Prinsessa Stéphanien nuoruuden nopeat käänteet vaativat rohkeaa ja vahvaa luonnetta. Vauhtivuosien jälkeen hän nauttii harmonisesta elämästä Monacossa, johon suurta iloa tuovat kaksi pientä lapsenlasta.MVPhotos
Monacon prinsessa Stéphanien elämä on ollut täynnä hengästyttäviä käänteitä. Hovin perinteitä vastaan kapinoinut prinsessa on poseerannut mallina, laulanut levyhittejä ja kiertänyt sirkuksen mukana.
Kun Monacon ruhtinasparin kolmas lapsi prinsessa Stéphanie syntyi helmikuussa 1965, oli hän hartaasti odotettu. Perheessä oli kaksi vanhempaa lasta, kahdeksanvuotias prinsessa Caroline ja pian seitsemän täyttävä prinssi Albert. Ennen kuopuksen syntymää äiti, ruhtinatar Grace, oli kokenut kaksi keskenmenoa.
Stéphanieta on luonnehdittu perheen lapsista eläväisimmäksi. Äidin mielestä kuopus oli lämmin, hauska, älykäs ja urheilullinen, mutta myös aikamoinen villikko.
Lapsena Stéphanien kerrotaan olleen hemmoteltu, ilkikurinen ja huoleton tyttö, jota kaikki ihailivat. Kouluiässä hän harrasti tanssia, pianonsoittoa ja ratsastusta, jossa lajissa hän myös kilpaili.
Kesällä 1982 17-vuotiaalla Stéphaniella oli elämä edessä. Hän oli juuri suorittanut ylioppilastutkinnon ja vietti kesäloman viimeisiä päiviä äitinsä kanssa ruhtinasperheen maaseutuasunnolla Roc Agelissa. Sieltä heidän oli tarkoitus ajaa autolla Monacoon ja matkustaa sieltä yhdessä junalla Pariisiin, jossa Stéphanie jatkaisi opintojaan.
Mutta matkalla Monacoon Stéphanien elämä ja tulevaisuus menivät uusiksi.
Monacon ikoninen ruhtinasperhe vuonna 1969: ruhtinas Rainier, prinsessa Caroline, prinsessa Stéphanie, ruhtinatar Grace ja prinssi Albert. Gracen kuolema syöksi koko perheen tolaltaan pitkiksi ajoiksi.
© MVphotos
Auto-onnettomuus jätti trauman
Kun Grace ja Stéphanie tekivät lähtöä loma-asunnolta syyskuun 13:n päivän aamuna, autonkuljettaja tarjoutui ajamaan heidät palatsille. Grace toppuutteli ja sanoi ajavansa itse, kirjailija Jeffrey Robinson on kertonut kirjassaan Rainier & Grace.
Jyrkässä mutkassa vuoristotiellä Grace menetti autonsa hallinnan, ja auto syöksyi tieltä.
Stéphanie loukkaantui lievästi, mutta ruhtinatar Grace kuoli seuraavana päivänä sairaalassa. Hautajaiset järjestettiin viisi päivää myöhemmin, jolloin Stéphanie oli edelleen sairaalassa eikä päässyt osallistumaan niihin.
Onnettomuus aiheutti valtavan kohun ja sen syitä arvuuteltiin pitkään. Olivatko auton jarrut epäkunnossa? Painoiko Grace hätäännyksissään jarrun sijaan kaasupoljinta? Oliko Grace kesän päättyessä ylirasittunut, sillä kesä oli ollut täynnä tilaisuuksia ja tapahtumia?
Hurjimmillaan syy onnettomuudesta vieritettiin Stéphanielle, sillä huhuttiin, että hän ajoi onnettomuusautoa. Ei siis riittänyt, että tytär istui kuolevan äitinsä vieressä samassa autossa, vaan kaiken lisäksi hän olisi ollut syyllinen tämän kuolemaan.
Syytökset aiheuttivat Stéphanielle vuosien trauman. Pitkään hän kieltäytyi puhumasta julkisesti äitinsä kuolemasta. Jeffrey Robinsonin haastattelussa hän kuitenkin vakuutti, että ei ollut ollut ratissa tuona kohtalokkaana päivänä. Lopulta selvisi, että onnettomuuden aiheutti Gracen äkillinen sairauskohtaus, aivoverenvuoto.
Androgyyninen olemus oli Stéphanien valtti mallimarkkinoilla. Syyskuussa 1986 hänet kuvattiin Ranskan Voguen kanteen.
© MVphotos
Muotibisneksestä laulajan uralle
Onnettomuutta seuranneen vuoden Stéphanie vietti yhdessä poikaystävänsä Paul Belmondon kanssa tekemättä varsinaisesti mitään. Suruvuoden jälkeen hänen elämässään alkoi tapahtua, hän näytti epätoivoisesti etsivän elämälleen suuntaa ja omaa paikkaansa. Kaikki yritykset eivät aina olleet hänen isänsä, ruhtinas Rainierin mielestä prinsessalle sopivia.
Ensin Stéphanie innostui muoti- ja vaatebisneksestä. Hän oli työharjoittelussa Christian Diorilla pääsuunnittelija Marc Bohanin ohjauksessa, ja suunnitteli myöhemmin yhdessä ystävänsä Alix de la Comblen kanssa uimapukumalliston.
Sitten Stéphanie keksittiin valokuvamalliksi, ja hänet kuvattiin esimerkiksi Vanity Fairin ja Ranskan Voguen kanteen. Hänelle maksettiin alusta asti huippupalkkioita. Stéphanien androgyyninen olemus oli tuolloin juuri se, mitä malleilta haluttiin.
”Mutta osa hänen vetovoimaansa on totta kai hänen tarinansa, se, että hän on prinsessa”, myönsi maineikkaan newyorkilaisen Wilhelmina-mallitoimiston johtaja.
Oli surkuhupaisaa, että ruhtinas Rainier oli aikanaan kieltänyt vaimoaan palaamasta näyttelijäksi, mutta joutui nyt hyväksymään sen, että hänen kuopuksensa esiintyi kaikkien katseitten alla lehtien kansikuvissa. Lopulta isä sai tarpeekseen ja kielsi tytärtään lähtemästä malliksi New Yorkiin.
Stéphaniella tuntui kuitenkin ideoita riittävän. Vuonna 1986 hän yllättäen teki esikoissinglen, joka julkaistiin ranskaksi nimellä Ouragan. Englanninkielinen versio oli nimeltään Irresistible. Singlestä tuli maailmanlaajuinen hitti, ja se möi yli miljoona kappaletta. Myös esikoisalbumi oli myyntimenestys.
”En koskaan ajatellut, että levy myisi noin hyvin. Mutta kun sain tilaisuuden laulaa, tajusin, että sitä juuri haluan tehdä”, Stéphanie sanoi People-lehden siteeraamassa haastattelussa.
Laulajan ura alkoi pian hyytyä, mutta jotain suurta ja odottamatonta oli vielä tulossa.
Vuonna 1991 Michael Jackson etsi naislaulajaa työn alla olleeseen kappaleeseen In the Closet. Tarkoitus oli, että naisen nimeä ei paljastettaisi. Kun single ilmestyi huhtikuussa 1992, ilmassa kihisi kysymys, kuka tuntematon naisääni oli. Ehkä Madonna tai Janet Jackson?
Mysteeritytön salaisuus paljastettiin vasta myöhemmin. Hän oli prinsessa Stéphanie.
Stéphanie emännöi Michael Jacksonia toukokuussa 1996, kun tämä palkittiin Monacossa kaikkien aikojen parhaasta musiikkialbumista. Jacksonin ja Stéphanien yhteinen single oli julkaistu neljä vuotta aiemmin.
© MVphotos
Rakkautta etsimässä
Ammatillisen etsikkoajan rinnalla Stéphanie yritti löytää rauhaa myös henkilökohtaisessa elämässään. Miessuhteet kuitenkin karahtivat kiville kerta toisensa jälkeen.
Paul Belmondon, näyttelijä Jean-Paul Belmondon pojan jälkeen Stéphanie seurusteli toisenkin kuuluisan näyttelijäperheen vesan, Anthony Delonin kanssa. Tämän isä oli Alain Delon.
Rakkaus löytyi viimein läheltä: Daniel Ducruet oli Stephanien henkivartija, entinen poliisi.
Lähtökohdat eivät olleet hääppöiset. Kun suhde tuli julki, Ducruet’n edellinen tyttöystävä oli kuudennella kuulla raskaana. Muutaman kuukauden kuluttua myös Stéphanie alkoi odottaa lasta.
Daniel Ducruet’n ensimmäinen lapsi Michaël syntyi helmikuussa 1992 ja hänen ja Stéphanien lapsi Louis saman vuoden marraskuussa. Kaksi vuotta myöhemmin Stéphanie ja Daniel saivat tyttären, Paulinen.
Stéphanie halusi naimisiin lastensa isän kanssa. Hän joutui kuitenkin taivuttelemaan omaa isäänsä, ennen kuin tämä suostui. Siviilivihkiminen tapahtui heinäkuussa 1995. Stéphanie oli 30-vuotias.
Avioliitto kesti vain vuoden, sillä Daniel jäi kiinni salasuhteesta belgialaisen stripparin Fili Houtemanin kanssa.
Kun Stéphanien kolmas lapsi Camille syntyi heinäkuussa 1998, äiti kieltäytyi kertomasta, kuka on isä, eikä tämän nimeä kirjattu edes lapsen syntymätodistukseen. Jälkeen päin on selvinnyt, että mies on prinsessan entinen henkivartija Jean-Raymond Gottlieb.
Stéphanien lapset käyttävät isiensä sukunimiä, kuninkaallisia titteleitä heillä ei ole.
Stéphanie oli nyt 33-vuotias eronnut, kolmen pienen lapsen yksinhuoltaja. Sen sijaan, että olisi asettunut turvalliseen arkeen ruhtinaallisen palatsin suojiin lähelle lapsuudenperhettään, Stéphanie hyppäsi jälleen tuntemattomaan.
Daniel Ducruet ja Stéphanie olivat kahden lapsen vanhemmat, kun he saivat morsiamen isältä luvan mennä naimisiin kesällä 1995. Avioliiton myötä lapset saivat paikan Monacon kruununperimysjärjestyksessä.
© MVphotos
Sirkus vei mukanaan
Sirkus on Monacon ruhtinasperheen yhteinen kiinnostuksen kohde, ja alan vuosittainen festivaali Monte Carlossa kuuluu maan seurapiirikalenterin kohokohtiin.
Vuonna 1999 Stephanie kohtasi festivaalilla miehen, jonka vuoksi hän oli valmis panemaan paljon peliin. Franco Kniez oli eläintenkesyttäjä, kuudennen polven sirkuslainen ja nimeään kantavan Sveitsin vanhimman sirkuksen johtaja.
Mies oli yksitoista vuotta Stephanieta vanhempi ja naimisissa. Stephanien tavattuaan hän jätti vaimonsa ja teini-ikäisen poikansa. Prinsessa hullaantui sirkustirehtööriin niin, että vuonna 2001 hän lähti kiertämään ympäri Eurooppaa tämän asuntovaunussa ja otti mukaan kolme pientä lastaan.
Monacon ruhtinasperhe ei kommentoinut prinsessan suhdetta julkisesti, mutta elämäkerturi Angela Levinin mukaan he eivät olleet siitä innostuneita.
”Prinsessa Carolinen mielestä pikkusisko oli pettänyt koko perheen”, Levin kertoi.
Lopulta puolitoista vuotta kiertolaiselämää riitti. Suhde päättyi vuonna 2002, ja Stephanie lapsineen muutti Monacoon, jossa kaksi vanhinta lasta jatkoi koulunkäyntiä.
Monte Carlon sirkusfestivaali koitui Stephanien kohtaloksi kuitenkin vielä toisenkin kerran. Vuonna 2003 prinsessa otti jälleen lapset kainaloonsa ja jätti Monacon linnanmuurit taakseen tavattuaan portugalilaisen sirkustaiteilijan Adans Lopez Peresin.
Koko poppoo asui taas sirkustaiteilijan asuntovaunussa. Stephanie ja Adans menivät naimisiin syyskuussa 2003.
Noihin aikoihin otetuissa valokuvissa prinsessa nähdään pikemminkin karavaanarin asussa kuin kuninkaallisena. Joskus hänellä on yllään kulahtanut aamutakki, toisinaan bikinin yläosa ja sortsit, ja usein huulessa roikkuu savuke.
Stephanien ja lasten elämä sirkuslaisina päättyi, kun hän erosi miehestään vuonna 2004 ja palasi Monacoon. Isän kannalta tyttären rauhoittuminen tapahtui viime hetkellä, sillä Rainier kuoli seuraavana vuonna.
Portugalilainen akrobaatti Adans Lopez Peres oli kymmenen vuotta Stéphanieta nuorempi. Pariskunta vietti kesäpäivää asuntovaununsa edustalla Sveitsissä vuonna 2003.
© All Over Press
Paluu kunnon kuninkaalliseksi
Villien ja vaiherikkaiden kiertolaisvuosien jälkeen Stéphanie palasi juurilleen ja käänsi jälleen uuden sivun elämässään. Kunnon kuninkaallisen tavoin hän alkoi aktiivisesti osallistua hyväntekeväisyyteen ja järjestötyöhön.
Erityisesti hänen sydäntään lähellä on työ aidsia vastaan. Stéphanie oli perustamassa Monacoon kansalaisjärjestöä, joka levittää tietoa sairaudesta ja tukee aidsiin sairastuneita. Hän jopa levytti kappaleen L’Or de nos vies, jonka tuotto luovutettiin aidsin vastaiseen työhön.
Myös sirkus on yhä Stéphanien intohimo, ja hän on pitkään luotsannut Monte Carlon kansainvälistä sirkusfestivaalia.
Muutoin entinen villikkoprinsessa viettää 61-vuotiaana rauhallista elämää, jossa tärkeintä ovat lapset ja lapsenlapset. Vaikka Stéphanien kolme lasta kokivat lapsena paljon muutoksia ja jopa kiertolaiselämää, kaikki ovat menestyneet ja löytäneet oman paikkansa.
Esikoispoika Louis Ducruet, 33, opiskeli urheilujohtamista Yhdysvalloissa ja työskentelee monacolaisessa jalkapallojoukkueessa. Hän on naimisissa ja kahden pienen tytön, kolmivuotiaan Victoiren ja puolitoistavuotiaan Constancen isä.
Pauline Ducruet, 32, on menestynyt sukeltaja. Hän osallistui Monacon joukkueessa vuoden 2010 nuorten kesäolympialaisiin Singaporessa. Pauline on opiskellut vaatesuunnittelua ja perustanut sukupuolineutraalin luksusvaatemerkin Alter Designsin.
Camille Gottlieb, 28, opiskeli Nizzan yliopistossa kirjallisuutta. Hän menetti ystävänsä päihtyneen skootterikuskin aiheuttamassa onnettomuudessa ja perusti järjestön, joka tiedottaa humalassa ajamisen vaaroista. Camillen sanotaan muistuttavan eniten isoäitiään, ruhtinatar Gracea.
Lue myös Kotiliesi.fi: Venla tiesi jo nuorena, että haluaa hääpäivänä päähänsä lähes satavuotiaan kruunun
Sisarukset prinsessa Caroline, ruhtinas Albert ja prinsessa Stéphanie tervehtivät kansaa palatsin parvekkeelta Monacon kansallispäivänä marraskuussa viisi vuotta sitten.
© MVphotos
Erilainen polku kuin sisarella
Stéphanien elämäntarinaa on kuvailtu epätavalliseksi. Hän on aina ollut luonteeltaan itsenäinen, ja verrattuna hillittyyn ja eleganttiin sisareensa Carolineen, hän on vältellyt sovinnaisuutta ja valinnut sen sijaan seikkailun. Häntä onkin usein kuvattu kapinalliseksi.
Syntymäpäivähaastattelussaan runsas vuosi sitten Stéphanie halusi kuitenkin oikaista ajatusta.
”Olen mielestäni pikemminkin kova tekemään töitä kuin kapinallinen. Olen ihan säädyllinen ihminen, enkä mielestäni ole koskaan tehnyt mitään skandaalinkäryistä.”
Elämänsä käänteistä hänellä on myös oma näkemyksensä.
”Olen vain ottanut vastaan sen, mitä elämä on tuonut tullessaan.”
Juttu on julkaistu Annassa 31/2026.