Lähes kaikki astmaa sairastavat tarvitset säännöllisen lääkityksen pitääkseen oireet kurissa ja astman hyvässä hoitotasapainossa. Säännöllinen lääkitys ennaltaehkäisee pahenemisvaiheita, ylläpitää keuhkojen toimintakykyä sekä estää pysyvien keuhkoputkien rakenteellisten muutosten syntymistä.
– Hengityssairautta sairastavan on tärkeä muistaa, että vain otettu lääke auttaa, järjestöjohtaja Mervi Puolanne sanoo.
– Jos sairastava havaitsee kortisonilääkityksellään olevan haittavaikutuksia, hänen pitää olla yhteydessä hoitavaan lääkäriin. Jos on käyttänyt lääkkeitä eikä ole haittoja, ei tarvitse huolestua mediakirjoittelusta, Filha ry:n keuhkolääkäri Tuula Vasankari rauhoittaa.
Hyvä tietää hengitettävästä kortikosteroidista
Hengitettävä kortikosteroidi (jatkossa kortisoni) on tavanomaisilla annoksilla käytettynä hyvin turvallista hoitoa, ja sillä on tablettikortisoniin verrattuna merkittävästi vähemmän haittavaikutuksia. Se vaikuttaa pääasiallisesti paikallisesti keuhkoputkien limakalvoilla. Valtaosa astmaa sairastavista pärjää pienellä tai korkeintaan kohtalaisella annoksella. Tyypilliset haittavaikutukset ovat karies, äänen käheytyminen ja suun ja nielun hiivainfektiot. Siksi on tärkeää noudattaa annettuja suun hoito-ohjeita ja huuhdella suu aina hengitettävän lääkkeen oton jälkeen. Hengitettävään kortisoniin ei tavallisesti liity uni- tai mielialavaikeuksia.
Hengitettävä kortisoni on astman hoidon kulmakivi, ja siitä hyötyy myös osa keuhkoahtaumatautia sairastavista. Erityisen tärkeää on huolehtia lääkityksestä lääkärin ohjeiden mukaan, jos näissä sairauksissa on meneillään pahenemisvaihe. Akuutti astman pahenemisvaihe on pahimmillaan henkeä uhkaava tila. Lisäksi hoitamattomana astma yleensä oireilee hengenahdistuksena ja yskänä päivin tai öin. Pitkään hoitamaton astmatulehdus keuhkoputkien limakalvolla voi aikaansaada keuhkoahtaumatautia muistuttavan pysyvän keuhkoputkivaurion, joka näkyy keuhkojen toimintakokeissa ja voi jopa aiheuttaa pysyvän suorituskyvyn laskun.
Suurta hengitettävän kortisonin annosta käytetään poikkeustapauksissa, kun se on lääkärin arvion mukaan välttämätöntä. Suuri annos lisää haittavaikutusten riskiä, esimerkiksi keuhkokuumetta, jonkin verran. Omin päin ei pidä lääkärin määräämää annostusta muuttaa suuremmaksi eikä myöskään pienemmäksi. Säännöllisen inhaloitavan kortikosteroidiannoksen rutiininomaista nostoa tilapäisesti kaksin- tai nelinkertaiseksi hengitysinfektion yhteydessä ei myöskään enää suositella.
Käypä hoito -suosituksen mukaisesti tablettimuotoista kortisonia ei enää kirjoiteta varmuuden vuoksi astman tai keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheiden hoitoon.
Hyvä tietää tablettimuotoisesta kortisonista
Suun kautta otettaville, alle viikon mittaisille kortisonikuureille on todellinen sairaudesta johtuva tarve. Niiden yleisinä haittavaikutuksia voi olla närästystä, unettomuutta ja mielialanvaihteluita. Jos haittoja esiintyy, kannattaa keskustella lääkärin kanssa vaihtoehdoista.
Jos lyhytaikaisia kuureja tarvitsee yli kolme vuodessa, voi seurauksena olla luuston heikkenemistä ja osteoporoosin riskiä, painonnousu tai lisämunuaisen vajaatoiminta.
Jos tablettikortisonia tarvitaan harvinaisen hengityssairauden hoitoon pidemmän aikaa, sille on aina harkittu syy ja hoitava taho seuraa tilannetta.
Pitkäaikaisen, yli 7–10 päivää jatkuneen tablettikortisonin käyttö on lopetettava lääkärin ohjeiden mukaan, koska ihmisen oman lisämunuaiskuoren toiminnan käynnistyminen tapahtuu vähitellen. Pitkäaikaisen kortisonihoidon aikana tarvitaan lisäravinteina kalsiumia ja D-vitamiinia luuston suojaamiseksi.
Lisätiedot:
Mervi Puolanne
järjestöjohtaja, Hengitysliitto ry
040 588 2782
Tuula Vasankari
LT, professori, keuhkosairauksien erikoislääkäri, pääsihteeri, Filha ry
050 545 0589