Venäjä koettelee jo Natoakin – Tämä olisi pahin skenaario

Koska emme tiedä varmuudella, mitä Moskovassa tästä asiasta suunnitellaan, pitää keskittyä kylmänviileään toimintaan, kirjoittaa Juha Ristamäki.

Eilen klo 21:20

Venäjän presidentti Vladimir Putin. AOP, EPA/VYACHESLAV PROKOFYEV / SPUTNIK / KREMLIN POOL

Puola ampui varhain keskiviikkona alas ilmatilaansa tunkeutuneita Venäjän drooneja. Maan asevoimien mukaan Venäjä teki Ukrainaan keskiviikon vastaisena yönä laajan droonihyökkäyksen, jonka yhteydessä osa drooneista lensi syvällä Puolan ilmatilassa.

Tämä tiedetään nyt Eurooppaa järisyttäneestä tapahtumasta. Moskova luonnollisesti selittää asiaa parhain päin.

Hyökkäyksellä Puolaan Venäjä pyrkii ensinnäkin luomaan pelkoa eurooppalaisten mieliin sodan leviämisestä. Venäjä haluaa hämmentää ja luoda ristiriitoja, jotta päättäjät väsyisivät Ukrainan sotaan, taipuisivat tukemasta Ukrainaa ja alkaisivat lopulta kyseenalaistaa valtavien summien laittamista Euroopan puolustukseen.

Jostain kumman syystä Venäjä on koko Ukrainan sodan suhteen laskenut tässä asiassa väärin ja niin se laskee nytkin.

Eurooppalaisten tuki Ukrainalle –  pois lukien Unkari ja Slovakia – on vain vahvistunut ja siinä sivussa valtavat puolustussatsaukset on saatu jalalle.

Toiseksi, Venäjä luonnollisesti haluaa testata puolustusliitto Naton reagointia.

Keskiviikkoyönä reagoinnissa ei ollut vikaa.

Puolan F-16-hävittäjät, Alankomaiden F-35-hävittäjät ja Italian valvontakone osallistuivat operaatioon Puolan ilmatilan turvaamiseksi. Myös Patriot-ilmatorjuntajärjestelmät olivat valmiudessa tuhoamaan venäläisdrooneja.

Selvää on, että Venäjä tulee jatkamaan vastaavia operaatioita. Samaan aikaan se kiihdyttää Ukrainan moukarointia lennokeilla ja ohjuksilla.

Kaiken edellä mainitun lisäksi Moskova tietysti tavoittelee parhainta mahdollista asemaa rauhanneuvotteluihin, jos se ylipäätään aikoo niihin suostua.

Pahin skenaario tietysti on se, mitä ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet epäilevät Venäjän harkitsevan. Lähteet ovat arvioineet Iltalehdelle, että Venäjä haluaisi saada selville, ovatko Nato-maat oikeasti valmiita uhraamaan tuhansia tai edes satoja sotilaita.

Tätä Venäjä testaisi rajoitetulla maahyökkäyksellä jollekin suhteellisen vähämerkitykselliselle alueelle. Samalla presidentti Vladimir Putin ja Venäjän sodanjohto saisivat selville, onko Donald Trumpin Yhdysvallat valmis puolustamaan pieniä Nato-liittolaisiaan, jos se tarkoittaisi aseellista yhteenottoa Venäjän kanssa.

Koska emme tiedä varmuudella, mitä Moskovassa tästä asiasta suunnitellaan, pitää keskittyä kylmänviileään toimintaan.

Tämä mielentila onkin ilahduttavalla tavalla levinnyt eurooppalaisten päättäjien keskuudessa, varsinkin sen jälkeen, kun heistä hitaimmatkin selvisivät järkytyksestä, että Trumpin Yhdysvallat ei aiokaan enää maksaa suurta osaa Euroopan puolustuksesta.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) korosti keskiviikkona, että vaikka Puolan välikohtaus on vakava, niin siitä ei pidä tulkita liian rajusti. ”Nato-mailla yhdessä, yhtenäisenä joukkona on erittäin vahva puolustuskyky”, Häkkänen sanoi.

Puolustuskykyä löytyy myös brittien johtamilta JEF-mailta, joihin Suomikin kuuluu. JEF-maat ovat viime päivinä laivanneet raskasta kalustoa Latviaan Tarassis-harjoitukseen.

Tarkoitus on ilmeinen: Jos Venäjän johtama Zapad-sotaharjoitus kääntyisi yllätysoperaatioksi Baltiaan, venäläisiä olisivat vastassa JEF-maiden joukot. JEF-erikoisjoukkoja voidaan käyttää nopeasti, koska niiden ryhtyminen puolustustaisteluun ei edellytä Naton 5. artiklan aktivoimista.

Puolan välikohtausta ei pidä tulkita liian rajusti, mutta se pitää tulkita niin kuin asia on: Venäjä haluaa haastaa myös Natoa ja Nato-maita.