Helsinkiläinen peruskoululainen sai viime vuonna oppimateriaaleja keskimäärin 102 eurolla.
Kaupungin satsaus oppimateriaaleihin laski edellisvuodesta, jolloin oppimateriaaleja hankittiin 111 eurolla oppilasta kohti.
Tiedot selviävät Suomen Kustannusyhdistyksen kartoituksesta.
Oppimateriaaleihin kuuluu sekä painetut että sähköiset oppimateriaalit.
Helsingin satsaus jää alle keskiarvon, sillä keskimäärin peruskoululaiset saavat Suomessa oppimateriaaleja 145 eurolla.
Suurista kaupungeista Espoo ja Vantaa nostivat panostustaan merkittävästi vuoteen 2023 nähden.
Vantaalla oppilaskohtainen summa nousi peräti 20 eurolla, 175 euroon.
Espoolainen peruskoululainen sai viime vuonna oppimateriaaleja 160 eurolla.
Suomen Kustannusyhdistyksen johtajan Sakari Laihon mukaan tilanne on hälyttävä.
– Viimeaikainen julkinen keskustelu osoittaa, että oppimateriaalitilanne on paikoin hälyttävä: Oppilaiden ja opettajien aikaa kuluu tehtävien käsin kopioimiseen, ja materiaaleja monistetaan laittomasti. Eriarvoistumiskehitys kasvaa, kun osa perheistä ratkaisee tilanteen ostamalla itse oppikirjoja lapsilleen, kun niitä ei koulun puolesta ole, Laiho toteaa tiedotteessa.
Helsingin perusopetusjohtaja Ville Raatikainen kertoi viime viikolla julkaistussa Helsingin Uutisten jutussa, että kaupunki tulee uuden strategiansa mukaisesti satsaamaan etenkin painettuihin oppimateriaaleihin tulevaisuudessa.
Panostuksen on määrä näkyä kouluissa ensi syksynä.
Tiistaina (9.9.) kasvatus- ja sivistyslautakunta käsitteli toimialan talousarvioehdotusta ja päätyi esittämään merkittävää lisärahoitusta. Yksi rahoitusta vaativa kohde ovat poliitikkojen mielestä juuri painetut oppikirjat.
Suomen Kustannusyhdistys laati kartoituksen kokoamalla Valtiokonttorin ja Opetushallituksen julkisista lähteistä tiedot kuntien peruskoululaisten määrästä sekä kuntien tilinpäätöstietojen mukaisesta oppimateriaalimenoista vuodelta 2024. Näistä laskettiin oppilaskohtainen euromäärä. Keskiarvoluku 145 euroa on painotettu kuntien koon mukaan.