- Helsingin poliisi hääti Bulgarian ja Romanian romaneja vuosina 2011–2022, paljastaa MOT.
- Romaneja pysäytettiin ja heidän tietojaan kerättiin rekisteriin, usein ilman rikosepäilyjä.
- Yhdenvertaisuusvaltuutettu sanoo toiminnan olleen laitonta etnistä profilointia.
- Poliisi salasi operaation ja väitti sen päättyneen 2011. Poliisihallitus antoi operaatiosta vain moitteet.
Ylen MOT:n tietojen mukaan Helsingin poliisi on valvonut ja häätänyt kaupunkiin saapuneita romaneja yli kymmenen vuoden ajan kestäneessä operaatiossa.
Kyse on Tarkka-operaatiosta, jonka poliisi aloitti 2011. Operaation kohteena olivat erityisesti Bulgarian ja Romanian romanit.
MOT on hankkinut operaatiosta yksityiskohtaisia tietoja, jotka osoittavat miten operaatiota käytännössä toteutettiin.
MOT:n tietojen mukaan Helsingin poliisi pysäytti ja hääti romaneja julkisilta paikoilta systemaattisesti. Käytäntö jatkui vuoteen 2022 asti. Heidän henkilötietojaan myös kerättiin erilliseen rekisteriin, jota ylläpidettiin vielä vuonna 2023.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan poliisin toiminta on etnistä profilointia, mikä on laissa kielletty.
Operaatio alkoi romanileireistä
2010-luvun alussa Suomeen alkoi saapua runsaasti romaneja etenkin Bulgariasta ja Romaniasta.
Romaneiden kerjääminen, kaupustelu ja myös rikokset herättivät suomalaisissa hämmennystä, pelkoa ja vihaa. Huolta herätti myös se, olivatko romanit mahdollisesti ihmiskaupan uhreja ja pakotettuja kerjäämään.
Elämää Kalasataman romanileirissä 2011. Asunnottomat romanit matkustivat autoilla ja pystyttivät Helsinkiin leirejä. He asettuivat etenkin Sörnäisten kaupunginosaan.
2011 Helsingin kaupunki pyysi Helsingin poliisilta virka-apua romanileirien purkamiseen. Poliisi purki leirit, mutta romanien häätö ei päättynyt siihen.
Estääkseen uusien leirien pystyttämisen Helsingin poliisi aloitti operaation, jonka koodinimeksi annettiin Tarkka.
Helsingin poliisijohto laati operaatiolle toimintaohjeen. Jo siinä todettiin, että kohteena olivat ulkomaalaiset, ”lähinnä Romanian ja Bulgarian romaneista koostuvat ryhmät”.
Kalasataman romanileiriä purettiin talvella 2011.
Operaation resursseina käytettiin kaikkien poliisipiirien kenttäpoliiseja.
Helsingin poliisijohto ohjeisti poliiseja poistamaan Helsingin keskustan kaduilla oleskelevat romaniryhmät poikkeuksetta paikalta, tai ottaa nämä lyhytaikaisesti kiinni. Tarkoitus oli osoittaa, että luvaton leiriytyminen ei ollut sallittua.
Poliisien tuli kirjata romaneihin liittyvät havaintonsa Tarkka-blogille, joka oli poliisin sisäinen viestintäalusta. Vuosien mittaan blogista paisui yli 4 000 rivin rekisteri, jossa oli vähintään satojen ja mahdollisesti useiden tuhansien romanien henkilötiedot.
MOT on nähnyt kirjauksia Tarkka-blogilta. Kirjaukset paljastavat, miten poliisit todella toteuttivat operaatiota.
Poliisin toiminta ei rajoittunut leireihin tai järjestyshäiriöihin, vaan paikoitellen kaikkiin poliisin tapaamiin ulkomaalaisiin romaneihin. Romanien pysäyttelystä, tarkastuksista, häädöistä ja tietojen rekisteröinnistä vaikuttaa muodostuneen poliisin käytäntö, joka jatkui 2020-luvulle asti.
Avaa kuvien katselu
Kuva: Otso Ritonummi / Yle
Lukuisat MOT:n näkemät Tarkka-blogin kirjaukset sisältävät mainintoja ulkomaalaisten romanien aiheuttamista järjestyshäiriöistä ja rikoksista tai poliisin epäilyjä niistä.
Merkittävä osa kirjauksista ei kuitenkaan sisällä mainintoja luvattomasta toiminnasta. Osassa merkinnöistä mainitaan erikseen, ettei tietoa rikollisesta toiminnasta ole, mutta romanit on silti häädetty paikalta.
Avaa kuvien katselu
Kuva: Otso Ritonummi / Yle
Riittävä syy häätöön vaikuttaakin monessa tapauksessa olleen se, että häädetyt henkilöt ovat olleet Bulgarian tai Romanian romaneja.
Joissain kirjauksissa poliisi kutsuu romaneja halventaviksi koetuilla ilmaisuilla ”romput”, tai ”mustalaiset”. Esimerkiksi yhdessä kirjauksessa poliisi kertoo ”poistaneensa neljä romppua” Helsingistä ilman epäilyä järjestyshäiriöistä.
Avaa kuvien katselu
Kuva: Otso Ritonummi / YleYhdenvertaisuusvaltuutettu: Kyseessä laiton etninen profilointi
Autossa yöpyminen on laillista paikoissa, joissa pysäköiminen kyseisenä aikana on sallittua. Kerjääminen on myös laillista, kunhan kerjääminen ei häiritse yleistä järjestystä tai turvallisuutta.
Romanien pysäytykset ja häädöt julkisilta paikoilta ilman rikosperustetta sen sijaan saattaa olla laitonta. Perustuslaki ja yhdenvertaisuuslaki kieltävät kieltävät ihmisten syrjimisen näiden alkuperän perusteella.
Avaa kuvien katselu
Kerjäläinen Itä-Keskuksessa vuonna 2021. Kuvituskuva. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle
Tarkka-operaatio onkin ongelmallinen jo siksi, että valvontaa ei kohdistettu esimerkiksi aggressiiviseen kerjäämiseen alkuperästä huolimatta, vaan nimenomaan ulkomaalaisiin romaneihin, sanoo yksikönpäällikkö Robin Harms yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolta.
– Mikäli tällaisille pysäyttämisille, kiinniotoille, henkilötietojen keräämiselle, tai muille toimenpiteille ei ole löydettävissä rikostorjunnan tai yleisten järjestyksen ylläpitämisen kannalta hyväksyttäviä perusteita, niin kyse näyttää olleen lainvastaisesta etnisestä profiloinnista.
Poliisi salasi operaation, sitten alkoi sumutus
Helsingin poliisi ei kertonut Tarkka-operaatiosta Poliisihallitukselle, joka ohjaa poliisin toimintaa Suomessa.
Asia ilmeni Poliisihallitukselle vasta, kun Yle uutisoi toisesta Helsingin poliisin operaatiosta vuonna 2021. Helsingin poliisin Kuri1-operaatio alkoi vuonna 2013. Se kohdistui Suomen omaan romaniväestöön ulkomaalaisten romanien sijaan.
Kuri1:n tultua ilmi Poliisihallitus aloitti laillisuusvalvontaselvityksen, jossa tiedusteltiin poliisilaitoksilta, onko niillä käynnissä vastaavia hankkeita. Helsingin poliisilaitos toimitti Poliisihallitukselle selvityksen Tarkka-projektista.
Helsingin poliisi sai toiminnastaan moitteita. 2023 antamassaan ratkaisussa Poliisihallitus totesi, ettei Helsingin poliisi kyennyt perustelemaan, miksi Tarkka oli kohdistunut ainoastaan Romanian ja Bulgarian kansalaisiin.
”Näin ollen Poliisihallitus katsoo, ettei projektin tämänkaltaista kohdistumista ole pidettävä syrjintäkiellon näkökulmasta oikeasuhtaisena”.
Ote Poliisihallituksen ratkaisusta koskien Tarkka-projektia.
Ongelmallinen oli myös poliisin keräämä rekisteri. Poliisihallitus varmisti, että Tarkka-blogilla edelleen olevat romanien henkilötiedot poistettaisiin.
Tapaus ei nostattanut suurta julkista huomiota. Ainoita aiheesta uutisoineita oli Long Play, jonka haastatteleman rikosoikeuden professorin mukaan poliisia voi olla syytä epäillä syrjintärikoksesta, virkarikoksesta ja tietosuojarikosta.
Poliisihallitus ei kuitenkaan ryhtynyt moitteita kummempiin toimenpiteisiin, vaan tyytyi antamaan kritiikkinsä Helsingin poliisin tietoon.
Poliisihallitus perusteli tätä muun muassa sillä, että Tarkka-projekti oli päättynyt jo vuonna 2011, kuten Helsingin poliisi oli kertonut.
Samasta syystä Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei ottanut kantaa Tarkka-projektiin. Valtuutettu oli vuonna 2021 kritisoinut Helsingin poliisia sen suomalaisiin romaneihin kohdistuneesta Kuri1-operaatiosta. Poliisihallituksen selvityksestä muodostui kuva, että Tarkka-operaatiossa oli kyse vielä vanhemmasta asiasta.
– Lausuimme kantamme Kuri1-operaatiosta ja saimme aikaan hyvän vuoropuhelun Poliisihallituksen kanssa. Emme kuvitelleet, että sen jälkeen tällaista enää tapahtuisi, sanoo yksikönpäällikkö Robin Harms.
Lisäksi Helsingin poliisi oli vakuuttanut Poliisihallitukselle, että toimenpiteitä oli kohdistettu oikeisiin asioihin: Rikoksiin, järjestyshäiriöihin ja niiden ennalta estämiseen.
Väitteet projektin kestosta ja toimenpiteiden kohdentamisesta ovat ristiriidassa MOT:n tietojen kanssa.
Avaa kuvien katselu
Romanit ovat Euroopan syrjityimpiä vähemmistöjä. Heihin kohdistetaan tutkitusti muita enemmän viranomaistoimenpiteitä, kuten pysäyttelyä ja alueelta häätämistä. Kuva: Derrick Frilund / Yle
MOT:n uudet tiedot osoittavat, että Tarkka-projekti ei päättynyt vuonna 2011, vaan romaneihin kohdistunut tarkkailu ja häätämiset jäivät poliisin toimintatavaksi aivan viime vuosiin saakka.
Tarkka-blogille on tehty 4 084 riviä kirjauksia vuosina 2011–2022. Niistä vain 132 on tehty aikana, jolloin projekti oli Helsingin poliisin mukaan käynnissä.
MOT:n näkemät kirjaukset ovat vuodesta toiseen hyvin samankaltaisia: Enemmistö kirjauksista koskee toimenpiteitä, joita poliisi on kohdistanut nimenomaan Bulgarian ja Romanian romaneihin, tai romaneiksi oletettuihin.
Joka vuodelta löytyy myös merkintöjä, joissa poliisi kertoo poistaneensa romaneja julkisilta paikoilta ilman rikosepäilyjä.
Poliisi kieltäytyy haastattelusta
Helsingin poliisi ja Poliisihallitus eivät antaneet Ylen MOT:lle haastattelua aiheesta, vaan vastasivat kysymyksiin sähköpostitse.
Sekä Helsingin poliisi että Poliisihallitus tuomitsevat halventavien ilmaisujen käytön virkatehtävissä.
– Helsingin poliisilaitos ei hyväksy henkilöstöltään minkäänlaista rasistista, syrjivää tai asiakkaita väheksyvää kielenkäyttöä, kirjoittaa Helsingin poliisilaitoksen viestintäpäällikkö Leena Karhumäki.
Poliisihallituksen näkökulmasta keskeisin ongelma on se, että tällä tavoin kritiikille altis operaatio on ylipäätään toteutettu.
Poliisihallituksen ylitarkastaja Sari Karhu
Helsingin poliisi korostaa MOT:lle sitä, että Tarkka-projektissa oli kyse vuoden 2011 aikaisista asioista.
– Poliisilaitoksen toiminta ja turvallisuusympäristö ovat muuttuneet merkittävästi 15 vuoden aikana, Karhumäki sanoo.
MOT kysyi Helsingin poliisilta, miksi romaneja koskevia kirjauksia on tehty vuoden 2011 jälkeen tuhansia rivejä, jos projekti oli väitetysti päättynyt.
Helsingin poliisi vastaa, että Tarkka-blogi jäi projektin päättymisen jälkeen käytettäväksi muihin poliisitehtäviin. Poliisin mukaan Tarkka-blogia on käytetty muun muassa ulkomaalaisvalvontaan ja prostituutiovalvontaan liittyvien viestien välitykseen.
Väite on ristiriidassa MOT:n tietojen kanssa. MOT:n näkemistä kirjauksista enemmistö liittyy nimenomaan romaneihin.
Helsingin poliisi ei vastannut ristiriitaa koskeviin jatkokysymyksiin.
Poliisihallitus sen sijaan pitää mahdollisena, että projektin mukaista toimintaa on tapahtunut myös projektin virallisen voimassaolon jälkeen.
– Toimintana se on tietenkin yhtä ongelmallista kuin itse projekti. Poliisihallituksen näkökulmasta keskeisin ongelma on se, että tällä tavoin kritiikille altis operaatio on ylipäätään toteutettu, sanoo ylitarkastaja Sari Karhu Poliisihallituksen viestinnästä.