- Akaan kaupunginvaltuutettu Anton Murola (ps.) käyttää somessa rasistista kieltä. Hän kutsuu ulkomaalaistaustaisia haittaeläimiksi ja käyttää heistä muitakin halventavia nimityksiä.
- Murola myöntää kärkkään kielen, mutta ei näe siinä ongelmaa. Hän sanoo kirjoittavansa omana itsenään.
- Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio arvioi viestintää voimakkaaksi maahanmuuttokritiikiksi, jota voisi arvioida kiihottamisrikoksen kannalta.
Pirkanmaalaisen Akaan kaupunginvaltuutettu Anton Murola (ps.) kutsuu ulkomaalaistaustaisia ihmisiä rasistisilla ja halventavilla nimityksillä somessa, muun muassa haittaeläimiksi, karvanaamoiksi ja roskaväeksi.
Valkoista väestöä hän kutsuu puolestaan jauhonaamoiksi.
Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, 48-vuotias Murola myöntää Ylen haastattelussa käyttävänsä ”kärkästä” kieltä, mutta ei näe siinä ongelmaa luottamushenkilönä.
Yle on tutustunut Murolan somekirjoituksiin eri alustoilla. Hän kirjoittaa etenkin viestipalvelu X:ssä julkisia viestejä, joissa jakaa tietoja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden tekemistä rikoksista ja kommentoi usein, että ”vasemmisto rakastaa tätä”.
Rikosoikeuden professori arvioi kirjoituksia niin voimakkaiksi, että niitä voisi arvioida kiihottamisrikoksen kannalta.
Akaan perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja pitää tekstejä ”tosi rajulta” kuulostavina ja valtuuston puheenjohtaja toivoo valtuutetuilta asiallista käyttäytymistä.
Provosointia maahanmuutosta
Murola kuvailee viestintätyyliään joissain tilanteissa provosoivaksi. Hän sanoo, että ”vähäinenkin filtteri on ruvennut poistumaan” maahanmuuttoaiheissa.
– Koetan tietyllä tapaa ravistella lukijaa. Rehellisyyden nimissä, olen varmasti omassakin leirissä kärkkäämman puoleinen hahmo online-presenssissä.
Avaa kuvien katselu
Anton Murolan mielestä maahanmuutosta ja sen vaikutuksista ei ole pystytty käymään kunnollista keskustelua yli kymmeneen vuoteen. Kuva: Anton Murolan arkisto
Murolan käyttämä neekeri-sana on loukkaava, koska sen käyttöhistoria kytkeytyy vahvasti kolonialismiin, orjuuteen ja rasistisiin ihmiskäsityksiin. Sana on kehittynyt rasistiseksi leimakirveeksi, jolla on historian saatossa pyritty vähättelemään ja sortamaan tummaihoisia ihmisiä.
Halventavan sanan käyttöä Murola perustelee sillä, että se oli hänen kouluaikanaan ”ihan normaali sana” ja että afroamerikkalaiset käyttävät sitä keskenään.
Poliittisia kannanottoja
Murola on somessa toistuvasti arvostellut etenkin vasemmistolaista ajattelua. Heinäkuussa viestipalvelu X:n viestissään hän viittasi vasemmistolaisuuteen aivosairautena.
Viesti herätti runsaasti kritiikkiä somessa. Murola kuvailee sitä itse ”huonoksi huumoriksi”.
– En itseäni kauheasti sensuroi, niin en sensuroinut sitäkään.
Murolan viestintä on suunnattu eniten kannattajille.
– Jos semmoiset ihmiset pahoittavat mielensä, jotka todennäköisesti eivät pelkän puolueen takia voisi meikäläistä koskaan äänestää, niin ei se ole minulta pois.
Erottaa somepersoonan ja valtuustotyön
Murola sanoo, että hänen someviestintänsä ei liity hänen rooliinsa valtuutettuna. Hän kokee edustavansa somessa vain omaa itseään eikä valtuustoryhmäänsä, puoluettaan tai Akaata.
– Minulla on samankaltainen tyyli ollut oikeastaan niin pitkään, kun somealustoja on ollut. Kun kommentoin tai nostan asioita, mitkä eivät millään tavalla liity Akaaseen, katson olevani luottamustehtävän ulkopuolella, hän sanoo.
Aiemmin varavaltuutettuna ollessaan Murola on pyytänyt julkisesti anteeksi Facebook-kirjoitteluaan Akaan vs. rakennustarkastajasta vuonna 2021. Hän kirjoitti anteeksipyynnössään Akaan Seudussa mielipidepalstalla, että suositteli tälle roskiin menemistä ja sementtisaappaita.
Valtuustossa Murola kertoo toimivansa asiallisesti ja yhteistyö muiden valtuutettujen kanssa sujuu hänen mukaansa normaalisti.
Avaa kuvien katselu
Pirkanmaalaisen Akaan väkiluku on noin 16 400. Ulkomaalaistaustaisia on reilut viitisensataa. Kuva: Antti Eintola / Yle, Openstreetmap, Mapcreator
Akaan perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Heli Einola-Virtanen ei ota kantaa Murolan kirjoituksiin, koska ei ole itse nähnyt niitä ja tutustunut asiayhteyksiin. Muutaman esimerkkiviestin kuultuaan hän toteaa lyhyesti ”tosi rajulta kuulostaa.”
Kirjoituksista ei ole keskusteltu valtuustoryhmässä.
Akaassa ei ole valtuustossa hyväksyttyjä kirjallisia sosiaalisen median ohjeita juuri valtuutetuille, mutta asiasta on keskusteltu uusien valtuutettujen koulutuksissa. Myös ryhmäjohtajien kautta on aiemmin yleisesti muistutettu asiallisesta käyttäytymisestä myös somessa.
Akaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Janita Puomila (kok.) toivoo, että kaikki valtuutetut osaisivat käyttäytyä asiallisesti sekä somessa että muualla.
– Ihmisväestöihin rankalla kielellä viittaaminen ei ole fiksua enkä sellaista valtuustossa ainakaan hyväksyisi. Anton on hyvin räväkkäkielinen valtuustossakin, mutta enemmän huumorisävytteisesti.
Puomila toivoo valtuutettujen ja muidenkin luottamushenkilöiden muistavan oman roolinsa.
– Että osataan olla nätisti ja mietitään pari kertaa, ennen kuin päästetään suusta kaikkea.
Väkivaltaisuus esillä
Murolan teksteissä esillä on myös väkivaltaisuus maahanmuuttajaryhmiä kohtaan. Hän antaa ymmärtää Britannian maahanmuuttoon liittyvästä uutisoinnista, että jos paluumuutto ei ratkaise ongelmia, seurauksena voi olla fyysinen väkivalta, jopa aseiden käyttö maahanmuuttajia vastaan.
Hän on myös kirjoittanut toiveen teloittamisen palauttamisesta rangaistukseksi.
Vihapuheeksi luetaan viestintä, joka lietsoo vihaa, syrjintää tai väkivaltaa yksilöä tai ihmisryhmää kohtaan esimerkiksi etnisen taustan, uskonnon tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
Kysyttäessä, onko hänen viestintänsä vihapuhetta tai kansanryhmää vastaan kiihottamista, Murola sanoo näin:
– Se varmaan riippuu siitä, kuka asiaa tulkitsee. Käytän haittaeläinasiaa semmoisessa kontekstissa, että ihminen on toiminut tuomittavalla tavalla huonosti tai aiheuttanut merkittävää vaaraa. Semmoinen ihminen ei nauti kaikkea lainsuojaa, mitä asiallisesti kadulla kävelevä normaali ihminen nauttii.
Professori: ”Voimakasta tavaraa”
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio arvioi Murolan viestintää Ylen pyynnöstä.
– Kyllähän nämä aika voimakasta tavaraa ovat. Hyvin voimakasta ja suoraa maahanmuuttokritiikkiä, eikä sitä ole mitenkään peitelty tai verhoiltu, vaan hyvin poleemisessa sävyssä tapahtuvaa, Nuotio sanoo.
Nuotion mukaan maahanmuutosta täytyy voida puhua kohtalaisen suoraan, mutta:
– Tässä on semmoisia sävyjä, että ei olisi mahdotonta arvioida tätä myös kiihottamisrikoksen kannalta.
Avaa kuvien katselu
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta. Arkistokuva. Kuva: Antti Tuunanen / Yle
Nuotio huomauttaa, että kiihottamisessa kansanryhmää vastaan on keskeistä, että ihmisryhmältä kiistetään olemassaolon oikeutus ja ihmisarvo epäinhimillistämällä heitä.
– Esimerkiksi kun ruvetaan puhumaan ikään kuin eläimistä, niin se on juuri semmoinen keino, jolla pehmennetään yleistä mielipidettä kohti näitä ankarampia, erilaisia muita keinoja, hän sanoo.
Poliittisessa puheessa sananvapauden rajat ovat laajemmat, mutta Nuotion mukaan rajoja on silti.
– Tämä epäinhimillistäminen ja ihmisarvon kiistäminen on siivottava rikosoikeuden keinoin pois, hän sanoo.
Jos tällaiseen kielenkäyttöön turrutaan, Nuotio näkee siinä laaja-alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia aina väestöryhmien välisen luottamuksen heikkenemisestä oikeusvaltion perusteisiin asti.
– Se on vähän sellaista oman käden oikeutta, että itse tulkitsen oman oikeuteni rajat.
Lakimuutos vireillä
Kansanryhmää vastaan kiihottaminen on Suomessa rikos. Näkyvästi uutisoituja tuomioita tästä rikoksesta ovat saaneet kansanedustajat Päivi Räsänen (kd.), Jussi Halla-aho (ps.) ja Teuvo Hakkarainen (ps.).
Avaa kuvien katselu
Korkein oikeus kuuli 30. lokakuuta 2025 kansanedustaja Päivi Räsästä kahdesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kuva: Silja Viitala / Yle
Nykyään europarlamentaarikkona toimiva Sebastian Tynkkynen (ps.) on saanut kolme eri tuomiota kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Myös paikallistason poliitikkojen nettijulkaisut ovat johtaneet tuomioihin: esimerkkeinä Junes Lokka, Pia Polviander ja Terhi Kiemunki.
Monissa näistä tapauksista tuomioistuin on linjannut, että poliitikon laajakaan sananvapaus ei oikeuta solvaamaan tai panettelemaan ihmisryhmiä kokonaisuutena. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on painottanut, että poliitikkojen on esiintyessään julkisuudessa ratkaisevan tärkeää välttää lausumia, jotka saattaisivat edistää suvaitsemattomuutta.
Kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevan sääntelyn tarkistaminen on vireillä oikeusministeriössä. Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle vuoden loppuun mennessä. Aikataulu lain läpiviemiseksi on haastava, ministeriöstä arvioidaan.
Anton Murola sanoo olevansa ”absoluuttisen sananvapauden kannattaja” ja pyrkivänsä toimimaan lainmukaisesti. Hänen mukaansa ikävääkin puhetta pitää pystyä tuottamaan ja sietämään.
– Muuten me eletään loppujen lopuksi jotain dystokratiaa.