- Unkari esti heinäkuussa Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelujen etenemisen. Myös Puola ja Slovakia vastustavat nopeaa jäsenyyttä, arvioi professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta.
- Uusi pääministeri Péter Magyar vaatii parempia oikeuksia Ukrainassa asuville unkarilaisille. Hän jatkaa edeltäjänsä Viktor Orbánin linjaa.
- Miklóssy sanoo, että maat pelkäävät Ukrainan maatalouskilpailua ja EU-tukien vähenemistä.
Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelut etenevät kompuroiden, koska naapurimaa Unkari hidastaa taas prosessia.
Ukrainalaismedia Jevropejska pravda kertoi heinäkuun lopulla, että Unkari esti jälleen Ukrainan jäsenyysneuvottelujen etenemisen uusiin teemaklustereihin.
Klustereilla tarkoitetaan EU:n jäsenyysvaatimusten jaottelua.
EU:n jäsenyysprosessi etenee klustereittain siten, että ehdokasmaa sitoutuu tekemään lakiuudistuksia ja kehittämään hallintoaan EU:n vaatimien tavoitteiden mukaiseksi.
Klusterit jäsenyysneuvotteluissa
Euroopan unionin jäsenyysneuvotteluihin kuuluu kuusi klusteria eli temaattista kokonaisuutta. Ehdokasmaan täytyy muuttaa lakejaan ja hallintoaan kunkin klusterin tavoitteiden mukaisesti.
Klusterit ovat:
- 1. Perusteet
- 2. Sisämarkkinat
- 3. Kilpailukyky ja osallistava kasvu
- 4. Vihreä toimintaohjelma ja kestävät yhteydet
- 5. Resurssit, maatalous ja koheesio
- 6. Ulkosuhteet
Ukrainan neuvotteluissa on avattu 1. ja 6. klusteri, mutta Unkari on estänyt 2. ja 3. klusterin avaamisen.
Yle kysyi Helsingin yliopiston Jean Monnet -professori Katalin Miklóssylta, miksi Unkarin hangoittelu jatkuu yhä.
Eikö Ukrainan tilanteen pitänyt helpottua, kun uusi pääministeri Péter Magyar voitti kevään vaaleissa Venäjä-mielisen Viktor Orbánin?
Avaa kuvien katselu
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Unkarin pääministeri Péter Magyar osallistuivat yhteiseen kokoukseen kesäkuussa Brysselissä. Kuva: EPAPuola ja Slovakia myös kriittisiä
– Unkari ei ole tässä asiassa yksin, Miklóssy huomauttaa.
Vaikka Unkari on käyttänyt veto-oikeuttaan Ukraina-neuvotteluissa, Miklóssyn mukaan myöskään Puola ja Slovakia eivät tue Ukrainan EU-jäsenyyden nopeutettua edistämistä.
Ne voivat luottaa jarruttamistehtävän Unkarin vastuulle, ja siksi ne eivät joudu ottamaan julkisesti kantaa Ukrainan nopeutettua liittymistä vastaan.
– Viktor Orbán oli niin sanottu ”kylähullu”, joka testasi, mitä kaikkea EU sallii. Monet tukivat häntä salaa ja hiljaa, Miklóssy sanoo.
Uudenkin hallituksen aikana jotkut jäsenmaat piiloutuvat Unkarin selän taakse.
Eri EU-valtioita hiertävät erilaiset asiat, Miklóssy kertoo.
Ukrainan EU-jäsenyyden luoma kilpailu maataloustuotteiden markkinoilla on merkittävä pelko useille nykyjäsenille, samoin kuin EU-tukien väheneminen suuremmassa unionissa.
– Historiapoliittinen kiista on ryöpsähtänyt Puolan ja Ukrainan välillä, ja siksi Puolakin miettii tätä jäsenyyden kiirehtimistä taas uusiksi.
Miklóssy viittaa kiistaan Volynian asukkaiden joukkomurhasta toisessa maailmansodassa. Ukrainan kansannousuarmeija murhasi alueella kymmeniätuhansia puolalaisia siviilejä vuosina 1943–1945.
Toukokuussa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi antoi erikoisjoukko-osastolle Ukrainan asevoimissa kunnianimen ”Ukrainan kansannousuarmeija”, mikä herätti Puolassa suuttumusta.
– Jarrutushenkeä on nyt ilmassa, ja se nousee jatkossa ehkä enemmänkin esiin, Miklóssy arvioi.
Unkarilaisvähemmistö pelinappulana
Unkarille tärkein kynnyskysymys ovat unkarilaisvähemmistön oikeudet Ukrainassa.
Ukrainassa asuu arviolta hieman alle 100 000 unkarilaista, pääasiassa rajan läheisellä Taka-Karpatian alueella.
Unkarin nykyinen pääministeri Magyar vaatii heille tiettyjä vähemmistöoikeuksia, joita myös Orbán piti esillä.
Videolla Magyar puhuu Ukrainan unkarilaisvähemmistön puolesta kesäkuussa:
– Zelenskyi on lupaillut vähemmistöasioiden parantamista, mutta lupauksia ei ole vielä toteutettu. Mikä on ihan ymmärrettävää, koska maa käy sotaa eikä asia ole Ukrainalle erityisen merkittävä, Miklóssy sanoo.
Magyarin vaatimukset voivat muuttaa asian myös Ukrainalle tärkeäksi, jotta se saa EU-prosessin etenemään.
Miklóssyn mukaan Magyar tarvitsee jotakin konkreettista, jotta hän voi esitellä unkarilaisille äänestäjille saavutuksiaan.
– Magyar ei olisi ikinä voittanut vaaleja ilman konservatiivisten ja kansallismielisten unkarilaisten ääniä. Heille Unkarin ulkopuolella elävien unkarilaisten asia on tärkeä, eikä Magyar halua heidän pettyvän, Miklóssy kertoo.
Balkanin maiden kohtelu kismittää
Pääministeri Magyar on myös sanonut, että Ukrainan liittymisen nopeuttaminen ei olisi reilua muita EU:hun pyrkijöitä kohtaan.
Useimmat Balkanin maat ovat mahdollisten EU-ehdokkaiden joukossa, ja erityisesti Montenegron ehdokkuus on edennyt.
– Unkarin ulkopolitiikan yksi kulmakivi on aina ollut Balkan. Sinne suuntautuu kauppaa ja sillä on geopoliittista merkitystä, Miklóssy kertoo.
Avaa kuvien katselu
Ukrainan EU-jäsenyyden hidastaminen on Péter Magyarille sisäpolitiikkaa, arvioi Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy. Kuva: Yle
Miklóssy arvioi, että Länsi-Balkanin maiden jäsenyysprosessit etenivät hitaasti ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, minkä Magyar on nostanut oikeutetusti esille.
– Vasta sodan myötä EU heräsi siihen, että sen täytyy voittaa Balkanilla taistelu sydämistä ja mielistä – ennen kuin Venäjä saa jalansijaa. Ennen sotaa EU:ssa näkyi laajentumisväsymys.
Myös Itä-Euroopan nykyisten EU-jäsenten prosessit kestivät kauan, yli 10 vuotta.
Monet itäiset EU-maat voivat suhtautua Ukrainan nopeaan jäsenyyteen vastahakoisesti omien kokemustensa vuoksi, Miklóssy huomauttaa.