Nepsy-lapsi tarkoittaa lasta, jolla on jokin neuropsykiatrinen häiriö. Tunnetuimpia neurokirjon diagnooseja ovat ADHD, autismikirjon häiriö, ADD ja Touretten oireyhtymä.
Koska nepsy-lapsen hermosto käsittelee ja säätelee tietoa eri tavalla kuin neurotyypillisen ihmisen hermosto, hän voi kuormittua keskivertoa herkemmin. Ylikuormitus voi purkautua vetäytymisenä tai voimakkaana tunnemyrskynä.
Arjen pitäminen sujuvana voi vaatia nepsy-lapsen vanhemmalta paljon: usein rutiinit ovat korostuneen tärkeitä, ja lapsi voi kaivata paljon ohjausta ja tukea. Tällaisessa elämäntilanteessa myös vanhempi kaipaisi tukea ja hyväksyntää, mutta valitettavasti ymmärrystä ei aina ole tarjolla. Liian usein vanhempi joutuu ulkopuolisten paheksunnan, syyllistämisen tai epäuskon kohteeksi lapsen oirehdinnan takia.
Taannoin Kaksplussan kyselyssä nepsy-lasten vanhemmat avautuivat siitä, millaisia ennakkoluuloja he ovat kohdanneet. Nostamme esiin 12 kokemusta, jotka antavat ajattelemisen aihetta.
Lue myös: Jos olet nepsy-lapsen vanhempi ja kadehdit muita perheitä, lue tämä
Syyllistävät kommentit
Vanhempien vastauksista ilmenee, että lähipiiri usein syyllistää vanhempia ja vähättelee lapsen tilannetta. Enemmistö kyselyyn vastanneista vanhemmista koki, että myös julkisuudessa käyty keskustelu on sävyltään syyllistävää.
”Tällaista olen kuullut äidiltäni: 1) Nykyajan ruokavalio ja lisäaineet saavat levottomaksi. 2) Käytit kynsilakkaa ja meikkivoidetta raskausaikana, siitä on tullut kemikaaleja. 3) Ei ollut ennen vanhaan tällaista ADHD:ta.”
”Minulle on sanottu, että jätä sokeri pois, niin rauhoittuu. Olen kuulemma keksinyt ADHD:n lapselleni ja muka kasvattanut häntä huonosti. Koulusta väitetään, ettemme tue lasta koulunkäynnissä, vaikka väännämme läksyjä yhdessä tuntitolkulla iltaisin.”
”Meille läheinen ihminen on sanonut, että ei meidän lapsessamme ole mitään erityistä. Minä en vain äitinä kuulemma ole hänen kanssaan tarpeeksi, vaan räplään mieluummin puhelintani.”
Ai kurin ja kasvatuksen puutetta?
Kyselyn perustella yleisin nepsy-lasten vanhempien kohtaama ennakkoluulo on se, että vanhempien kasvatustaidoissa olisi parannettavaa.
”Haimme päiväkotiin kuntoutussuunnitelmassa suositeltua henkilökohtaista avustajaa lapsellemme. Päiväkodin johtaja epäsi tämän perustellen näin: ’Olen kyllä sitä mieltä, että nämä ongelmat voidaan selvittää ihan riittävällä kurinpidolla.’ Lapsi itki päiväkodissa joka päivä.”
”Ihmiset ajattelevat aika usein, että en osaa tai halua kasvattaa lastani vaan hyväksyn hänen huonon käytöksensä. Äitini ehdottelee, että lapsi pitäisi antaa sijoitukseen, vaikka ammattikasvattajat ovat sitä mieltä, että teen hyvää työtä hänen kanssaan.”
”Edelleen kuulee väitteitä, että autismi johtuisi huonosta kasvatuksesta tai että ADHD olisi seurausta liiallisesta sokerin syönnistä. Kumpikaan ei pidä paikkaansa. Kyse on synnynnäisistä neurokehityksellisistä ominaisuuksista – ei vanhempien epäonnistumisesta tai kotioloista.”
Kun ei vain uskota
Kyselyyn tulleista vastauksista tuli esiin, että usein ennakkoluuloissa ja ihmettelyissä on kyse tiedon puutteesta. Ikävä kyllä läheiset eivät välttämättä edes yritä ymmärtää.
”Lapsemme nepsy-piirteitä ei uskota todeksi, koska hän on kiltti. Lapsi oppi lukemaan ennen viiden vuoden ikään, joten hän on ihan ’normaali’ tai ’fiksu’. Meille on sanottu, että hän on esikoisemme, ja siksi meistä vain tuntuu siltä, että emme osaa kasvattaa häntä.”
”Usein kuulee väitettävän, että ADHD on muotivillitys, vaikkei diagnoosia tosiaankaan saa noin vain.”
”Ihmetellään, miksi rutiineista ei voi joustaa esimerkiksi viikonloppuisin. Ei ymmärretä, että esimerkiksi yhden illan valvominen voi vaikuttaa pitkälle tuleviin päiviin.”
Lue myös: 4 asiaa, joita ei kannata koskaan sanoa nepsy-lapsen vanhemmalle
Koko tarina ei näy ulospäin
Vastauksissa toistui vanhempien toivomus siitä, että nepsy-lasten perheitä ei tuomittaisi ensivilkaisulta tai -kuulemalta. Lapsen tilanne ei aina välity ulkopuolisille, mutta se on silti todellinen.
”Monet eivät usko, että mitään ongelmia on, kun vieraita ihmisiä tavatessaan lapsi tsemppaa. Myöhemmin kotona hän kuitenkin purkaa ylikuormitustilaansa karjumalla ja lyömällä.”
”Jos olemme ravintolassa syömässä, on erityislapsellamme puhelin tai tabletti edessään ja siellä jokin lastenohjelma pyörimässä. Muuten hän ei malta keskittyä syömiseen poikkeuksellisessa ympäristössä. Ilman tätä me vanhemmatkaan emme pystyisi syömään ruokaamme lämpimänä. Tästä saa todella paljon tympeitä mulkaisuja.”
”Toivoisin, että maailmassa oltaisiin ymmärtäväisempiä nepsy-lapsien vanhempia kohtaan. He tekevät parhaansa äärimmäisen kuormittavassa elämäntilanteessa.”
Jutun sitaatit ovat peräisin Kaksplussan kesällä 2026 toteuttamasta kyselystä.
Artikkeliin liittyvät aiheet