• Helsinki siirtää koulujen oppilaaksiottoalueiden rajoja. Osa Puu-Myllypuron lapsista menee ensi syksynä Itäkeskuksen kouluun Myllypuron sijaan.
  • Aluepäällikkö Katriina Aaltio sanoo, että kyse on oppilasmäärien tasaamisesta. Jaoston puheenjohtaja Kaisa Eskola näkee taustalla segregaation vähentämisen.
  • Itäkeskuksessa on enemmän muita kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia. Tulot ovat pienemmät.

Itäisen suurpiirin perusopetuksen aluepäällikkö Katriina Aaltio Helsingin kaupungilta ihmettelee oppilaaksiottoalueiden rajojen siirrosta noussutta keskustelua.

Aaltion mukaan muutokset on päätetty puhtaasti koulujen oppilasmäärien tasoittamiseksi, koska osa kouluista on liian täysiä ja osassa on tilaa.

Jotkut vanhemmista ovat hermostuneet muutoksista. Esimerkiksi pientalovaltaisessa Puu-Myllypurossa vuoden kuluttua koulun aloittavista ekaluokkalaisista osa meneekin Itäkeskuksen peruskouluun Myllypuron peruskoulun sijaan.

Asuinalueiden välillä on suuria eroja. Itäkeskuksessa asuu Myllypuroa huomattavasti enemmän ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Myös keskimääräiset tulot ovat Itäkeskuksessa pienemmät.

Helsingin Sanomien mukaan muutoksissa on kyse segregaation ehkäisystä eli asuinalueiden välisten erojen tasoittamisesta.

Katriina Aaltion mukaan tietoa siitä, kuinka suurella osalla koulujen oppilaista on jokin muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi, tai missä he asuvat, ei ole käytetty päätöksiä tehdessä.

Muutostarvetta ajavat Aaltion mukaan myös kaupungin pyrkimys yhtenäiskouluihin sekä koulurakennusten kunto.

Aaltio: Yhdenvertainen kohtelu

Lapsia kohdellaan yhdenvertaisesti, Aaltio painottaa.

– Olemme lähteneet siitä, että koulut ovat sopivan kokoisia, ja että oppilaiden koulumatka ei ole liian pitkä, alakoulussa alle kaksi kilometriä.

– Nämä tekijät ovat tärkeämpiä kuin se, että naapurustot pidettäisiin yhtenäisinä.

Muutoksia suunniteltaessa on pyydetty lausunto Helsingin kaupungin asumisen yksiköltä siitä, miten rajojen siirtäminen vaikuttaa asumisen hallintaan, eli esimerkiksi siihen, kuinka suuri osa asukkaista asuu omistusasunnossa.

Lausunnossa todettiin, ettei rajojen siirto saa aikaan merkittäviä parannuksia tai huononnuksia, Aaltio kertoo.

Segregaation torjunta esimerkiksi varmistamalla, että asuinalueella on erilaisia asumismuotoja, on kuitenkin Aaltion mukaan tervetullutta.

– Me emme kuitenkaan ole siitä näkökulmasta muutoksia tehneet.

Ensimmäiset muutokset tulevat voimaan vuoden kuluttua ja osa vasta vuonna 2030.

Nuori nainen seisoo keltaisen puuseinän edessä päässään nylon beat hattu.

Avaa kuvien katselu

Myllypurolainen Sanna Clement kertoo käyneensä hyviä keskusteluja aiheesta naapureiden kanssa. Hän kertoo, että monet alueella identifioituvat myllypurolaisiksi. Nyt elinpiiri vähän muuttuu. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Oppilaaksiottoalueiden rajoja ja oppilasmääriä seurataan jatkuvasti. Joskus tulee yllätyksiä, kuten viime vuonna, kun asumistukea leikattiin.

– Koko Helsingissä tuli paljon muuttamista ja joillain alueilla se näkyi erityisen vahvasti. Esimerkiksi Myllypuroon taisi tulla 70 uutta oppilasta viime syksynä.

Myllypurossa oppilasmäärää kasvatti Aaltion mukaan myös useamman suuren kerrostalon remontin valmistuminen.

Jaoston puheenjohtaja: Rajojen siirto on keino vähentää segregaatiota

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtaja Kaisa Eskola (vas.) näkee päätösten taustalla tilojen käytön tasaamisen lisäksi myös pyrkimystä vähentää segretaatiota.

Kaikki puolueet Helsingissä ovat sitoutuneet segregaation vähentämiseen, ja koulujen oppilaaksiottoalueiden muutos on yksi keino siihen, Eskola sanoo.

Hänen mukaansa on hyvä, jos rajoja siirtämällä eri asuinalueiden lapset tutustuvat toisiinsa entistä paremmin.

– Ihminen, joka ymmärtää erilaisuutta, osaa myös työelämässä toimia erilaisten ihmisten kanssa.

Akuutisti kyse on kuitenkin tilasta, opettajana työskentelevä Eskola sanoo.

– Esimerkiksi Myllypuron koulussa on hankala järjestää välitunteja ja ruokailuja, koska se on niin täynnä.

Itäkeskuksessa taas on tilaa ja se on lähellä, Eskola perustelee.

Osalla Puu-Myllypuron koululaisista matka voi olla Itäkeskukseen jopa lyhyempi kuin Myllypuron kouluun, hän arvioi.

Suomenkielisen jaoston varapuheenjohtaja Laura Rissanen (kok.) näkee taustasyyksi myös luokkakokojen pienentämisen oppilasmäärien tasaamisen lisäksi.

Hän kertoo, että Kokoomus esitti vuoden lisäaikaa päätöksenteolle, mutta se ei mennyt äänestyksessä läpi.

– Tässä on niin isosta kokonaisuudesta kyse, että oltaisiin toivottu lisäaikaa. Sitten oltaisiin ehditty käydä paremmin perheiden kanssa vuoropuhelua.

Oppilaaksiottoalueiden rajojen siirto jakaa mielipiteitä

Puu-Myllypurossa Sanna Clement leikkii lastensa kanssa hiekkalaatikolla. Hänen esikoisensa menee kouluun kahden vuoden päästä, joten muutos koskettaa hänen perhettään. Clement suhtautuu siihen neutraalisti.

– Teen työni kautta yhteistyötä koulujen kanssa, ja minulla on Itäkeskuksen peruskoulusta positiivinen mielikuva. Olen kuullut siitä hyvää, samoin kuin Myllypuronkin peruskoulusta.

Clement on seurannut aiheesta syntynyttä keskustelua ja sanoo, että enemmän on näkynyt huolestuneita kommentteja.

– Ihmisen huolet kiteytyvät siihen, riittävätkö koulun resurssit ja onko siellä paljon oppimisvaikeuksia.

Mies seisoo valkoisen aidan edessä valkoisessa topissa ja katsoo kohti.

Avaa kuvien katselu

Juha Färding sanoo, että ymmärtää ihmisten tekevän kaikkensa lastensa tulevaisuuden eteen Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Juha Färding kertoo, ettei asia enää kosketa hänen perhettään, mutta voi jakaa kuitenkin mielipiteensä.

– Vähän hassulta tuntuu, jos lasten vastuulle laitetaan se, että toiset lapset oppivat suomen kieltä.

Färding ei suhtaudu koulushoppailuun moralisoivasti, vaikkei itse tehnytkään sitä.

– Jos lapsi olisi nyt pieni, olisi varmasti perheenä harkittu sitä, jos lapsen pitäisi Myllypuron sijaan mennä Itäkeskuksen kouluun tai jonnekin vielä kauemmas.

Vanhempi nainen seisoo kadulla aurinkoisena päivänä ja katsoo kohti.

Avaa kuvien katselu

Päivi Mononen-Mikkilällä ei ole omia lapsia, mutta hän on perehtynyt koulushoppailuun teemana. Hänestä lähikoulua kannattaisi suosia, jotteivat koulut eriydy toisistaan. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Kivistöstä vierailemaan tullut Päivi Mononen-Mikkilä on eri mieltä. Hän pitää koulushoppailua huonona ilmiönä ja on lähikoulujen puolustaja.

– Suomessa erot esimerkiksi sen välillä, missä esiintyy huonoa käytöstä ei ole sidoksissa siihen kuinka monesta eri taustasta tai kieliryhmästä oppilaita on.