- Intialaislähtöinen perhe opetteli uimaan Imatralla poikkeuksellisen kovissa sääolosuhteissa.
- Maahanmuuttajien uimataitoa vahvistetaan, koska useassa viime kesän uimaonnettomuudessa oli osallisena maahanmuuttajataustainen lapsi.
- Suomessa koulutetaan maahanmuuttajataustaisia uimaopettajia viemään viestiä uimataidon tärkeydestä.
Heinäkuuhun on mahtunut viileitä päiviä Imatralla, kuten muuallakin Suomessa. Intialaislähtöinen perhe saapuu kuitenkin Raution uimarannalle hyvällä tuulella.
Alkamassa on neljäs uimaharjoituskerta, ja Immalanjärven vesi on 18-asteista.
Kolmella ensimmäisellä harjoituskerralla olosuhteet olivat vielä karummat. Vastassa olivat kylmä sade, hyytävä tuuli ja vain 11-asteinen ilma.
Imatran kaupungin liikunnanohjaaja Sanna Lairola toimii rantauimakoulussa opettajana. Hän kehuu perheen motivaatiota ja sitkeyttä poikkeukselliseksi.
– Moni kantasuomalainen kieltäytyisi menemästä veteen, mutta tämä perhe on jo oppinut valtavasti asioita, kehuu Lairola.
Avaa kuvien katselu
Uimaopettaja Sanna Lairola varmistaa, että sukeltaminen ja liuku alkavat sujua oikeaoppisesti. Kuva: Tiina Jutila / YleEroon peloista
Suomessa ei ole tänäkään kesänä vältytty hukkumiskuolemilta. Vaikka suurin osa hukkuneista on kantasuomalaisia, useassa viime kesän uimaonnettomuudessa oli osallisena maahanmuuttajataustainen lapsi.
Jo aiemmin huolta on herättänyt maahanmuuttajien riittämätön uimataito ja kokemattomuus toimia veden äärellä.
Liikunnanohjaaja Sanna Lairolan kokemuksen mukaan monilla maahanmuuttajilla on vahva motivaatio oppia uimaan. Heillä saattaa olla veteen liittyviä huonoja kokemuksia ja pelkoja, joista he haluavat eroon.
– Me opettajat annamme apuja, rohkaisua ja luottamusta oppimiseen, mutta oppiminen lähtee itsestä, Lairola sanoo.
Viranomaiset ovat vaatineet uimarantojen valvonnan, vanhempien vastuun, yleisen vesiturvallisuuden sekä erityisesti maahanmuuttajien uimataidon vahvistamista.
Lapsi motivoi vanhempiaan
Koneinsinöörinä työskentelevä Mohanan Manu ja hänen vaimonsa Anjali Devi Mini Gopakumar muuttivat kolme vuotta sitten Suomeen. Perheen isä Mohanan Manu kertoo päätyneensä uimakouluun vaimonsa kanssa vahingossa.
Manu etsi 8-vuotiaalle pojalleen Advikille uimakoulua, ja Imatran liikuntapalvelut suositteli koko perheen osallistumista. Alun jännitys on vaihtunut intoon oppia lisää.
Nyt perhe on oppinut jo liikkumaan vedessä laudan ja muiden apuvälineiden avulla, pistämään pään veteen ja sukeltamaan sekä ennen kaikkea luottamaan veteen.
Lairola kertoo, että usein maahanmuuttajataustainen lapsi saattaa oppia uimaan nopeammin kuin vanhempansa.
– Tässä perheessä on ehkä ollut vähän eri tilanne. Aikuiset ovat ottaneet tämän tosissaan, että nyt täytyy oikeasti oppia ehkä myös lapsen hyväksi, Lairola kertoo.
Avaa kuvien katselu
Kolme vuotta Etelä-Karjalassa asuneet Mohanan Manu (vas.), Advik Manu ja Anjali Devi Mini Gopakumar lähtivät rantauimakouluun yhdessä. Kuva: Tiina Jutila / YleYhdessä uimaan
Anjali Devi Mini Gopakumar kertoo haluavansa jatkaa uintiharrastusta ja oppia lisää.
– Intiassa muita kuin vesistöjen äärellä asuvia varoitetaan usein vedestä. Seuraavan kerran, kun menemme Intiaan, muut näkevät, että osaammekin uida, hän iloitsee.
Monia maahanmuuttajataustaisia vanhempia motivoi halu päästä uimaan yhdessä lasten kanssa. He haluavat viedä lapsensa uimakouluun, jotta he oppisivat taidon, joka vanhemmilta itseltään puuttuu.
– Vielä muutama päivä sitten katselimme järveä rannalta, emmekä ikinä uskoneet, että veteen mentyämme olo olisi niin mahtava. Uiminen on myös erinomaista liikuntaa, joka pitää terveenä ja aktiivisena, Mohanan Manu hymyilee.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Uimataito paremmaksi
Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen kertoo, että noin 16 prosenttia alakouluikäisistä lapsista on osallistunut uimakouluihin. Myös maahanmuuttajalapset ovat osallistuneet niihin jo pidemmän aikaa.
Valtakunnallisesti kuudesluokkalaisista 55 prosenttia on uimataitoisia. Määrä on laskenut selvästi vuodesta 2016, jolloin uimataitoisia kuudesluokkalaisia oli 76 prosenttia.
Maahanmuuttajataustaisten lasten uimataidosta ei ole tutkittua tietoa.
Avaa kuvien katselu
Uimaan opittuaan Anjali Devi Mini Gopakumar aikoo tutustua kaikkiin Suomen järviin. Kuva: Tiina Jutila / YleTärkeät vesiturvallisuuslähettiläät
Suomessa uimaopettajat houkuttelevat maahanmuuttajia uimataidon opetteluun esimerkiksi kotoutumis- ja vastaanottokeskusten kautta. Myös suomen kielen opettajat kertovat lähimmistä uimahalleista, joissa saa uimaopetusta
Toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen kertoo, että äidin uimataidolla on merkitystä lasten uimataidolle. Mitä parempi on äidin uimataito, sitä todennäköisemmin myös perheen lapset osaavat uida.
Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto kouluttaa maahanmuuttajajärjestöjen kanssa maahanmuuttajataustaisia uimaopettajia ja uinninvalvojia.
– Eri kulttuuritaustan omaavien vesiturvallisuuslähettiläiden rooli on merkittävä. He vievät viestiä uimataidon tärkeydestä eteenpäin omissa yhteisöissään, yleisötapahtumissa tai kotoutumiskoulutuksen osana, Heinonen kertoo.