Joakim Kullas
Komission puheenjohtaja nosti perinteisessä linjapuheessaan esille asioita, joita Suomi on EU:ssa korostanut. Samaan aikaan kulisseissa käytävä valtataistelu tuli kaikkien nähtäville, kirjoittaa politiikan toimittaja Joakim Kullas.
Tänään klo 19:59
Ursula von der Leyenin puhe keskeytyi jatkuvasti äärioikeiston välihuutoihin. Puhemies Roberta Metsola joutui uhkaamaan meppien poistamisella salista. EPA/RONALD WITTEK
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tarjoili keskiviikon unionin tila -puheessaan herkkuja vihervasemmistolle sekä EU:n itärajamaille.
Puheenjohtajan linjausten perusteella on myös selvää, että von der Leyen taipui omasta koalitiostaan tulleen paineen alla.
Suomen kannalta onnistuminen oli EU:n itärajavaltioiden mainitseminen heti puheen alussa. Von der Leyen vieraili Suomessa ja muissa rajamaissa elokuun lopulla, ja sanoi puheessaan ymmärtävänsä maiden turvallisuushuolia.
Investointeja itärajalle
Von der Leyen painotti, että EU:n itärajalle on investoitava Eastern Flank Watch -ohjelman kautta. Puheenjohtaja mainitsi myös Baltian droonimuurin tärkeyden.
Saksalainen kristillisdemokraatti von der Leyen sanoi, että seuraavassa Eurooppa-neuvostossa laitetaan liikkeelle selkeä tiekartta puolustuksen parantamiseen. Osa tätä on eurooppalainen puolustuksen ohjausjakso, jonka von der Leyen sanoo ottavansa käyttöön.
Kyseessä olisi puolustusinvestointien seuraaminen samankaltaisesti kuin talous- ja sosiaalipolitiikan.
Iltalehden tietojen mukaan esimerkiksi pääministeri Petteri Orpo ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) ovat lobanneet puolustuksen ohjausjaksoa komission puheenjohtajalle hänen vieraillessaan Suomessa. IL:lle on kerrottu von der Leyenin olleen kiinnostunut ajatuksesta.
Velkahehkutusta
Ohjausjakso kytkeytyy vahvasti komission puolustuspakettiin, joka sisältää 150 miljardin euron Safe-yhteisvelkapaketin.
– 19 jäsenvaltiota on jo jättänyt rahoitushakemuksen; tehdyt hakemukset kattavat koko saatavilla olevan rahoituksen. Tämä on hyvä uutinen, von der Leyen sanoi.
Näihin maihin kuuluvat myös Suomi ja Baltian maat, vaikkakin Suomen hallituksessa puhutaan ”alustavasta kiinnostuksesta”.
Komissio on varannut Suomelle miljardin uutta Safe-velkaa. Rahanjako on tehty jäsenmaihin pyyntöihin perustuen, puolustuskomissaari Andrius Kubilius sanoi tiistaina.
Jo ennen puhetta Iltalehdelle arvioitiin EU-lähteistä, että juuri itäraja saattaa nousta esille puheessa. Toinen odotettu asia oli sosialidemokraattien ja vihreiden nuoleskelu, jota nähtiin jopa odotettua enemmän.
Von der Leyen taipui
Keskiössä oli Gazan ja Israelin tilanne, jonka hoitamisesta sosialidemokraatit (S&D) ja vihreät ovat komissiota kritisoineet. EU-parlamentin toiseksi suurimman ryhmän S&D:n kirjeessä von der Leyenille vaaditaan, että komissio antaisi ehdotuksen Israel-pakotteista neuvostolle.
Von der Leyenin vastaus puheessa oli herkkua sosialidemokraattien korville.
– Teemme neuvostolle kaksi uutta ehdotusta. Ehdotamme pakotteita äärilaidan ministereille ja väkivaltaisille siirtokuntalaisille. Aiomme myös ehdottaa assosiaatiosopimuksen soveltamisen osittaista keskeyttämistä kauppaan liittyvissä asioissa, von der Leyen sanoi.
Eero Heinäluoman mukaan von der Leyen teki puheessaan myönnytyksiä sosialidemokraateille muun muassa sosiaaliasioissa ja Israelin suhteen. Roosa Bröijer
Israelin ja EU:n välinen assosiaatiosopimus toimii vapaakaupan mahdollistajana ja antaa Israelille muun muassa mahdollisuuden tullivapauteen.
Puheen kärjessä olivat myös perinteiset teema eli Ukrainan tuen vahvistaminen ja Venäjän jäädytettyjen varojen tuottojen käyttäminen Ukrainalle annettavan uuden lainan takaamiseen.
Tyytymättömyys leviää
Gaza-puheiden ja Israel-linjausten taustalla on von der Leyenin kiristynyt asema EU:ssa. Euroopan parlamentin maltilliset ryhmät, sosialidemokraatit, liberaalit ja vihreät, ovat pitkään tukeneet von der Leyenia ja äänestivät hänet uudelleen valtaan vuonna 2024.
Perinteinen liitto on kuitenkin rakoillut ja sosialidemokraatit ovat jopa väläyttäneet epäluottamuksen esittämistä von der Leyenille, jos hän ei korjaa toimintaansa.
– Parlamentissa on radikaalisti enemmän tyytymättömyyttä komissioon ja sen johtoon kuin mitä yleensä on ollut, S&D-ryhmän suomalaismeppi Eero Heinäluoma tiivisti tiistaina.
Von der Leyenin ja Manfred Weberin (oikealla) välinen katkeruus on peräisin vuodelta 2019, jolloin Weber sivuutettiin komission puheenjohtajaehdokkuudesta. Komission johtoon nostettiin sen sijaan von der Leyen. EPA/RONALD WITTEK
Taustalla on parlamentin suurimman ryhmän, kokoomuksen emopuolue EPP:n yleistynyt tapa hakea enemmistöä esityksilleen laita- ja äärioikeistosta. Von der Leyen on myös EPP:läinen.
EPP:n johtaja Manfred Weber on siirtänyt parlamenttiryhmäänsä rajusti konservatiivisemmaksi ja tiukan ryhmäkurin alle. Käytäväpuheissa hänen väitetään haaveilevan uudesta EU-oikeistoblokista, jonka EPP muodostaisi laitaoikeistolaisen ECR-ryhmän kanssa.
Suomesta ECR:ään kuuluu perussuomalaiset. Merkittävää valtaa ryhmässä käyttävät Italian laitaoikeistolaisen pääministerin Giorgia Melonin puolue sekä Puolan oikeuslaitosta romuttanut Laki ja oikeus -puolue.
Valtataistelu tuli näkyviin
EU-piireissä Weberin ja von der Leyenin tiedetään olevan jopa toistensa vihollisia. Linjaerot tulivat näkyviin myös keskiviikon puheissa: von der Leyen puhui vihreästä energiasta, kun taas Weber painotti polttomoottoreita.
S&D-ryhmän tiukkasanainen puheenjohtaja Iratxe García Pérez pääsi heti Weberin puheenvuoron jälkeen kuittailemaan asiasta.
– Täällä tuli selväksi, kuka on teidän suurin vastustajanne. Herra Weber EPP:stä, hän sanoi.