Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) tukee puoluekumppaniaan, sisäministeri Mari Rantasta (ps.) Ceutan siirtolaisryntäyksen linjauksissa.
Sisäministeri Rantanen kirjoitti perjantaina viestipalvelu X:ssä, että kaikkien Euroopan maiden tulisi tukea Italian pääministerin Giorgia Melonin ehdotusta.
Meloni kannatti Espanjan erottamista Schengen-alueesta tai ainakin sopimuksen noudattamisen keskeytystä Espanjan osalta. Myös Tanskan pääministeri harkitsisi Schengen-yhteistyön keskeytystä Espanjan kanssa.
Purra kiistää Ylen haastattelussa, että Rantasen ulostulo olisi ollut hätiköity.
– Miten ihmeessä se olisi hätiköityä, jos kymmeniä tuhansia ihmisiä tulee laittomasti EU-valtion alueelle, Purra kysyy.
Riikka Purran mukaan EU seisoo tietenkin jäsenvaltioidensa takana ulkorajojen suojaamisessa. Hän pitää kuitenkin valitettavana, että Espanja on päättänyt laillistaa paperittomia siirtolaisia.
– En minä ainakaan seiso Espanjan hallituksen laillistamispolitiikan takana, joka toimii nimenomaan vaarallisena vetotekijänä.
Purra arvioi, että tilanne Espanjassa on nyt rauhoittunut.
– Mutta kyllä tässä vähän huonoja merkkejä on tulevasta.
Purran mukaan vielä ei tiedetä, mitä Ceutan ihmisten ryntäyksessä oli taustalla.
– Todennäköisesti on jotakin operaatiota siellä takana. Ei tällaiset ihmismassat itsestään lähde liikkeelle, vähintään ihmiskauppatoimijoiden voimakasta aktiivisuutta. Toisaalta voi olla muunlaisia toimijoita, ehkä aika näyttää, mikä on totuus.
Sisäministeri Mari Rantanen on käynnistänyt ministeriössä valmistelut myös sen varalta, että Suomi päättäisi palauttaa sisärajatarkastukset käyttöön. Suomi on viimeksi käyttänyt Schengen-alueen sisärajatarkastuksia koronaviruksen aikana vuodenvaihteessa 2021–2022.
Schengen-alue on EU:n ja muutaman muun maan yhteinen alue, jolla ei ole rajatarkastuksia jäsenmaiden välillä, ellei kyse ole jostakin ajaltaan rajallisesta, erityisestä uhkasta.
Ceuta on Espanjalle kuuluva itsehallinnollinen kaupunki Afrikan mantereella, Gibraltarinsalmen eteläpuolella. Ceuta rajautuu Marokkoon. Kaupungista ei pääse ilman rajatarkastuksia Manner-Espanjaan.
Avaa kuvien katselu
Kuva: Mapcreator, OpenstreetmapTutkija muistuttaa: Suomi sai EU-mailta tukea itärajan vuoksi
Professori Hanna Tuominen Helsingin yliopistosta muistuttaa, että ministerien kommentit muokkaavat kuvaa maasta. Tuominen työskentelee Jean Monnet -professorina ja tutkii EU:n perusarvoja ja niiden haastamista.
– Tässä on tietenkin hyvä kysymys, miten yhtenäisesti Suomen hallitus on tällä kannalla. Me saimme kuitenkin aika paljon tukea meidän itärajan tilanteelle muista EU-maista.
Tuominen muistutti Yle Radio Suomen Ykkösaamun haastattelussa maanantaiaamuna siis vuosien 2023–2024 tilanteesta, kun Venäjä ohjasi turvapaikanhakijoita Suomen itärajalle ja Suomi sulki rajan.
– Voidaan hyvin helposti kuvitella, oikeastaan milloin tahansa, myös Suomen rajalle instrumentalisoitu [välineellistetty] tilanne, jossa voidaan käyttää huomattavasti ikävämpiäkin yksityiskohtia.
– Tässä mielessä on hyvä muistaa aina kansalliset uhkakuvat.
Hanna Tuominen viittaa Valko-Venäjän toimintaan Puolan, Latvian ja Liettuan rajalla. Esimerkiksi Puolan rajalla on ollut maahan laittomasti pyrkivien siirtolaisten ja rajavartijoiden yhteenottoja.
Avaa kuvien katselu
Professori Hanna Tuominen Helsingin yliopistosta muistuttaa, ettei Ceutasta ole pääsyä EU-alueelle ilman rajatarkastuksia. Kuva: Patrik Molander / Yle”Osa sisärajatarkastuksista on ehkä enemmän poliittisesti motivoituja”
Professori Hanna Tuominen arvioi, että osa Schengen-alueen sisärajatarkastuksista ”on ehkä enemmän poliittisesti motivoituja”.
– Näillä on yhteys kansalliseen poliittiseen tilanteeseen, että julistetaan sisärajatarkastukset. Tämä ei ole siinä mielessä millään tavalla uutta, että ruvetaan puhumaan tämmöisistä, Tuominen sanoi.
Useat maat pitävät parhaillaankin yllä Schengen-alueen sisärajatarkastuksia eri rajauksilla. Tanskalla on sisärajatarkastukset Saksan vastaisella maa- ja merirajalla, Norjalla satamissa Venäjän sabotaasi- eli vahingonteon uhan vuoksi. Saksalla on tarkastukset maarajoillaan laittoman maahantulon vuoksi.
Ykkösaamussa erityisasiantuntija Tuukka Lampi Euroopan muuttoliikeverkostosta (EMN) muistutti, että Välimerenmaita koskeva maahantulopaine voi kohdistua myös muuhun Eurooppaan.
– Jäsenmaat ovat vuosien mittaan tuntuneet käyttävän tätä sisärajojen valvontaa eräänlaisena turvaventtiilinä, jota voi avata ja kiristää aina sen tilanteen mukaan.
– Tässä tilanteessa uusi ulottuvuus on, että sisärajatarkastusta käytetään vähän niin kuin eräänlaisena sanktiona [rangaistuksena] toiselle jäsenmaalle, Lampi sanoi.
Euroopan muuttoliikeverkosto on Euroopan komission koordinoima ja rahoittama tutkimusverkosto.
Professori Hanna Tuomisen mielestä sisärajatarkastuksille ei Ceutan tapauksen vuoksi ole tarvetta.
– Ihmiset ovat käytännössä poistuneet. Nekin ihmiset, jotka sinne ovat tulleet, ovat olleet Afrikan mentereella eikä Euroopan puolella. Mitään pääsyä EU-alueelle ei ollut ilman tarkastuksia.
EU-johtajat tukivat, mutta myös arvostelivat Espanjaa
Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) oli allekirjoittajana lauantaina kirjeessä, jossa 22 EU-johtajaa vaati EU:n ulkorajojen tehokasta suojaamista, laittoman maahantulon torjumista ja tukea Espanjalle.
Kirjeessä myös epäsuorasti arvosteltiin Espanjan maahanmuuttopolitiikkaa. Maa päätti talvella antaa työlupia puolelle miljoonalla paperittomalle siirtolaiselle. Kirjeessä viitattiin Espanjan korkeimman oikeuden linjaukseen, ettei Ceutaan pyrkiviä ihmisiä saa palauttaa suoraan rajalta.
Euroopan unionin sisäministerit keskustelevat Ceutan ja Schengen-alueen tilanteesta huomenna tiistain etäkokouksessaan.
Yle Radio Suomen Ykkösaamun maanantain keskustelu Espanjan Ceutan siirtolaisryntäyksestä alkaa kohdasta 30:17.