Suotuisa alkukesän sää ja runsas pölytys ovat tehneet luonnonvadelmasadosta jopa poikkeuksellisen hyvän.
Avaa kuvien katselu
Arktiset aromit -yhdistyksen luonnontuotealan asiantuntija Matleena Pulkkinen tykkää kerätä vadelmia, koska siinä ei tarvitse kumartua. Vadelma on tärkeä kasvi pölyttäjille. Mehiläiset keräävät siitä eniten mettä hunajan valmistukseen. Kuva: Sari Ursin / Yle
- Luonnonvadelmasato on poikkeuksellisen hyvä tänä vuonna Etelä-Suomessa. Syynä ovat hyvä talvehtiminen, alkukesän sää, ahkerat pölyttäjät ja tuholaisten vähyys.
- Luonnonvadelma kasvaa avoimilla paikoilla kuten hakkuuaukeilla. Sen marja on pienempi kuin viljellyissä lajikkeissa.
- Marttaliitto ja Arktiset Aromit valitsivat vadelman vuoden 2026 luonnontuotteeksi.
Mikkelin Kalevankankaan suositulla ulkoilualueella kasvaa suuria luonnonvadelmapuskia, joiden oksat notkuvat. Pieni pakasterasia täyttyy hetkessä marjoista. Sosiaalisessa mediassa hehkutettu poikkeuksellisen hyvä vadelmasato vaikuttaa olevan totta.
Arktiset aromit -yhdistyksen asiantuntija Matleena Pulkkinen nyökkää viereisestä puskasta. Ilmaiset villivadelmat odottavat ottajiaan.
– Vadelmasato on todella hyvä. Marjat ovat poikkeuksellisen suuria, ja niissä on vain vähän vattukuoriaisen toukkia.
Myös raakileita on paljon, ja marjat kypsyvät eri aikaan. Satokauteen ehtii hyvin vielä mukaan, sillä se jatkuu elokuun lopulle saakka.
Avaa kuvien katselu
Vadelmat kannattaa kerätä suoraan rasioihin, joissa ne on helppo siirtää esimerkiksi pakastimeen. Suurin osa vadelmista päätyy kotitarvepoimijoille tai jää hyödyntämättä luontoon. Kuva: Sari Ursin / Yle
Vadelma tuottaa arviolta noin 10 miljoonaa kiloa marjaa vuodessa. Tarkkaa määrää on mahdoton sanoa, koska vadelmaa ei tilastoida, kuten mustikkaa ja puolukkaa.
– Hyvän marjasadon taustalla on vadelman onnistunut talvehtiminen, suotuisa alkukesän sää ja runsas pölyttäjien määrä.
Arktiset aromit -yhdistyksen asiantuntija Matleena Pulkkinen kertoo vadelmasadosta.
Parhaimmillaan aarilla (10 x 10 metriä) voi kypsyä 5–10 kiloa vadelmaa. Tänä vuonna sato on Pulkkisen arvion mukaan lähellä kymmentä kiloa aarilta.
Luonnonvadelma eli villivadelma on yksi Etelä-Suomen satoisimmista luonnonmarjoista. Poimijoiden havaintojen ja somejulkaisujen perusteella vadelmia on Etelä-Suomen lisäksi runsaasti ainakin Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa.
Avaa kuvien katselu
Matleena Pulkkisen varustus vattupuskaan: pakastusrasioita, vyötärölle kiinnitettävä pieni kori, hyttyskarkotetta ja kumisaattaat. Kuva: Sari Ursin / YleMuista käärmeet ja punkit
Vadelmapuskaan kannattaa pukeutua peittävästi punkkien takia, laittaa tukevat kengät jalkoihin kivikoiden ja käärmeiden vuoksi ja käyttää hattua auringon ja kasvin piikkien suojaksi.
Asiantuntija Matleena Pulkkinen vinkkaa, että molempien käsien olisi hyvä olla vapaina marjoja poimiessa.
– Kun kiinnität keruuastian vyötärölle, voit pitää toisella kädellä vadelman oksaa ja toisella poimia marjat.
Marjat kannattaa laittaa mahdollisimman nopeasti viileään tai pakkaseen. Pakastamalla ne säilyvät parhaiten seuraavaan satokauteen asti. Marjoja voi myös kuivata, keittää hilloksi tai mehuksi.
Luonnonvadelmaa saa kerätä jokaisenoikeudella, mutta kasvia ei saa siirtää kasvupaikaltaan. Vadelmaa ei saa kerätä kenenkään pihamailta, viljelyksiltä eikä suojelualueilta.
Luonnonvadelma
- Kasvaa meluiten avoimilla paikoilla, kuten haakkuuaukeilla ja peltojen ja teiden reunoilla.
- Alkaa kasvaa hakkuuaukealla noin viisi vuotta päätehakkuun jälkeen.
- Viihtyy samalla paikalla 20–30 vuotta, kunnes uusi taimikko varjostaa sen.
- Luonnonvadelma on kooltaan pienempi ja aromiltaan mehukkaampi kuin viljellyt lajikkeet. Sitä ei ole lannoitettu eikä käsitelty torjunta-aineilla.
- Marjojen lisäksi vadelman lehtiä voi kuivata yrttiteeksi tai käyttää tuoreina salaatissa.
- Vadelmaa kasvaa Etelä-Suomesta Oulun seuduille asti. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä harvinaisempi vadelma on. Vadelma leviää siemenistä ja juurivesoista.