Suurin osa Suomeen tulevista kiintiöpakolaisista halutaan ohjata jatkossa kaksikielisiin kuntiin, hallitus linjasi syksyn budjettiriihessä.
Kaikista kunnista kaksikielisiä on vähän päälle kymmenen prosenttia, ja ne ovat Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Lisäksi Ahvenanmaa on täysin ruotsinkielinen maakunta.
Budjettiriihen linjaus muuttaa sitä, miten kiintiöpakolaiset jaetaan alueellisiin vastaanottomääriin, työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Katja Vänskä-Rajala toteaa.
Hänen mukaansa ministeriöllä ei ole vielä tarkempaa tietoa siitä, mitä poliittisella linjauksella halutaan, eli ministeriö ei vielä tiedä miten asiassa käytännössä pitäisi edetä.
– Mutta kyllä se tarkoittaa, että nyt joudutaan painottamaan näiden kolmen alueen alueellisten kiintiöiden sopimuksia.
– Ymmärrykseni on, että halutaan, että se tapahtuu jo ensi vuonna. Sitä tässä nyt selvitetään, mitä kaikkea siihen liittyy ja miten me voimme sitä huomioida.
Vänskä-Rajalan mukaan kiintiöpakolaisten sijoittaminen yhtäkkiä vain tietyille alueille ei ole täysin yksinkertainen päätös.
– Täytyy huomioida myös sitä, että kunnat ovat sellaisia, jotka voivat ottaa haavoittuvassa asemassa olevia, että sijoitusprosessi on sujuva, että sairaanhoitopalveluita ja sote-palveluita on saatavilla näissä kunnissa, joihin pakolaisia ohjataan, hän luettelee.
Vänskä-Rajala on tehnyt töitä kotoutumisen parissa yli kymmenen vuoden ajan. Nyt hänkin on uuden edessä.
– Tänä aikana, kun itse olen tätä työtä tehnyt, ei ole ollut tällaista kielellistä painotusta. Yleensä alueelliset kiintiöt tehdään niin, että ne perustuvat alueiden kuntapaikkamääriin. Siinä mielessä tämä on uudenlainen linjaus.
Miksi kiintiöpakolaisia halutaan ohjata kaksikielisiin kuntiin?
Kiintiöpakolaispäätöksen takana on hallituksen tavoite, jonka mukaan 5–10 prosenttia maahanmuuttajista tulisi kotouttaa ruotsin kielellä. Tavoite on kirjattu myös hallitusohjelmaan.
Hallitusohjelmassa kirjaus koskee kaikkia Suomeen saapuvia maahanmuuttajia. Tämän syksyn budjettiriihen pöytäkirjamerkintöihin päätyi kuitenkin tarkempi merkintä, kun tavoitteen saavuttamiseksi nimenomaan kiintiöpakolaisia ohjataan jatkossa siis enimmäkseen kaksikielisiin kuntiin.
Miksi tällainen tarkka kirjaus tehtiin?
– Kirjaus ruotsin kielellä kotoutumisen tavoitteesta oli jo hallitusohjelmassa, ja viime kevään puoliväliriihessä haettiin mekanismia, millä se toteutuisi. Kun kiintiöpakolaisia sijoitetaan kuntiin, kielitavoite voidaan ottaa siinä huomioon, RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz selventää.
RKP:lle tärkeälle tavoitteelle on Adlercreutzin mukaan hallituksen sisällä suurta ymmärrystä, eikä kirjaus kiintiöpakolaisista suinkaan ollut hänen mukaansa hankalimmasta päästä budjettiriihen päätettävistä asioista.
Kiintiöpakolaisten osuus kaikista maahanmuuttajista on kuitenkin varsin pieni, 500 henkilöä vuosittain.
Siksi ruotsinkielisen kotoutumisen tavoite ei täyty pelkästään kiintiöpakolaisilla.
– Oleellista on, että kaikilla paikkakunnilla tarjotaan aktiivisesti molempia kieliä vaihtoehtona, sillä usein myös kaksikielisissä kunnissa ohjataan suomenkieliselle kotoutumispolulle, Adlercreutz sanoo.
Kun Suomeen saapuu maahanmuuttaja taustasta riippumatta, hänelle tarjotaan erilaisia kotoutumisen palveluja. Silloin hän saa myös valita, haluaako kotoutua suomeksi vai ruotsiksi.
Adlercreutzin mukaan hallitusohjelman kirjauksen tarkoituksena on se, että kotoutuminen olisi kielellisesti tasapainossa muun väestön kanssa.
Suomen kansalaisista noin viisi prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia, ja siksi hallituksen tavoitteena on, että myös maahanmuuttajien kielellisessä integroitumisessa suhdeluku olisi sama.
Valtaosa Suomeen saapuvista kotoutuu suomeksi, mutta alueellisia eroja on.
Esimerkiksi Pohjanmaalla merkittävä osa integroituu ruotsiksi, mutta kaikkialla niin ei ole, Adlercreutz huomauttaa.
– Etelä-Suomessa tilanne on heikompi ja se näkyy esimerkiksi koulumaailmassa, jossa maahanmuuttajataustaisten lasten määrä on paljon pienempi ruotsinkielisissä kouluissa. Jos kouluarki näyttää hyvin erilaiselta kuin ympäröivä yhteiskunta, se ei valmista oppilaita tarkoituksenmukaisella tavalla elämään.
Kiintiöpakolaiset sijoitetaan viranomaisten päätöksellä
Lähestulkoon jokaisella kunnalla on valmius vastaanottaa kiintiöpakolaisia Suomessa, mutta läheskään kaikkiin kuntiin heitä ei sijoiteta.
Lisäksi kiintiöpakolaisten määrä on laskenut. Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti aloittaessaan laskea kiintiöpakolaiskiintiötä reilu 1300:sta 500:aan.
Kun kiintiöpakolaisia otetaan Suomeen, se on monen viranomaistahon yhteinen prosessi. Kiintiön suuruudesta päätetään vuosittain eduskunnassa.
Kun on päätetty minkä verran ja mistä maista kiintiöpakolaisia tulee, työ- ja elinkeinoministeriö ryhtyy järjestelemään eri alueiden ely-keskusten kanssa kuntapaikkoja.
– Työ- ja elinkeinoministeriö kartoittaa ely-keskusten kanssa syksyisin eri alueiden kuntapaikkatilanteen ja siihen perustuen tehdään jako alueellisiin kiintiöihin eri ely-keskusten alueiden välillä, Katja Vänskä-Rajala selventää.
Ensi vuoden osalta ministeriössä täytyy siis katsoa, paljonko Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa on tarjolla kuntapaikkoja ja sen mukaisesti katsoa, kuinka muu Suomi vastaanottaa kiintiöpakolaisia, Vänskä-Rajala summaa.