Avaruusjärjestö Nasan Curiosity-mönkijä on löytänyt Marsista poikkeuksellisen laajan alueen geometrisia halkeamia, jotka muistuttavat hunajakennoa. Mönkijä kuvasi ilmiön kiivetessään Marsin laaksossa, jota tutkijat kutsuvat lempinimellä ”Valle Grande”.

Kuusikulmaiset ja monikulmaiset halkeamat, joita kutsutaan polygoneiksi, ovat halkaisijaltaan noin 4–-8 senttimetriä. Curiosity on havainnut vastaavia pieniä kuvioita aiemminkin, mutta ei koskaan yhtä laajalla alueella.

Mönkijän 19.-20. kesäkuuta kuvaamassa 360 asteen panoraamakuvassa polygonikuviot levittäytyivät joka suuntaan niin pitkälle kuin silmä kantoi. Kuviot ulottuivat jopa lähellä sijaitsevan ”Miraflores”-nimisen, noin kuuden metrin korkuisen kumpareen kylkiin.

Curiosity-mission projektitutkija Ashwin Vasavada NASA:n Jet Propulsion Laboratorysta kuvailee tiedotteessa näkyä hämmästyttäväksi. Tutkijat mittasivat polygonien muotoja ja kemiallista koostumusta huolellisesti toivoen löytävänsä vihjeitä siitä, miten kuviot ovat syntyneet.

Osa aiemmin havaituista polygoneista on syntynyt mutahalkeamina, mutta niiden muodostumiseen voi vaikuttaa useita eri prosesseja, kuten lämpötilan vaihtelu kylmän ja lämpimän välillä tai puristus, joka puristi vettä pois sedimentistä sen ollessa hautautuneena myöhempien kerrosten alle.

Kuva: NASA/JPL-Caltech/MSSS

Löytö on yksi monista yllätyksistä, joita Curiosity on tehnyt laskeutumisensa jälkeen eli viimeisen 14 vuoden aikana, Nasa huomauttaa. Mönkijä on aiemmin löytänyt muun muassa rikkikiteitä, kiiltäviä meteoriitteja ja muita geologisesti kiinnostavia kohteita. Tärkein löytö on kuitenkin ollut vahvistus siitä, että muinaisella Marsilla oli vettä, kemiallisia yhdisteitä ja ravinteita, jotka olisivat voineet mahdollistaa mikrobielämän.

Miljardeja vuosia sitten Mount Sharp -vuoren, noin viiden kilometrin korkuisen vuoren, alarinteillä oli järviä ja jokia. Curiosity on kiivennyt vuorta vuodesta 2014 lähtien ja löytänyt merkkejä Marsin vetisestä menneisyydestä, muun muassa hiilipohjaisia molekyylejä, joita pidetään RNA:n ja DNA:n kaltaisten elämän kannalta keskeisten molekyylien esiasteina.

Tutkijat eivät tiedä, syntyivätkö nämä orgaaniset molekyylit biologisten vai geologisten prosessien kautta, mutta löytö vahvistaa, että muinaisella Marsilla oli elämälle sopiva kemia.