Juttu tiivistettynä
- Etiopia vihki käyttöönsä Etiopian suuren renessanssipadon, joka aloitti toimintansa vuonna 2022.
- Pato tuottaa sähköä, mutta siitä hyötyy eniten kryptovaluuttalouhinta, eivät kotitaloudet.
- Etiopian sähköverkko tarvitsisi isoja investointeja, jotta maan sähköistys etenisi.
- Padon rakentaminen on kiristänyt suhteita Egyptiin, joka pelkää vesivarojen vähenemistä.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
NAIROBI Tämän viikon tiistai oli Itä-Afrikan Etiopialle tärkeä päivä. Etiopia vihki virallisesti käyttöön jättimäisen padon, jolla on juhlava nimi, Etiopian suuri renessanssipato.
Renessanssi tarkoittaa uudelleen syntymistä.
Pato pantiin alulle vuonna 2011. Hallinto esitteli idean kansalle ajatuksella sähköstä ja kehityksestä. Kun Afrikan suurin vesivoimapato toimii täydellä kapasiteetilla, sen tuotannon pitäisi olla kaksinkertainen Etiopian patoa edeltävään sähköntuotantoon verraten.
Maan sähköongelmat eivät silti ole vielä ratkenneet.
Etiopian noin 130 miljoonasta asukkaasta 60 miljoonalla ei ole sähköä, arvioi Maailmanpankki. Sähkökatkot piinaavat yrityksiä jopa pääkaupunki Addis Abebassa.
Padon tuottama ylimääräinen sähkö hyödyttää sen sijaan eniten kryptovaluuttalouhoksia, talouslehti The Economist kertoo.
Sähköä päätyy naapurimaihin ja kryptolouhintaan
Konsulttiyhtiö Oxford Economics arvioi, että pato vahvistaa Etiopian taloutta, koska se luo ylimääräistä sähköä, mikä voidaan myydä naapurimaille.
Etiopialla on rujosti velkaa ja se kaipaa kipeästi ulkomaanvaluuttaa. Pato on tahkonnut sähköä vuodesta 2022 lähtien. Etiopia tienaa jo nyt noin 100 miljoonaa dollaria vuodessa myymällä sähköä Sudaniin, Keniaan ja Dijiboutiin.
Etiopian pääministerin mukaan pato voisi myöhemmin tuoda jopa miljardin dollarin vuositulot. Se kuitenkin edellyttäisi investointeja siirtolinjoihin. Maan sähköistymisen etenemisen vaatisi sekin investointeja sähköverkkoon.
Yleisesti vakaamman sähköntarjonnan pitäisi auttaa ulkomaisten investointien houkuttelemisessa. Viime vuosina Etiopiaan on tullut etenkin kiinalaisia ja venäläisiä kryptovaluuttojen louhijoita.
Kryptolouhijoilla on omat voimalinjat, ja Economistin mukaan niiden datakeskusten ennakoidaan kuluttavan liki kolmanneksen Etiopian sähköstä tänä vuonna.
– Patoa ei rakennettu alun perin tätä varten. Sen tarkoitus oli vastata kotitalouksien tarpeisiin, vanhempi tutkija Jonah Wedekind saksalaisesta Arnold-Bergstraesser-Institutesta sanoo Ylelle.
Alla oleva video näyttää, miten suuri pato on ja millaista vihkimistilaisuudessa oli.
Tilanne herättää Etiopiassa pohdintaa siitä, miten patoa hyödynnetään.
Kansa innostui rahoittamaan patoa
Oxford Economicsin mukaan patoprojekti osoitti, että Afrikassa voidaan tehdä valtavia infrastruktuuriprojekteja, jotka rahoitetaan kotimaisin voimin ja ilman riippuvuutta kiinalaisesta tai länsimaisesta pääomasta.
Kansa lähti innolla mukaan patoprojektiin. Paikallismedian mukaan etiopialaiset rahoittivat liki kymmenesosan padosta lahjoituksilla ja ostamalla velkakirjoja, Reuters kertoo.
– Lupasin itselleni, että teen kaikkeni auttaakseni padon valmistumisessa, sanoi sairaanhoitaja Kiros Asfar Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle.
Asfar kertoi ostaneensa valtion velkakirjoja yli sata kertaa.
Se, että kansalaiset rahoittivat patoa, antoi Etiopialle mahdollisuuden esittää sen ikäänkuin kaikkien etiopialaisten yhteisenä kehityshankkeena.
– Kyseessä oli siis kansakunnanrakentamisprojekti, tutkija Wedekind sanoo.
Avaa kuvien katselu
Patovalli on 145 metriä korkea. Kuva: EPAPato on kiristänyt välejä naapureihin
Etiopian patoprojekti on lisännyt jännitteitä muutenkin epävakaalla alueella.
Naapurimaa Egypti on vastustanut patoa alusta asti. Se saa yli 90 prosenttia vedestään Niilistä. Egypti pelkää, että pato vähentää virtausta Niilin alajuoksulla.
Pato on rakennettu Siniselle-Niilille, joka tuo 85 prosenttia Niilin vesimäärästä. Sininen-Niili ja Valkoinen-Niili yhdistyvät Niiliksi Sudanissa.
Alla oleva karttaa näyttää padon sijainnin.
Avaa kuvien katselu
Kuva: Harri Vähäkangas / Yle, MapCreator, OpenStreetMap
Myös Sudan on padosta huolissaan, mutta se voi myös hyötyä siitä. Neuvottelut maiden välillä eivät ole tuoneet tulosta.
Egypti reagoi padon viralliseen vihkimiseen lähettämällä YK:n turvallisuusneuvostolle protestikirjeen, missä se kuvaa sitä ”yksipuoliseksi toimeksi, joka rikkoo kansainvälistä lakia”.
Lisäksi Egypti sanoi pitävänsä oikeutenaan käyttää ”kaikkia kansainvälisen lain ja YK:n peruskirjan sallimia keinoja” puolustaakseen etujaan.
Egypti uhkasi pommittaa patoa
Aikanaan Egypti on jopa uhannut pommittaa patoa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kommentoi ensimmäisellä kaudellaan, ettei Egypti pärjää padon kanssa ja saattaa ”räjäyttää” sen.
– Se olisi rajua eskalointia, enkä usko sellaista nyt tapahtuvan, tutkija Wedekind sanoo.
Jotain Egypti on kuitenkin tehnyt. Sen on kerrottu äskettäin aloittaneen aseiden lähettämisen etiopialaiselle kapinallisjoukolle, joka taistelee hallintoa vastaan. Lisäksi se on vahvistanut siteitään Eritreaan, jolla on Etiopian kanssa vaikeat välit.
Asiantuntijat ovat The Economistin mukaan erimielisiä siitä, millaisen uhan pato Egyptille aiheuttaa.
Tähän mennessä pato ei näytä vähentäneen vesimääriä alajuoksulla selvästi. Tämä johtuu osin suotuisista sademääristä ja siitä, että patoa on täytetty harkiten viiden vuoden ajan, Reuters kertoo.
Tilanne voi olla toinen pitkittyneen kuivuuden aikana.
Etiopia vakuuttelee, että pato on harmiton
Etiopian mukaan sen naapureiden huolet ovat turhia.
– Etiopia rakensi tämän padon vaurastuttaakseen ja sähköistääkseen koko alueen ja muuttaakseen mustien historian, Etiopian pääministeri Abiy Ahmed sanoi patojuhlallisuuksissa uutistoimisto Reutersin mukaan.
– Sen ei missään nimessä ole tarkoitus vahingoittaa veljiämme, pääministeri jatkoi viitaten veljillä sudanilaisiin ja egyptiläisiin.
Juhlallisuuksien jälkeen maiden pitää palata neuvottelupöytään. Tutkija Jonah Wedekindin mukaan niiden pitää nyt keskustella esimerkiksi siitä, kuinka paljon vettä padosta alavirtaan lasketaan.
Avaa kuvien katselu
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed sanoi avajaisissa, ettei pato vaikuta alajuoksun maiden kehitykseen. Kuva: EPA