- Laskusuhdanne hillitsee työpaikkojen vaihtamista. Ihmiset pitävät kiinni työpaikoistaan, koska avoimia paikkoja on vähän.
- Työnantajat säästävät nyt rekrytointikuluissa, ja heillä on kokeneempaa henkilöstöä.
- Jos tilanne jatkuu pitkään, yrityksiin ei tule uutta osaamista. Se heikentää tuottavuutta.
- Talouden nousumerkit voivat piristää työmarkkinoita jo loppuvuodesta.
Moni suomalainen pitää nyt tiukasti kiinni työpaikastaan. Vaihtamishaaveet on laitettu jäihin, vaikka haluaisi jotain muuta.
Pitkään jatkunut laskusuhdanne hillitsee työpaikkojen vaihtamista, koska avoimia työpaikkoja on melko vähän ja toisaalta työttömyystilastot pelottavat.
Monia työnantajia tilanne sen sijaan ilahduttaa.
Esimerkiksi Lahdessa Launeen McDonald’silla henkilökunta ei ole vaihtunut entisellä vauhdilla. Yli 30 vuotta Mäkkärillä työskennellyt ravintolapäällikkö Tiina Ronimus on huomannut muutoksen.
– Ennen tultiin kesätöihin ja sitten lähdettiin opiskelemaan johonkin muuhun kaupunkiin. Nyt monella tulee helposti viiden vuodenkin työsuhteita.
Ronimuksen mukaan tällä hetkellä melkein kaikki heidän työntekijänsä ovat olleet töissä ainakin kaksi vuotta, lukuun ottamatta vasta aloittaneita.
– Meitä on nyt aamun hiljaisena tuntina kuusi ihmistä työvuorossa. Nopeasti laskettuna meillä on yhteensä yli sadan vuoden työkokemus.
Ronimus arvelee, että ihmiset haluavat nyt sitoutua työpaikkaan, koska se takaa varman toimeentulon.
Pidemmät työsuhteet merkitsevät työnantajalle sitä, että ravintolassa on enemmän kokeneita työntekijöitä.
– Kun tulee uusia, niin se on aikamoinen prosessi ennen kuin he oppivat kaikki jutut. Täytyyhän meillä olla kokeneita, jotka kouluttavat ja ovat tukena ja turvana uuden koulutuksessa.
Videolla Tiina Ronimus kertoo, millaista on perehdyttää uusi työntekijä.
Ravintolapäällikkö Tiina Ronimuksen mielestä pikaravintolassa on hyvin paljon opittavaa. Opetus tapahtuu pikku hiljaa. Video: Vihtori Koskinen / Yle.Työnantajat säästävät rekrytointi- ja perehdyttämiskuluista
Lyhyellä aikavälillä moni työnantaja hyötyy jähmettyneistä työmarkkinoista.
Kun työntekijät eivät vaihdu nopeasti, työnantajien ei ole tarvinnut rekrytoida niin paljon kuin aikaisemmin. Työnantajat ovat säästäneet, kun uusia henkilöitä ei ole tarvinnut perehdyttää.
Säästetyt summat riippuvat työnantajasta. Joissakin työpaikoissa jo yhden henkilön perehdyttäminen voi olla hyvin kallis panostus, kertoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun emeritusprofessori Pekka Ilmakunnas.
– Erityisesti asiantuntijatehtävistä on tehty arvioita, että kustannus voi olla henkilön vuosipalkan verran. Jotkut ovat heittäneet sen olevan jopa kahden vuosipalkan verran. Tätä voi pitää jonkinlaisena ylärajana.
Yleensä perehdyttäminen ei ole yhtä kallista aloilla, joilla työvoiman vaihtuvuus on suurta. Toisaalta esimerkiksi isossa kaupassa perehdytettäviä voi olla vuodessa kymmeniä. Pienistä virroista voi kasvaa iso potti.
Avaa kuvien katselu
Tiina Ronimus arvioi, että pikaruokaravintolan perustehtävät voi oppia kuukaudessa. Uusia asioita voi kuitenkin tulla vastaan kokeneillekin työntekijöille. Kuva: Vihtori Koskinen / Yle
Työnantajien markkinat tuovat myös säästöjä, koska palkankorotukset pysyvät pieninä. Kun talous käy kuumana, työnantajat joutuvat kilpailemaan työntekijöistä kovemmin.
– Työntekijä voi hankkia työpaikkatarjouksen toisesta yrityksestä. Sitten hän voi sanoa nykyiselle työnantajalle, että voitko antaa kilpailevan tarjouksen tälle tarjoukselle. Työntekijä ei ehkä vaihda paikkaa, mutta palkka nousee. Nyt kun vaihtoehtoisia työpaikkoja ei oikein ole, niin ei ole tarvetta antaa kilpailevia tarjouksia, Ilmakunnas sanoo.
Nykytilanne ei kuitenkaan ole monelle työnantajille juhlanaihe. Vaikka moni työnantaja säästää rekrytointi- ja perehdyttämisrahoista, ei rahaa jää välttämättä yli, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila.
– Ne yritykset, joilla on vaikea tilanne ja jotka eivät voi rekrytoida, joutuvat keskittymään siihen, miten liiketoiminnasta voidaan tehdä kannattavaa.
Työvoima vaihtuu aloilla, joilla ei tarvita koulutusta
Työvoiman vaihtuvuus riippuu alasta. Ihmiset vaihtuvat yleensä enemmän työtehtävissä, jotka eivät vaadi pitkää koulutusta ja perehdytystä.
Vilkkainta vaihtuvuus on matkailu- ja ravintolapalveluissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa bruttovaihtuvuus oli noin 30 prosenttia Elinkeinoelämän keskusliiton vuoden 2024 tilaston mukaan.
Toisin sanoen näillä aloilla jopa lähes kolmannes työntekijöistä vaihtui vuoden aikana uusiin. Sen sijaan esimerkiksi teollisuuden työpaikoilla sekä pankki- ja rahoitusalalla vaihtuvuus on pientä.
Suomalaiset ovat tilastojen mukaan aktiivisia vaihtamaan työpaikkoja, jos vertaa muihin Euroopan maihin.
Viime vuosina työpaikan vaihtaminen on vähentynyt.
Työpaikkaa kahden peräkkäisen kuukauden välillä vaihtaneiden osuus työllisenä pysyneistä 15–75-vuotiaista, vuosikeskiarvo.. Vuonna 2022 keskimäärin vuoden aikana 2,2 prosenttia työllisenä pysyneistä työikäisitä oli vaihtanut työpaikkaa. Vuonna 2025 vastaava osuus oli 1,8 prosenttia.Työpaikkaa vaihtaneiden osuus työllisenäpysyneistä työikäisistäTyöpaikkaa kahden peräkkäisen kuukauden välillä vaihtaneidenosuus työllisenä pysyneistä 15–75-vuotiaista, vuosikeskiarvo.2,21,91,81,801232022202320242025Lähde: TilastokeskusTyöpaikat kärsivät, jos tilanne jatkuu liian pitkään
Rekrytointi on yritysten keino hankkia uudenlaista osaamista, jota ei välttämättä saa edes kouluttamalla vanhoja työntekijöitä. Jos työmarkkinat pysyvät pitkään paikallaan, työpaikoille ei tule uutta osaamista. Pikku hiljaa se voi haitata yritysten uudistumiskykyä.
Ekonomisti Urrila kertoo, että tilanne alkaa vähitellen nakertaa yritysten tuottavuutta sisältäpäin. Lopulta sillä voi olla isoja taloudellisia vaikutuksia.
Työpaikoille voi kertyä nyt aikaisempaa enemmän tyytymättömiä työntekijöitä, jotka odottavat parempia aikoja työmarkkinoilla. Tämä voi heijastua työsuorituksiin tai työyhteisön ilmapiiriin.
Työmarkkinat vilkastuvat ehkä jo loppuvuodesta
Ihmiset alkavat liikkua työmarkkinoilla vilkkaammin, kun talous lähtee nousuun. Jossain vaiheessa työnantajien markkinat voivat kääntyä työntekijöiden markkinoiksi, jossa yritykset kärsivät jopa työvoimapulasta.
Taloudessa näkyy jo nyt nousun merkkejä. Pääekonomisti Urrila arvioi, että työmarkkinoilla talouden nousu näkyy viiveellä.
– Voidaan puhua vuoden, ehkä yhdeksän kuukauden viiveestä. Mutta jos nämä merkit talouden käänteestä jatkuvat ja vahvistuvat, tulemme näkemään loppuvuoden aikana parempia merkkejä myös työmarkkinoilla. Se näkyy silloin ensimmäisenä uusina rekrytointeina.