Kotkan Sunilassa kerrostalon pihamaalla ei näy ketään, vain korkeat männyt huojuvat hiljakseen. Vastapäisen talon parvekkeella istuu iäkäs mies, joka katselee vieraiden kulkua.
Kipuamme kerrostalon ylimpään kerrokseen. Asunnon ulko-oveen on kiinnitetty lapsen piirros, jossa seisoo liuta ihmisiä. Irja Burakoff, 76, avaa oven.
Alla olevalla videolla Irja Burakoff kertoo, mitä hän toivoo maailmanperintökohteen maineen tuovan Sunilaan:
Video: TIina Jutila / Yle
Irja Burakoff ja puolen vuosisadan kaverit
Burakoff on asunut samassa asunnossa 49 vuotta. Hän muistaa ajan, jolloin Sunilassa oli kaikki. Koulut, pankit, kolme ruokakauppaa, vihanneskauppoja, apteekki ja hammaslääkäri.
– Nyt ei ole mitään. Ei mitään.
Ja kuitenkin: täällä on koko Irja Burakoffin elämä.
Avaa kuvien katselu
Irjan aviomies Pekka Burakoff asui lähes koko elämänsä Sunilassa yhdessä ja samassa kerrostalossa. Lapsena C-rapussa, vuonna 1977 hän muutti vaimon ja lastensa kanssa A-rappuun. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Burakoff naurahtaa makeasti, kun häneltä kysyy, onko hän pisimpään Sunilassa asunut asukas.
– Olen ainakin viiden parhaan joukossa.
Hän on nähnyt, miten alue on muuttunut: vaikka palvelut ovat hävinneet lähes tyystin, yhteisöllisyys on säilynyt.
– Kun katson ikkunasta, siellä ovat kaikki tutut.
Avaa kuvien katselu
Makuuhuoneen ikkunasta näkyy Burakoffin entisen työpaikan piiput. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Yksi naapuri kerää hänelle mustikoita, toisella on vara-avain ja oman rapun porukka kokoontuu yhteen.
Burakoff ei kaipaa muualle – täällä on koti.
Avaa kuvien katselu
Irja Burakoff on asunut lähes puoli vuosisataa samassa kodissa – ensin miehen ja lastensa kanssa, sitten kaksin, nyt yksin. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Toimittaja Mia Halonen ja kirjoituskammio
Avarat huoneet, paksut seinät ja valo, joka kulkee esteettömästi asunnon läpi. Ikkunoista avautuu vehreä maisema puiden latvuksiin. Keittiössä tuoksuu tuore kahvi.
Tältä näyttää toimittaja ja juontaja Mia Halosen, 61, tuoreessa kodissa.
Avaa kuvien katselu
Sunilassa sijaitsee Mia Halosen kakkoskoti. Ykköskotina toimii vuokra-asunto Helsingissä, koska pääkaupunkiseudulla asuu myös hänen iäkäs äitinsä. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Halonen etsi vuosia asuntoa Sunilasta. Hänelle tuli kiire, kun uutinen alueen ehdokkuudesta Unescon maailmanperintökohteeksi kiiri hänen korviinsa.
– Ajattelin, että nyt pitää pistää hösseliksi, että ehdin ostaa asunnon ennen kuin päätös tulee.
Kiiruhtaminen kannatti. Hän osti asunnon heinäkuussa, juuri ennen kuin Sunilasta tuli maailmanperintökohde.
Aalto-kohde ja vieläpä edullinen
– Älkää katsoko kovin tarkkaan eteisen maalausjälkeä, nauraa Halonen.
Hän on juuri maalannut eteisen tummanvihreäksi ja olohuoneen kanelipullan nimisellä sävyllä. Illalla kyytiä saa eteisen muovimatto, joka vaihtuu vinyylilattiaan.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Viime vuosina Alvar ja Aino Aallon suunnittelemaan Sunilaan on muuttanut ihmisiä edullisten asuntojen takia. Toisia puhuttelevat maailmankuulut suunnittelijat.
Halosen ostopäätökseen vaikuttivat molemmat.
Hän kuuli ensimmäisen kerran Sunilasta parikymmentä vuotta sitten toimittajakollegaltaan Josper Knutakselta. Silloin hän ihmetteli, miten Aallon suunnittelemat asunnot voivat olla niin edullisia.
Rakkaus Sunilaan roihahti kuusi vuotta sitten, kun hän näki Ylen artikkelin Jani Kylmäsen asunnosta.
– Hitsi, onpas makeeta, ajattelin! Sen jälkeen aloin rampata täällä.
Halosen mielestä parasta on asunnon valoisuus ja avaruus, puistomainen ympäristö, lähellä oleva meri ja asuinpaikan yhteisöllisyys. Ostopäätökseen johti kuitenkin alkovi.
– Olohuoneen yhteydessä on alkovi, josta tulee minun kirjoituskammioni.
Katso videolta, mikä Mia Halosen yllätti Sunilassa:
Video: TIina Jutila / Yle
Halonen ei kerro asuntonsa tarkkaa hintaa, mutta tällä hetkellä myynnissä olevista kaksioissa pyyntihinta on 20 000–60 000 euroa.
Hän uskoo, että turistien kiinnostus alueeseen kasvaa ja asuntojen arvo voi nousta, kun alue päätyi maailmanperintökohteeksi.
– En silti ajattele, että koti on sijoituskohde. Koti on koti.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Metallimuusikko Samu Haatainen ja turvallisuus
Metallimuusikko Samu Haatainen, 37, ei ole Aalto-fani. Hän ei ole mukana Pro Sunila-yhdistyksen toiminnassa, ei osallistu talkoisiin, eikä tunnista itseään sunilalaiseksi.
– Minulle tämä on upea asuinalue ja kiva vuokrakoti, hän sanoo suoraan.
Avaa kuvien katselu
Samu Haatainen on muuttanut aikuisiällä tiuhaan tahtiin. Sunilassa hän on viihtynyt pidempään kuin missään muualla. Syynä tähän on se, että lapset viihtyvät ja heillä on tuttuja Sunilassa. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Haatainen on asunut lastensa kanssa Sunilassa kuusi vuotta. Turvallisuus ja rauhallisuus ovat tärkeitä.
– Voin päästää lapset turvallisesti liikkumaan kylille. Luonto on lähellä ja paljon urheilumahdollisuuksia, eikä kuntosaleille ole tunkua, 37-vuotias Haatainen luettelee.
Haatainen nostaa esiin myös Sunilan tapahtumat, joita on hänestä paljon – on taidetta, valoteoksia, kirppiksiä ja avoimia ovia.
Hän uskoo, että valinta maailmanperintökohteeksi voi lisätä tapahtumia ja turisteja alueella. Lisäksi hän toivoo, että status tuo rahaa rakennusten peruskorjauksiin.
– Onhan täällä pientä ränsistymistä. Vanhoissa taloissa on aina laittamista.
Katso videolta Samu Haataisen mietteet, miten hän päätyi muuttamaan Aalto-kotiin:
Video: TIina Jutila / Yle
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Heikki Naski ja lapsuuden ankeat muistot
Heikki Naskin, 72, kodin ikkunasta näkyy Sunilan urheilukenttä. Sinne hän koulupoikana ”unohti” ottaa sukset ja luistimet mukaan.
– Voimistelu ja liikunta olivat kaikkea muuta kuin minun juttuni, Naski naurahtaa.
Avaa kuvien katselu
Heikki Naski asuu 64-neliöisessä läpitalon asunnossa, jonka on itse remontoinut. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Nyt hän asuu näköalapaikalla lapsuutensa painajaiseen. Mutta Naski ei kadu hetkeäkään.
– Kun sateen jälkeen kentällä on iso lätäkkö, voin kuvitella, että siinä on järvi.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Naski asui 1960-luvulla Kotkan Käpylässä ja kävi Sunilan yhteiskoulua. Sunilaan hän muutti vuonna 2017 ystävien houkuttelemana – ensin vuokralle ja myöhemmin osti samasta talosta kaksion.
– Ei Alvar Aalto ollut se syy. Luonto, veden läheisyys, Kantolan ranta ja rantasauna – ne ovat parhaat paikat.
Naskikin ylistää alueen vahvaa yhteisöllistä henkeä – asukkaat nauttivat aamukahvia yhdessä ja pitävät huolta piha-alueesta.
On paikka, jossa Heikki Naski asuisi mieluummin kuin nykyisessä Aalto-kodissa. Katso videolta, mikä se on:
Video: TIina Jutila / Yle