- Yhdysvaltain hallinto rajoittaa eurooppalaisten pääsyä tekoälytyökaluihin. Kesäkuussa yhtiö Anthropic poisti käyttöoikeudet tehokkaimmasta mallistaan.
- Helsingin yliopiston tutkimusryhmä ei saanut Googlelta laskentatehoa terveystietojen tutkimukseen.
- Aalto-yliopiston professori Samuel Kaski sanoo, että epävarmuus työkalujen saatavuudesta on kasvanut merkittävästi.
Viime syksynä tekoäly loi itse viruksen. Viime viikkoina kiinalainen sekä yhdysvaltalainen tutkimusryhmä ovat kumpikin kehittäneet uudenlaiset geenisakset tekoälyä käyttäen.
Suomessa alan tutkimusryhmät ovat pulassa, koska Euroopassa ei ole omaa tietotekniikan jättiyhtiötä.
Suomella on yksi maailman tehokkaimmista supertietokoneista, mutta Kajaanissa sijaitseva LUMI-supertietokone on yhteydessä internetiin eikä siksi täytä tutkimusryhmien turvallisuusvaatimuksia. Yliopistot ovat siis riippuvaisia Googlesta, Amazonista ja muista digijäteistä.
Aalto-yliopiston tekoälyprofessori Samuel Kaski sanoo, etteivät eurooppalaiset yliopistot voi välttämättä luottaa tuttuihin palveluihin.
Euroopan teknologinen riippuvuus ilmeni kesäkuussa, kun Yhdysvaltain hallinto määräsi tekoäly-yhtiö Anthropicin poistamaan käyttöoikeuden tehokkaimpaan tekoälymalliinsa kaikilta Yhdysvaltain ulkopuolisilta käyttäjiltä. Tiedotusvälineet ovat epäilleet määräyksen liittyneen yhtiön ja presidentti Donald Trumpin huonoihin väleihin.
– Epävarmuus siitä, mitkä työvälineet ovat käytettävissämme jatkossa, on merkittävästi lisääntynyt siitä. Myös tiedeyhteisö joutuu nyt pohtimaan tätä, Kaski sanoo.
Lähes 25 vuotta sitten Suomi oli parrasvaloissa Leena Palotien selvittäessä ihmisen perimää – jäämmekö nyt jälkeen?
Avaa kuvien katselu
ELLIS-instituutin johtajana toimiva Samuel Kaski on tutkinut koneoppimista 1990-luvulta lähtien. Anthropic-katkos ei hänen tietojensa mukaan vaikuttanut suomalaiseen tutkimukseen. Kuva: Silja Viitala / YleGooglelta ei herunut palvelua
Helsingin yliopiston apulaisprofessorin Andrea Gannan biolääketieteen tutkimusryhmä rakentaa suomalaisista terveystiedoista tekoälymallia.
Toiveena on, että tekoälyn laskelmilla löytyy tapa havaita yli 200 alkavaa sairautta.
Malli toimii osittain samalla periaatteella kuin kuluttajille tutut Claude- tai Chat GPT -tekoälyt, jotka käsittelevät luonnollista kieltä. Seuraavan sanan sijaan tutkimusryhmän tekoäly ennustaa esimerkiksi vakavan sairauden ensioireet tai lääkkeiden haittavaikutuksen todennäköisyyttä.
Perustamalliksi kutsuttua tekoälyä koulutetaan havaitsemaan yhtäläisyyksiä rekisteritietojen ja suomalaisten geeniperimää keräävän Finngen-hankkeen aineistoja käyttämällä.
Avaa kuvien katselu
Gannna uskoo tutkimuksen tuottavan tärkeää tietoa yli 200:sta eri sairaudesta. Kuvassa suomalainen FinnGen-geenipankin säiliöitä. Kuva: Mårten Lampén / Yle
Gannan mukaan tavallisten Chat GPT:n tai Clauden tyyppisten kielimallien hyödyntäminen terveystietojen tutkimuksessa on vähäistä, sillä tutkimusryhmät tekevät itse omat työkalunsa.
– Haluaisin toki kokeilla niitä informaationhankinnassa ja ohjelmoinnissa, mutta Anthropicin lippulaivamalli kieltäytyy kokonaan auttamasta biologiaa koskevissa asioissa, kuten moni on huomannut.
– Olisi hauska tietää, mitä en tiedä, Ganna naurahtaa.
Hän kertoo, että tehokkaimpien tekoälymallien turvatasojen poistamiseksi tulee hakea valmistajalta lupa. Ganna ei ole edes yrittänyt hakea sellaista, koska kokee kynnyksen liian korkeaksi.
Varsinainen ongelma muodostui siitä, kun Google ei tarjonnut laskentatehoaan tutkimusryhmän käyttöön.
– Käytämme Googlen pilvipalveluita tekoälyn kouluttamiseen. Yritimme saada käyttöömme GPU-laskentaa turvatussa ympäristössä, mutta saimme kuulla, ettei vapaata kapasiteettia ole tarjolla meille, Ganna ihmettelee.
Googlen pilvipalveluiden edustaja Pawel Luty kertoo Ylelle, että suomalaisen tutkimusryhmän tarvitsema ratkaisu oli harvinainen ja sen kysyntä on erittäin kovaa. Yhtiö ei siksi pystynyt tarjoamaan pyydettyjä laitteita, mutta kertoo etsivänsä vaihtoehtoisia ratkaisuja yhdessä tutkimusryhmän kanssa.
Tietoteknisten komponenttien hinnat ovat nousseet merkittävästi viime vuosina, joten myös Googlen pilvipalveluja tarjotaan tutkimusryhmille kysynnän mukaisesti.
Luty pitää epätodennäköisenä, että Donald Trumpin hallinto puuttuisi Anthropicin tapauksen tavoin Googlen palvelujen toimintaan Euroopassa.
Googlen edustaja Luty ei kuitenkaan suoraan vastaa kysymykseen, voisiko Anthropicin kaltainen palvelusulku tapahtua myös suojatuissa pilvipalveluissa.
– Unlikely, epätodennäköistä, Luty sanoo.
Suomi–tekniikka–Suomi
Malli tietotekniikassa on termi, jolla tarkoitetaan tapaa tutkia ja simuloida monimutkaisia asioita, joissa tietoa on paljon. Koneoppimiseksi kutsutulla tieteenalalla malleja voidaan opettaa ymmärtämään esimerkiksi ihmisen tekemän tekstin tai tietokonekoodin säännöllistä rakennetta.
Perustajamalli on koneoppimisen termi tekoälyille, joita on koulutettu löytämään yhtäläisyyksiä niille annetun suuren tietomäärän välillä. Toinen nimitys perustajamalleille on ”suuri x-malli”, johon Chat GPT:n, Clauden ja Geminin kaltaiset suuret kielimallit kuuluvat.
GPU eli näytönohjain (englanniksi graphics processing unit) on tietokoneen osa grafiikan näyttämistä varten. Sen avulla voidaan myös käyttää tekoälymalleja ja kouluttaa niitä.
LUMI-supertietokone on tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) Kajaaniin rakennuttama supertietokone. Supertietokone otettiin käyttöön vuonna 2022, jolloin se oli Euroopan nopein supertietokone. Nykyisin Lumi maailmanluokan sijoitus on sijalla 11. Lumin viereen rakennetaan tekoälytehdasta, jonka odotetaan valmistuvan vuoteen 2027 mennessä.
EU kuroo välit kiinni, jos rahoitus antaa periksi
Aalto-yliopiston tekoälyprofessori Kaski muistuttaa, että Suomen tilanne on laskentatehon suhteen erinomainen Lumi-supertietokoneen ansiosta ja että arkaluontoisen tiedon käsittelyä tuetaan pian.
Gannan tutkimus ei jää odottamaan Lumin päivitystä, mutta tutkija itse on positiivisin mielin ja uskoo ratkaisun löytyvän.
Avaa kuvien katselu
Kajaanin Lumi-supertietokone otettiin käyttöön 2022. Kuvaa sisätiloista Kuva: Rami Moilanen / Yle
Positiivisin mielin on myös Tampereen yliopiston biolääketieteen tekniikan tutkimuksen johtaja Vesa Hytönen. Hän toivoo alalle lisärahoitusta, jotta yliopistoilla olisi varaa perustutkimukseen ja mahdollisuuteen kokeilla.
Hytönen työskentelee proteiinien tutkimuksen parissa, jossa tutkimusaineisto on julkista. Hytönen käyttää työssään Nobel-palkittua AlphaFold-tekoälymallia, joka on muuntanut muutamassa vuodessa pitkän uran aikana opittuja laboratoriotaitoja tietokoneen käyttämiseksi.
– Ollaan me jo siinä mielessä jäljessä, että rahaa on niin paljon vähemmän. Täällä synteettisessä biologiassa jos jossain tekoälyn käyttöä tulisi vetreyttää, eli toisin sanoen lisärahoitusta tarvitaan, Hytönen sanoo.
Hytönen mukaan uusia työkaluja pitäisi päästä kokeilemaan, sillä esimerkiksi viime syyskuussa tekoäly suunnitteli tiettävästi ensimmäistä kertaa viruksen.
– Totta kai on syytä olla innoissaan ja pysyä uteliaana, kun kehitys on näin huimaa, Hytönen sanoo.
Katso uutisklippi vuodelta 2022, kun LUMI-supertietokone otettiin käyttöön ensi kertaa.