Hiihtäjälegenda Mika Myllylä kertoi Suvi-vaimolleen päätöksestään käyttää dopingia vuonna 1993, paljastetaan Marko Lempisen tuoreessa kirjassa Langennut legenda – Mika Myllylä.
Avaa kuvien katselu
Mika Myllylä Naganon olympialaisissa vuonna 1998. Tuohon aikaan dopingin käyttö oli uutuuskirjan mukaan arkipäiväistä. Kuva: AOP
Uuden Mika Myllylästä kertovan kirjan tietojen mukaan hiihtäjä päätti jo vuonna 1993 aloittaa dopingin käytön.
Myllylä alkoi käyttää hapenottokykyä kasvattavaa epoa menestyäkseen hiihtäjänä.
Hän kertoi päätöksestään heti vaimolleen.
Myllylän entinen vaimo Suvi Paavola kertoo asiasta Marko Lempisen uutuuskirjassa Langennut legenda – Mika Myllylä (Tammi).
Suvi, tilanne on nyt se, että minä olen päättänyt alkaa käyttää sitä ihmeen epoa.
Langennut legenda – Mika Myllylä
Myllylä tunnusti epon käytön niin sanotun STT:n dopingjutun lisätutkinnassa vähän ennen kuolemaansa. Myllylä kuoli heinäkuussa 2011.
Eposta keskusteltiin maajoukkueen palaverissa vuonna 1993
Uutuuskirjan mukaan Myllylä teki päätöksen dopingin käytöstä Torniossa maajoukkueleirin päätteeksi pidetyssä palaverissa. Palaveriin osallistui kirjan mukaan Myllylän lisäksi hiihdon päävalmentaja Pekka Vähäsöyrinki ja kaksi muuta suomalaista hiihtäjää.
Palaverissa Vähäsöyrinki kertoi hiihtäjille, että ilman epoa pärjääminen kansainvälisessä hiihdossa voisi olla vaikeaa, liki mahdotonta.
Vähäsöyringin mukaan muiden suurten hiihtomaiden hiihtäjät olivat alkaneet käyttää epoa 1990-luvun alussa.
Epo saattoi tutkitusti antaa jopa liki minuutin hyödyn kymmenen kilometrin kisassa.
Hiihtäjät eivät tehneet palaverissa yhteistä päätöstä, vaan jokainen jäi miettimään omaa ratkaisuaan.
Avaa kuvien katselu
Pekka Vähäsöyrinki toimi hiihdon päävalmentajana vuosina 1985–1989 ja 1992–1995. Kuva: Yle
Kirjan mukaan Vähäsöyrinki tulkitsi Hiihtoliiton silloisen puheenjohtajan Eino Petäjäniemen kanssa käymänsä keskustelun perusteella, että suomalaishiihtäjien epon käytölle olisi ”vähintään liiton johdon äänetön selkänoja”.
Petäjäniemi menehtyi vuonna 1998, joten kirjassa esitetään vain Vähäsöyringin näkökulma.
Vaimo huomasi Myllylässä loppuunpalamisen merkkejä jo 1999
Ex-vaimo Suvi Paavolan mukaan Myllylällä oli aineiden hankintaan luottokontakti. Paavola kertoo kirjassa, että Myllylä piikitti aineita itse ainakin vuoteen 1998 asti.
Mikan epo-piikityksistä tuli Suvin mukaan kilpailukauden lähestyessä ja sen aikana arkinen rutiinitoimenpide, josta ei kotioloissa keskusteltu, kuten ei sallittujen lisäravinteidenkaan käytöstä. Epoa säilytettiin jääkaapissa siinä missä ruokiakin.
Langennut legenda – Mika Myllylä
Vaimo huomasi jo Ramsaun 1999 hiihdon MM-kisojen jälkeen – siellä Myllylä voitti 3 MM-kultaa – että kaikki ei ollut kunnossa. Hän näki miehessään loppuunpalamisen merkkejä.
Kirjan mukaan Myllylä alkoi tuolloin pohtia tosissaan kiinnijäämisen riskiä. Hiihtäjille oli kerrottu, että epo ei näy sen aikaisissa testeissä, eikä sen käytöllä ole terveydellisiä vaikutuksia.
Avaa kuvien katselu
Mika Myllylä vuonna 2001. Kuva: imago sportfotodienst / All Over Press
Lahdessa 2001 dopingista Myllylän lisäksi kärynneet suomalaishiihtäjät eivät jääneet kiinni epon käytöstä, vaan plasmalaajentaja Hemohesistä.
Tätä ainetta käytettiin alentamaan veren hemoglobiinia sallittuihin rajoihin esimerkiksi epon käytön peittämiseksi.
Mikä suisti Myllylän elämän syöksykierteeseen?
Monien suomalaisten mielestä dopingkäry ja sitä seurannut häpeä olivat syypää Myllylän lopulliseen syöksykierteeseen, joka päättyi hänen kuolemaansa vuonna 2011.
Uudessa kirjassa arvioidaan, että Myllylä olisi mitä ilmeisimmin ajautunut tavallista vaikeampaan tyhjiöön ilman dopingkäryäkin.
Lähipiirin mukaan hän oli samassa pisteessä kuin moni muukin asialleen omistautunut perfektionistinen huippu-urheilija, yritysjohtaja tai poliitikko uransa päätepisteessä.
Avaa kuvien katselu
Mika Myllylä (oik.) silloisen Suvi-vaimonsa kanssa Linnan juhlissa vuonna 1998. Kuva: Lehtikuva
Suvi Paavola on kirjassa katkera siitä, ettei kukaan suomalaisesta urheilujärjestelmästä ollut Lahden dopingskandaalin jälkeen tullut kysymään sen paremmin Mikalta kuin muulta perheeltä, olisivatko nämä mahdollisesti kaivanneet ulkopuolista apua.
Suvin mukaan menestyksen hetkellä kaikki mahdollinen oli pyritty repimään irti sankarista, mutta vaikeuksien hetkellä urheiluvaikuttajat olivat kipittäneet karkuun.
Ex-päävalmentaja Vähäsöyrinki yritti. Hän marssi opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiesten pakeille ja kannusti poliittisia päättäjiä luomaan järjestelmän, jonka avulla Mikan kaltaisia syöksykierteeseen ajautuneita ex-urheilijoita voitaisiin auttaa yhteiskunnallisesti takaisin jaloilleen.
Vähäsöyrinki ehdotti urheilijoiden hoitoonohjausjärjestelmän rakentamista, mutta virkamiehet eivät ottaneet ehdotusta kuuleviin korviinsa.
Mika Myllylästä on julkaistu tänä syksynä kaksi kirjaa. Elokuussa julkaistiin Mika Wickströmin kirjoittama Mika Myllylän elämä (Otava). Syyskuussa Marko Lempisen kirjoittama Langennut legenda – Mika Myllylä (Tammi).