- Alvar Aallon rakennuksissa on erikoisia yksityiskohtia, joita hän versioi rakennuksesta toiseen.
- Yle keräsi esimerkkejä Unescon maailmanperintökohde Aalto Worksin 13 rakennuksesta.
- Seinäjoen kirkossa lattia on kalteva. Paimion parantolaan Aalto suunnitteli hiljaisen pesualtaan.
- Museoviraston yliarkkitehti Jonas Malmberg kehottaa katsomaan Aallon lamppuja ja tilankäyttöä.
Alvar Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelemissa rakennuksissa on yksityiskohtia, joita voi löytää monesta eri kohteesta. Aalto ja hänen toimistonsa arkkitehdit versioivat ideoitaan rakennuksesta toiseen.
Yle keräsi yksityiskohtia Unescon maailmanperintökohteeksi valitun Aalto Worksin 13 kohteen joukosta.
Myös Museoviraston yliarkkitehti Jonas Malmberg nostaa esiin kiinnostavia piirteitä Aallon rakennuksissa.
Tällaisia erikoisuuksia rakennuksista löytyi.
Seinäjoen Lakeuden ristin kirkko: kalteva lattiaLakeuden ristin kaltevalla lattialla pyörii pallo hyvin. Video: Pasi Takkunen / Yle
Seinäjoen Aalto-keskuksessa Lakeuden ristin kirkon näennäisen yksinkertainen muoto ympäristöineen on täynnä harkittuja yksityiskohtia.
Niistä kenties yllättävin on kirkon lattia.
Kirkon eteisestä alttarille johtavalla käytävällä on mittaa 47 metriä. Lattia on kalteva siten, että alttari on 60 senttiä alempana kuin eteisen suuaukko.
Kaltevuuden yhtenä perusteena Aallolla oli piha-alueen huomioiminen.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Kirkon päädyssä olevat pääovet piti suunnitelmissa saada avattua kokonaan sivuille. Näin kirkon 1 400 paikkaa olisivat saaneet niin ikään kaltevaksi pengerretyltä pihalta 2 000 lisäpaikkaa.
Kaltevuuden ansiosta kaikki myös näkisivät alttarille asti.
Lakeuden ristin kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1960.
Paimion parantola: hiljainen allasAalto valitsi samanlaiset pesualtaat myös Helsingin kotiinsa. Video: Minna Rosvall / Yle
Alvar Aalto suunnitteli hiljaisen pesualtaan Paimion parantolaa varten. Parantola valmistui vuonna 1933. Siellä hoidettiin keuhkotautipotilaita 1960-luvulle asti. Sen jälkeen rakennus toimi yleissairaalana 2010-luvun puoliväliin saakka.
Aalto kertoi hiljaisen pesualtaan synnystä esitelmässään Wienin arkkitehtiliitolle vuonna 1955.
– Kun otin vastaan [Paimion parantolan] suunnittelutehtävän olin itse sairaana ja sen tähden minulla oli mahdollisuuksia tehdä muutamia kokeita ja tutkia millaista oli olla todella sairas, kertoi Aalto.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Hän yritti suunnitella heikoille potilaille huoneita, jotka tarjoaisivat rauhallisen ilmapiirin. Vesi laskeutuu posliinille 45 asteen kulmassa.
– Yritin suunnitella altaan, jossa vesi ei aiheuta melua, koska se ei kohtaa posliinia terävässä kulmassa eikä siten juostessaan haittaa naapuripotilasta.
Alvar Aalto valitsi samanlaiset altaat myös Helsingin Riihitien kotitaloonsa, kun se valmistui vuonna 1936.
Villa Mairea: uima-allas
Avaa kuvien katselu
Urbaanilegendan mukaan Alvar Aallon ystävä Thomas Church suunnitteli USA:han 1940-luvun lopulla hyvin samankaltaisen uima-altaan. Skeittaajat käyttivät sitä ramppien esikuvana. Kuva: Kati M. Rantala / Yle
Alvar ja Aino Aalto suunnittelivat vuonna 1939 Noormarkkuun valmistuneen Villa Mairean ystäväpariskunnalleen Maire ja Harry Gullichsenille kodiksi ja edustustilaksi.
Arkkitehdit saivat mahdollisuuden kokeilla uudenlaisia ratkaisuja sydämensä kyllyydestä. Yksi innovaatioista on puutarhassa sijaitseva uima-allas yksityiskohtineen.
Munuaisenmuotoinen allas heijastaa tyyneen pintaansa kuvan päätalosta. Allas-alueen kulmassa jykevä liuskekivitakka toimii samalla ulkoportaina yläkertaan.
Kotkan Sunilan asuinalue: puusäleiköt
Sunila oli Suomen ensimmäinen metsälähiö, ja alueen mäntymetsä jatkuu säleiköissä. Kuvat: Tiina Jutila / Yle (vasen), Antro Valo / Yle (oikea)
Kuusela-kerrostalon sisäänkäyntikatoksia tukevat puuriukusäleiköt ovat eräs versio metsämetaforasta, jota löytyy muualtakin Aallon tuotannosta.
Kuuselan puusäleiköt toistuvat jollain tavalla muissakin Sunilan rakennuksissa, kertoo arkkitehti Tapani Mustonen. Muun muassa Sunilan Kantolan talon sisäpihan köynnöskehikoissa on samantyyppinen rakenne.
– Kaikissa on ollut sama pehmentävä vaikutus valkoiseksi maalattuihin tai rapattuihin rakennuksiin, Mustonen sanoo.
Aalto käytti riukusäleikköjä myös omassa kotitalossaan Helsingin Munkkiniemessä ja Villa Maireassa Porissa.
Avaa kuvien katselu
Sunilan asuntojen julkisivuissa on arkkitehti Tapani Mustosen mukaan hienoja yksityiskohtia, kuten ikkunalistat ja köynnöskehikot. Kuva: Antro Valo / YleSäynätsalon kunnantalo: nahkainen kahvaSäynätsalon kunnantalon ovenkahva on edelleen nähtävyys. Video: Jaana Polamo / Yle
Säynätsalon kunnantalon ovenkahvat on päällystetty kestäväksi käsitellyllä nahalla.
Nahka edusti helpommin lähestyttävää otetta rakennukseen kuin useimmiten hallintorakennusten ovenkahvoissa käytetty metalli.
Uniikit ovenkahvat olivat niin kiinnostavia, että sihteereitä pyydettiin avaamaan työhuoneiden ovet varovaisesti, jottei ovi osuisi niitä valokuvaaviin kameroihin.
Avaa kuvien katselu
Alvar Aalto käytti kunnantalon päämateriaalina punatiiltä. Sitä on niin seinissä, lattioissa kuin patterit peittävissä tiilipenkeissä. Kuva: Jaana Polamo / Yle
Aallolle oli tärkeää, ettei tiiliseinä näyttänyt tasaiselta. Hän halusi pintaan rosoa ja elävyyttä. Niitä haettiin käyttämällä epätasaisia ja erivärisiä tiiliä.
Myös tiilten ladonnassa ja limityksessä käytettiin tavallisen juoksuladonnan lisäksi erilaisia tapoja.
Säynätsalon kunnantalon julkisivun tiililadonta poikkeaa perinteisestä. Kuvaus ja leikkaus: Jaana Polamo
Säynätsalon kunnantalo valmistui vuonna 1952. Rakennuksessa on kokoussalien ja toimistotilojen lisäksi asuintiloja ja kirjasto. 1993 Säynätsalosta tuli osa Jyväskylää.
Munkkiniemen ateljee: sisäpihan amfiteatteri
Avaa kuvien katselu
Aallon Ateljeen erikoisuus on sisäpihan amfiteatteri. Suuret ikkunat madaltavat ulko- ja sisätilan rajaa. Kuva: Selma Rita / Yle
Alvar ja Elissa Aalto suunnittelivat Aalto Ateljeen arkkitehtitoimiston käyttöön.
Vuonna 1955 valmistuneen rakennuksen toimistotilat koostuvat piirustushuoneesta, Alvar Aallon työhuoneesta ja neuvotteluhuoneesta.
Sisäpihan amfiteatteria vastapäätä on valkoinen seinä, johon arvellaan Aaltojen heijastaneen elokuvia.
Avaa kuvien katselu
Alvar Aalto oli yksi Suomen ensimmäisen elokuvakerhon perustajista. Ei ole varmuutta, onko Alvar Aalto itse heijastanut elokuvia amfiteatterin seinälle, mutta nykyään seinää käytetään elokuvien näyttämiseen. Kuva: Selma Rita / YleAsiantuntija: katso lamppuja ja laattoja
Aallon valintojen taustalla on mielenkiintoisia tarinoita. Museoviraston yliarkkitehti Jonas Malmberg tuntee Aallon työt läpikotaisin, mutta hänkään ei osaa varmasti sanoa, miksi jokin yksityiskohta on sellainen kuin on.
Hänen mukaansa Alvar Aalto harvoin kertoi valintojensa taustoja.
Malmbergin mukaan Aallon kohteissa vierailevan kannattaa tutkia etenkin sisätilan ja ulkotilan yhteyttä.
Esimerkiksi Villa Maireassa Aalto suunnitteli ulos mäntymetsän keskelle rakennusten rajaaman ulkotilan uima-altaineen. Ulkotila jatkuu sisälle, kun suuret lasiset liukuovet avataan.
Avaa kuvien katselu
Aaltokahva löytyy muun muassa Seinäjoen kaupunginkirjastossa. ”Niitä on aikoinaan myös myyty rautakaupassa”, kertoo Jonas Malmberg Museovirastosta. Kuva: Pasi Takkunen / Yle
Aallolla oli tapana versioida ideoitaan.
Esimerkki Aallon versioista ovat ovenkahvat, jotka suunniteltiin alun perin Rautatalolle Helsinkiin. Kahvan versioita löytyy niin Seinäjoen kaupungintalolta kuin Helsingin Akateemisen kirjakaupan ovista.
Valaisimista Malmberg nostaa esiin Seinäjoen kirjaston lukusalin pöytälamput. Ne pääsivät takaisin kunnostettuihin pöytiin pitkän varastokauden jälkeen, kun Aallon kirjaston peruskorjaus valmistui.
Avaa kuvien katselu
Aallon mustikkalamput olivat kellarissa 30 vuotta. Kuva: Pasi Takkunen / Yle
Kodikkuus on leimallista Aallon toimiston töille.
– Kannattaa huomioida, miten taitavasti Aalto käyttää monia eri materiaaleja, eikä kokonaisuus silti ole sillisalaattia, sanoo Malmberg.
Siniset kouruklinkkerit ovat tyypillinen yksityiskohta, joita löytyy Aallon rakennuksista niin sisältä kuin ulkoa. Väritykset vaihtelevat, ja lavein kirjo löytyy Kansaneläkelaitokselta Helsingistä.