Moni tuntee helsinkiläisen keksijän ja tietokirjailijan Janne Käpylehdon paljon julkisuudessa esillä olleista tempauksista, kuten ympäri Suomea rakennetuista jääkaruselleista ja merimatkoista Tallinnaan aurinkoenergian avulla milloin kylpytynnyrissä, milloin sohvalla istuen. Lisäksi hän on muun muassa rakentanut ihmisten liike-energialla toimivia sähköautoratoja erilaisiin lastentapahtumiin.
Näiden ohella Käpylehto on myös yksi Suomen johtavista aurinkoenergian asiantuntijoista ja aurinkoenergiayhtiö Solarvoiman kehitysjohtaja.
Nyt hän vastaa Seuran kysymyksiin aurinkoenergiasta, ympäristöystävällisestä sähköstä sekä sähköautoilusta.
Lue myös: Ethän jätä aurinkoenergiaa hyödyntämättä – Näillä keksinnöillä säästät rahaa ja ympäristöä
Miksi juuri suomalaisten kannattaisi suosia aurinkoenergiaa?
”Oikein mitoitettu aurinkovoimala on taloudellisesti kannattava hankinta. Aurinkosähkön hinta on laskenut todella rajusti, vuodesta 1975 tähän päivään aurinkopaneelin yhden watin hinta on pudonnut noin tuhannesosaan.
Meillähän paistaa aurinko hienosti kesällä ja toki myös keväällä ja syksyllä. Alkuvuodesta tuotanto on jopa yllättävän hyvä, koska kylmä aurinkokenno tuottaa paremmin.
Kiinteistöjen katot ovat helppo paikka aurinkovoimalalle, sillä tuotanto on lähellä kulutusta ja asennuspinta on valmiina. Suomessa on suunnilleen 80 000 kesämökkiä, jotka eivät ole yhteydessä sähköverkkoon, ja sähkö tehdään tontilla.”
Ja tällaisen mökin aurinkosähköjärjestelmän rakentaminen kannattaa?
”Mökin aurinkosähköjärjestelmä voidaan useimmiten rakentaa hyvinkin pienellä kustannuksella verrattuna siihen, että tulisi sähköliittymä. Sähkön tarvehan ei kesämökillä yleensä ole suuri, ja sitä nimensä mukaisesti käytetään kesällä. Lämmitykseen käytetään usein puuta. Se, että mökin oma voimala ei keskellä talvea paljon tuota, ei ole kovin iso ongelma.”
Entä aurinkosähkön hyödyt omakoti- ja kerrostaloille ja yrityskiinteistöille?
”Jos paneeleille on hyvä asennuspaikka, se on oikein mitoitettuna taloudellisesti järkevä investointi. Mutta ei ihan joka kiinteistöön kuitenkaan, ei esimerkiksi vaikkapa omakotitaloon, jossa on lämmitysmuotona pelletti, öljy tai kaukolämpö.
Sellaisen talon sähkönkulutus on niin pieni, että sitä varten ei kannata hankkia aurinkosähköjärjestelmää. Mutta jos lämmitys tulee lämpöpumpun tai suorasähkön kautta, silloin aurinkosähkö sopii hyvin.”
Mihin aurinkovoimalaa tarvitaan, kun Suomessa on Euroopan halvin sähkö?
”Vaikka meillä on Euroopan halvin sähkö, silti oikein mitoitetun aurinkovoimalan kannattavuus muodostuu ihan hyväksi.
Se johtuu siitä, että kun sähköä ostetaan, ei makseta pelkästään sähköstä, vaan kolmesta tai jopa neljästä asiasta. Eli maksetaan energiasta, siirrosta, sähköverosta ja vielä arvonlisäverostakin. Mutta kun tuotetaan itse aurinkosähköä ja käytetään sitä, ei makseta mitään näistä.
Eli jos aurinkosähköllä korvataan suoraan verkosta ostettavaa sähköä, se on hyvinkin kannattavaa. Keskeistä on oikea mitoitus.”
Suomessa on Euroopan halvin sähkö, mutta silti kuluttajasta tuntuu usein sähkölaskun saadessaan, että se on kallista.
”Ymmärrän sen. Sähköähän voi ostaa kiinteällä hinnalla tai niin sanottuna pörssisähkönä. Pitkällä aikavälillä pörssisähkösopimus on kaikille sähkönkäyttäjille edullisin tapa.
Olennaista ei ole miettiä yhtä tai kahta sähkölaskua, vaan sitä, paljonko koko vuoden energiakustannukset olivat. Välillä voi tulla yksittäisiä isoja laskuja, mutta pitkällä aikavälillä tulee myös hyvin pieniä laskuja. Niistä ei kuitenkaan nosteta samanlaista meteliä kuin suurista laskuista.”
Kuinka helppoa aurinkokennot on laittaa kesämökin tai talon katolle?
”Kun puhutaan sähköverkkoon liitetyistä kohteista, asennus on luvanvaraista, eli ei niitä kuka tahansa saa sinne asentaa. Tasavirtapiirien jännitteet ovat suuria, koko homma täytyy suunnitella ja asentaa kunnolla. Kuluttaja ei voi järjestelmää asentaa.
Poikkeuksena ovat sitten nämä pienoisjännitteellä toimivat mökkivoimalat, eli sähköverkon ulkopuoliset aurinkovoimalat. Sellaisen saa maallikko itse toteuttaa, kunhan jännite on alle 120 volttia tasajännitettä tai alle 50 volttia vaihtojännitettä.”
Saako tuollaisen pienoisjännitesysteemin paikoilleen kuka tahansa?
”Jaa-a, sanoisin, että riittää kun taitotaso on sellaista kotinikkaria, joka on jotain tottunut tekemään. Silloin kykenee hoitamaan homman. On todettava, että vaikka sähköiskua ei voi saada, savua ja tulta voi saada aikaan myös pienoisjännitteellä. On syytä tietää mitä tekee – ja muistaa sulakkeet.”
Onko Suomessa energiapulaa?
”Ei meillä ole energiapulaa. Meillä on vain haaste, joka on hienosti korjaantumassa. Sähköntuotantomme on muuttumassa keskitetystä tuotannosta hajautettuun uusiutuvaan tuotantoon. Eli aurinkoa ja tuulta on tullut valtavasti lisää. Suomi käyttää sähköä tilanteesta riippuen 8 500–15 000 megawattia.
Tuulivoimaa on nyt asennettuna 10 000 megawattia, eli potkurien pyöriessä Suomi jotakuinkin pyörii tuulella. Auringon osalta vuodelle 2030 arvio on 7 000 megawattia. Ne ovat valtavia kapasiteetteja.”
Mutta aina ei tuule tai aurinko paista?
”Näin on, ja siksi tarvitsemme kulutuspuolelle joustoa ja sähkön varastointia. Mutta sekin on hienosti työn alla.
Sähköjärjestelmämme on alun perin rakennettu siltä pohjalta, että se perustuu perusvoimaan, eli vesivoimaan, ydinvoimaan ja yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon, jossa pääosin poltetaan jotain. Jatkossa emme voi hirveästi enää polttaa mitään.”
Onko sähkön varastointi seuraava iso kysymys?
”Kyllä on. Jotta verkkoon saadaan yhä lisää uusiutuvaa tuotantoa, tarvitaan varastointia. Varastoinnissa on jo tällä hetkellä menossa vielä hurjempi kehitys kuin mitä aurinkosähkössä oli koskaan. Hinnat menevät alas ja asennusmäärät ylös.
Sähkövarastoja on kaiken kokoisia ja innovaatioita tehdään joka päivä lisää. Esimerkiksi sellainen firma kuin TDK, joka muistetaan C-kaseteista, on kovasti kehittänyt kiinteän olomuodon akkua.”
Suomessa ajateltiin pitkään, että ihan sama mitä täällä tehdään, kun Kiina tupruttaa niin paljon fossiilisia taivaalle.
”Toki siellä käytetään vielä tällä hetkellä paljon hiiltä energiantuotannossa, mutta se suunta on muuttunut tosi nopeasti. Siellä on rakennettu järkyttävä määrä uusiutuvaa energiaa. Jos tämä olisi urheilukilpailu, niin Kiina pärjäisi tässä hommassa. Urheilussa myönnettäisiin varmaan joku stipendi siitä, miten hyvin he ovat onnistuneet kääntämään isoa kelkkaa.
Valtaosa meillä asennettavista aurinkoinverttereistä ja aurinkopaneeleista valmistetaan Kiinassa ja vieläpä kohtuulliseen hintaan. Voi kysyä, etenisikö energiamurros Euroopassa näin nopeasti, jos käyttäisimme kalliimpia Keski-Euroopassa valmistettuja aurinkopaneeleita.”
Entäs sähköautot, ne tuntuvat monen mielestä aika kalliilta verrattuna polttomoottoriautoihin?
”Olen ihan samaa mieltä, jos ajattelee hankintaa kertaostoksena. Mutta jos katsoo tulevien vuosien polttoaine- ja huoltokustannuksia, niin ei se sitten ehkä olekaan niin kallis.
Jos on paljon autoileva ihminen, edullisimmasta päästä löytyy malleja 40–60 kWh:n akulla vähän yli 20 000 eurolla. Mutta sen kilometrikustannukset ovat noin neljäsosan tai viidesosan bensa- tai dieselauton kustannuksista. Ja jos ajatellaan, kuinka paljon polttoaineeseen menee tulevina vuosina, sähköauto näyttäytyy yhä kiinnostavampana.”
Bensan hinta on aika korkealla, onko se hyväksi sähköautoilun etenemiselle?
”Tavallaan on, mutta bensan hinnan tulisi säilyä kohtuullisena, koska meillä on paljon ihmisiä, joille täyssähköauton hankkiminen ei ole mahdollista ja heidänkin täytyy päästä liikkumaan.
Toisaalta meidän on ihmiskuntana hankkiuduttava eroon fossiilisista polttoaineista, koska niiden entiseen tapaan käyttäminen ei vain ole vaihtoehto. Joku tukimekanismi olisi hyvä, mutta mitään ikuisia tukimekanismeja ei pidä harrastaa ollenkaan, muutenhan ei tapahdu todellista muutosta.”
Mutta miten polttomoottoria ja fossiilisia polttoaineita koko elämänsä käyttänyt saadaan luopumaan niistä?
”Se on tosi vaikea kysymys, etenkin jos täyssähköautoon ei ole varaa. Tosiasia on, että polttomoottorin hyötysuhde on surkea verrattuna täyssähköautoon. Olen käyttänyt tämmöistä esimerkkiä, että tankkaat autosi täyteen bensaa ja maksat sata euroa. Mutta kun ajatellaan sitä, miten polttomoottori toimii, vain noin 15 euroa liikuttaa autoasi eteenpäin, ja loput rahasta menee lämpönä harakoille. Täyssähköautossa se on toisin päin.”
Janne Käpylehto esittelee omakotitalonsa kellarikerroksesta löytyvää sähkövarastoa, joka pitää kodin sähköt päällä vaikka valtakunnallinen sähköverkko kaatuisi.
© Tommi Tuomi
Janne Käpylehto, 49
Ura: Mukana useissa it-alan yrityksissä. Aurinkoenergiayhtiö Solarvoiman kehitysjohtaja. Energia-alan opettaja ammattikorkeakoulussa. Tunnetaan myös jättimäisistä jääkaruselleistaan.
Asuu: Helsingissä.
Perhe: Uusperhe jossa puoliso ja kolme lasta.
Ajankohtaista: Energia-alan visionääri ja sähkön varastoinnin puolestapuhuja.
Lue myös: Seura selvitti: Energiantuotanto mullistuu – Mitä vihreä siirtymä on käytännössä?