viherkattolinjauksella. Vantaa on tehnyt oman kasvikattoselvityksen ja ohjaa rakentamista.
Pienemmistä kaupungeista Hämeenlinna sekä Lahti eivät tilastoi viherkattojen rakentamisia. Kaupungit eivät myöskään velvoita rakentamaan viherkattoja. Molemmissa kaupungeissa sitä kyllä suositellaan.
– Suurin osa valitsee katolleen aurikopanelit. Viherkatot eivät ole mikään trendi Hämeenlinnassa, kertoo Hämeenlinnan kaupungin rakennusvalvontapäällikkö Timo Lahti.
Ympäristökaupunkina Lahti hakee viherpeittävyyttä rakennuskohteisiin, mutta Lahden rakennus– ja ympäristövalvonnan johtaja Mika Kemppaisen mukaan toteutukset ovat harvassa.
– Kohteita tulee silloin tällöin, ne ovat lähinnä olleet autokatoksien kaltaisia ratkaisuja.
Entä ne hyödyt vs hinta?
Tutkija ei pidä viherkaton perustamisen kustannuksia kalliina. Suomessa on totuttu varautumaan lumikuormiin ja jos katto on niin sanottu käyttökatto, pitää varautua ihmisten aiheuttamiin kuormiin.
Kansipihatyyppisillä katoilla on varauduttu pelastusajoneuvoihin ja muuhun raskaaseen kalustoon.
Avaa kuvien katselu
Suomen ehkä tunnetuin viherkatto on Linnanmäen vesitornin katolla. Se perustettiin aikanaan naamioimaan vesitorni. Kuva: Yle / Sara Vertanen
Yliopistotutkija Susanna Lehvävirta painottaa, että viherkattojen hyöty riippuu siitä, miten fiksusti katot tehdään. Apuna kannattaa olla monialaisia asiantuntijoita, jotta halutut tavoitteet saavutettaisiin.
Tutkimusten mukaan viherkatoilla voidaan vaikuttaa hulevesien hallintaan, kaupunkien kuumenemiseen ja melun hillitsemiseen sekä tukea luonnon monimuotoisuutta.
Lisäksi ne mahdollistavat kaupunkiviljelyä, edistävät sosiaalista yhteisöllisyyttä asuin- ja työympäristöissä ja vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin virkistävinä ja mieltä rauhoittavina paikkoina.