Eduskuntapuolueet on kutsuttu koolle pohtimaan, miten Suomen velkaantuminen saadaan kuriin tulevina vuosikymmeninä.

Parlamentaarinen työryhmä niin kutsutusta velkajarrusta on aloittanut tänään työnsä. Työryhmässä on mukana kaikkien eduskuntaryhmien edustajia.

Tavoitteena on saattaa kansallinen finanssipoliittinen lainsäädäntö vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Muutokset on saatava voimaan tämän vuoden loppuun mennessä.

Niin kutsuttu velkajarru sisältyi jo hallituksen lausunnoilla olleeseen EU-sääntöjä uudistavaan lakiesitykseen. Velkajarru on kuuma poliittinen peruna, jota on kritisoitu oppositiosta. On ollut kokemusta, että hallitus ajaa sitä sanelemalla eikä aidon parlamentaarisesti kuten väittää. Onpa sitä pidetty kokoomushenkisenä varhaisena eduskuntavaaliavauksenakin.

Hallituksen kaavaileman velkajarrun mukaan julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen voisi olla korkeintaan 40 prosenttia, kun taas EU:n sääntöjen mukaan sen ei pitäisi ylittää 60 prosenttia. Hallitus katsoo, että velkaa tulisi vähentää yhdellä prosenttiyksiköllä joka vuosi.

Esimerkiksi vihreistä 40 prosenttia on pidetty ylikireänä ja on arvioitu sen johtavan investointien lykkääntymiseen. Tavoitteeseen pääseminen tasaisen taulukon vauhdilla kestäisi Suomen nykyinen velka huomioon ottaen puoli vuosisataa.

Pois ”noidankehästä”

Työryhmässä kokoomusta edustava kansanedustaja Ville Valkonen tiivistää, että kyseessä on ensimmäinen vakava yritys luoda Suomeen pitkäaikainen velkajarrumenettely, jossa raamitettaisiin pitkällä aikavälillä julkista taloutta.

– Jatkuessaan velkaantumistahti vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan, Valkonen varoittaa.

Valkosen mukaan yhdessä sovitut talouspolitiikan raamit lisäisivät ennakoitavuutta ja luottamusta talouden hoitoon ja katkaisisivat noidankehän, jossa ”toisiaan seuraa säästäjähallitus ja menoja lisäävä hallitus”. Valtosen sanoissa on selvä piikki opposition suuntaan.

Valkosen mukaan kyseessä olisi myös äänestäjien kuluttajansuojakysymys, kun olisi etukäteen tiedossa, millaisten raamien sisällä tulevien hallitusten talousohjelmat rakennetaan. Valkonen ei jaa lainkaan ajatusta, että velkajarru olisi jäykkä eikä mahdollistaisi suhdannepolitiikkaa. Esimerkiksi prosenttiyksikön velkaantumisen vähentämistä tarkasteltaisiin ”keskimääräisesti”.

Kysyttäessä opposition sanelukokemuksesta Valkonen sanoo, että ainakin kokoomus pyrkii hakemaan niin velkajarruun kuin EU:n finanssipoliittisten sääntöjen toimeenpanoon aidosti ratkaisua. Jälkimmäiset on pakko saada toimeenpantua syksyn aikana.

– Tässä parlamentaarisessa prosessissa etsitään nyt, että onko mahdollista löytää laaja-alainen yhteisymmärrys. Itse luotan siihen, että ainakin kaikki vastuulliset puolueet haluavat etsiä nyt ratkaisua.

Lykkääminen ei helpota

Valkosen toive tuntuu olevan, että työryhmä, jonka koko nimi on ”parlamentaarinen työryhmä sitoutumisesta velkaantumisen taittamiseen sekä kansallisen finanssipoliittisen lainsäädännön uudistamisesta” saisi työnsä kokonaan valmiiksi tämän vuoden puolella – myös velkajarrukeskustelun osalta.

– Harvoin vaikeat päätökset muuttuvat helpommiksi niitä lykkäämällä, Valkonen sanoo ja uskoo nopean toiminnan olevan mieleen myös luottoluokittajille.

Toisaalta hän myös jättää auki sen, että velkajarrusta voitaisiin jatkaa keskustelua tulevana vuonna sen jälkeen, kun EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistus on jo saatu säädettyä kansalliseen lakiin.

Jos parlamentaarista sopua velkajarrusta ei synny, ajaako hallitus sen läpi? Valkosen mukaan ainakin pääosalla eduskuntapuolueista on aito halu löytää vastuullinen yhteisymmärrys.

Valkonen viittaa siihen, että muun muassa Ruotsissa on pyritty hillitsemään velkaantumista omalla tavallaan.

Muun muassa SDP onkin pyrkinyt ajamaan Ruotsin mallia, jossa sovittaisin velkaantumisen vähentämistahti tietylle aikavälille.

Mäkelä haluaa kestävän linjan

Velkajarrutyöryhmän puheenjohtajana toimii perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä. Mikko Huisko

Mäkelä huomauttaa hänkin, että nimenomaan EU:n lainsäädännöstä juontuu velvoite painaa julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen alle 60 prosenttiin.

– Tuleeko rajaan tai ehtoihin kansallisia tiukennuksia, se on asia, josta voidaan käydä keskustelua. Eli kysymys 40 prosentista on eräs asia, joka voi olla keskustelun alla, Mäkelä lausuu.

Hän ei osaa sanoa tässä vaiheessa, saadaanko koko paketti päätettyä jo tänä syksynä vai jatkuuko keskustelu esimerkiksi velkajarrusta tämän vuoden jälkeen. Hänen mukaansa nyt kuulostellaan puolueiden näkemyksiä.

– Kaiketi kaikki ovat samaa mieltä, että velkaa pitäisi saada vähemmäksi.

Sen Mäkelä toteaa, että olisi tärkeää löytää sellainen kestävä linja, joka ei ”vatkaannu uudestaan hallitusten vaihtuessa”. Se ei olisi kenenkään etu. Siksi kannattaa pyrkiä rakentamaan ratkaisu, josta on riittävä yksimielisyys.

”Ihan aitoa halua”

SDP:tä työryhmässä edustava kansanedustaja Joona Räsänen kuvaa tämänpäiväistä parlamentaarisen työryhmän keskustelua rakentavaksi ja hyvähenkiseksi.

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen. Jani Korpela

– Minusta vaikutti siltä, että ihan aitoa halua erilaisen yhteisymmärrykseen pääsemiseksi on, Räsänen sanoo.

– Uskoisin, että hallituksessakin on ymmärretty se, että näiden mahdollisten uusien finanssipoliittisten tavoitteiden asettamiseksi kaikista tärkeintä on saavuttaa mahdollisimman laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys. Se takaa sitten sen, että nämä uudet säännöt ovat myös uskottavia.

Räsäsen mukaan SDP on lähtenyt siitä, että kansalliseen lainsäädäntöön vietäisiin sellaisenaan nykyiset EU-finanssipoliittisten sääntöjen rajat. Tämän jälkeen käynnistettäisiin parlamentaarinen prosessi ajatellen sitä, että noin vuoden päästä syksyllä eduskuntapuolueet voisivat yhdessä asettaa rahoitusasematavoitteen ensi vaalikaudelle ja ehkä pidemmällekin. Tähän sitten kaikki puolueet sitoutuisivat.

Räsänen sanoo, ettei pidä tämän toteutumista tämän päivän keskustelun pohjalta mahdottomana.

– Toivoisin, että hallituspuolueet voisivat tarkistaa aikaisempaa kantaansa, joka lähti enemmänkin siitä, että kirjataan vain tällainen pidemmän aikavälin tavoite, ilman että mietittäisiin, että millä tavalla tämä tosiasiallinen parlamentaarinen sitoutuminen tapahtuu, Räsänen sanoo.

Hän sanoo toivovansa, ettei työryhmätyöstä tulisi päivän politiikan taistelutannerta opposition ja hallituksen välille.

– Jos tämä aivan lekkeriksi laitetaan, niin sitten kyllä katoaa uskottavuus myös Suomen talouspolitiikan hoitamiselle.

Korjattu kello 19.49 EU:n velkasuhdetta käsitteleviä kohtia. 60 % ei ole tavoite, vaan EU:n finanssipoliittisten sääntöjen mukaan julkisen talouden velka saa olla enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.